TAMMIKUU 2001
Aikuisen miehen tuska on hirvittävä asia. Uusia biisien aihioita on niin helvetisti. Soundcheckeissä on pyöritelty muutamia, mutta suurin osa materiaalista on vasta muhimassa lähinnä Hynysen päässä. Aivan hakusessa. Urakka tuntuu toivottomalta, sillä emme ehdi kunnolla treenaamaan. Keikkoja on sen verran, että treenejä järjestetään lähinnä niitä silmällä pitäen. Muuten ei oikein jaksa kokoontua. Jokainen mököttää tahollaan. Hynystä vituttaa. Tammikuun lopulla Kotiteollisuus pitää treenit, joissa on tarkoitus katsella jotain uutta ihan tosissaan. Viikonlopun saldo on viisi raakiletta. Pari viikkoa eteenpäin ja kasassa on seitsemän raakiletta. Hynysellä alkaa hahmottua. Sinkkonen ja Hongisto ovat hieman ymmällä, koska lauluista ei vielä ole hajuakaan. On vain nippu riffejä ja muutama kertosäe.

HELMIKUU 2001
Puolessa välissä kuuta on kasassa 11 raakiletta. Nimiä alkaa ilmestyä kehiin. Ja lauluakin hieman. Hynystä naurattaa, sillä hän on saanut ujutettua taas muutaman mehevän kertosäkeen mukaan. Mutta vain muutaman. Iso läjä niitä odottaa vielä sopivaa hetkeä ja biisiä. Muutamaan biisiin syntyy hieman sanojakin. Tästä lähtien taitaa jo valmistua. Samoin Manaan pahan olon. Onkohan Röyhkällä sen niminen biisi? Etsintöjenkään jälkeen Hynynen ei sellaista löydä. Epävarma olo silti. Voi, Luoja saa myös jonkinlaiset sanat. Aika synkät, yllättäen. Valtakunta saa myös jonkinlaisen sanallisen muodon. Hieman vanhanaikaisen tosin. Sellaista Juicemaista riimittelyä. Riimittelyä, josta Karmila ei luultavasti tule pitämään. Studio singlen tekoa varten on varattu huhtikuun alkuun. Manaan pahan olon on tällä hetkellä vahvin ehdokas singleksi. Hieman arveluttaa kappaleen riffi, joka menee pelottavan lähelle Kiss:iä. Toisaalta; bändi, joka kuulostaa Kissiltä ei voi olla väärässä! Itse emme olisi edes tajunneet vaikutteita ilman valveutuneita pikkuveljiämme. Janne Hynynen ja Jani Hongisto tunnistivat välittömästi riffin alkulähteet. Paskoja jätkiä. Haistakoot vitut.

MAALISKUU 2001
Sanoja alkaa tipahdella, mutta mitään valmista ei tunnu tulevan. Hynystä alkaa ahdistaa. Selviää, että Röyhkällä todellakin on Manaan pahan olon niminen biisi. Kappale muuttuu Yksinpuheluksi. Pirunpeltoon valmistuu sanat. Meren mutaa saa myös sanat, vaikka koko biisiä ei ole vielä edes kunnolla treenattu. Kuun loppupuolella valmistuu Satu peikoista. Hynynen purskahtaa itkuun lukiessaan valmista tekstiä yön hämärässä. Siis ihan oikeasti. Seuraavana päivänä efekti on sama. Aikuisen miehen itku on hirvittävä asia.

HUHTIKUU 2001
Huhtikuun alussa pidetään tehokas treeniviikko, jonka aikana 12 biisirunkoa sovitetaan valmiiksi. Hynynen saa idean levyn nimestä, tai oikeastaan se on muhinut päässä jo kuukauden päivät: (En paljasta sitä vielä! kirj. huom.) Mitäköhän vittua se oikein tarkoittaa? Miksi se pyörii päässä? Ja onkohan se liian hempeä levyn nimi meille? Senhän pitäis olla Tapa ja teurasta tai jotain sen suuntaista... Äänitämme singlen. Yksinpuhelusta tulee helvetin hyvä. Itkettävän hyvä. Homma saadaan läjään helposti ja vaivattomasti jos pieniä sairasteluja ei oteta lukuun. Ja niitähän ei oteta. Tarinaa singlen teosta löytyy toisaalta näiltä sivuilta.

TOUKOKUU 2001
Sanoja alkaa nyt syntyä todella. Uusia tulee ja vanhoja korjaillaan ja parannellaan. Inspiraationa toimii tällä kertaa vanha virsikirja jostain 50-luvulta. Vahvaa tekstiä, joka saa Hynysenkin kirjoittamaan. Kunnon paatosta, saatana! Ulkona paistaa aurinko ja Hynynen on sulkeutunut kammioonsa verhojen taakse kirjoittamaan kynttilän valossa. Vieressä on pullo punaviiniä ja päässä baskeri. Patonkia ei ole, tai on oikeastaan, nimittäin lahkeessa. Nahkainen lemmen patonki. Hynynen on sen verran morkkiksissa vappukiertueen jälkeen, että kirjoitushalut lisääntyvät vielä entisestään. Nippu biisejä valmistuu toukokuun alkupuolella. Lisäksi syntyy pari uutta sävellystä. Toinen niistä, Tuomittu, saa sanatkin jo. Hynynen innostuu siitä tosissaan. Niin tosissaan, että purskahtaa jälleen itkuun kokeillessaan juuri valmistuneita sanoja kertosäkeen melodiaan eräänä yönä. Aikuisen miehen itku on hirvittävä asia. Mutta homma maistuu. Toistaiseksi. Hynynen saa Yksinpuhelu-singlen masterin ja Aki Scharinin tekemän kansiehdotelman 8.5. Molemmat vetävät suunpieliä hymyyn. Toimii. Kansissa on vielä omituinen sattuma. Sieltä löytyy Simbergin taidetta, kuva nimeltä "Yksinpuhelu kuolemalle kuun valossa". Jumalauta, sehän kuvastaa täysin singlebiisin tekstiä, sopii täysin sen tunnelmaan. Hynynen ei ihmettele sitä, että Aki on sen siihen valinnut vaan sitä, että miten Hynynen on kuvaa aikaisemmin näkemättömänä voinutkin kirjoittaa tekstin tavallaan juuri siihen kuvaan. Omituista. Tulee kylmiä väreitä. Syntyy päätös siitä, että Aki on juotettava känniin joskus.

(lisäys: sittemmin Hynyselle on valjennut että kyseessä ei ollutkaan Simberg vaan Akin oma tuotos - webmestari 1.10.2001)

KESÄKUU 2001
Helvetilliset treenisessiot kuun alkupuolella. Lopulta saamme kasattua 25 biisiä. Ja pienellä puristuksella 23:een niistä syntyy sanatkin, ainakin demoa varten tarpeeksi hyvät. Helvetillistä tuskaa ja ahdistusta. Yllättäen. Demo tehdään keikkailun välissä Jyväskylässä Saastamoisen Jarin (YUP:n miksaaja) ystävällisellä avustuksella. Paikka on Studio Audio. Oikein miellyttävä mesta. Teemme pitkiä päiviä ja saamme biisit nauhalle kahdessa päivässä. Löydämme Jyväskylän keskustasta mystisen paikan, joka saa yhtä mystisen nimen: Kusinen kehikko. Älkää kysykö miksi, tai mitä se tarkoittaa. Lienee turha mainita, että alkoholituotteilla on vaikutusta tähänkin neronleimaukseen. Palaamme Lappeenrantaan turvonneina mutta hyvillä mielin. Eräs etappi tulevan levyn suhteen on saavutettu. Materiaali on nauhalla, nyt ei tarvitse kuin valita parhaat päältä. Hynynen laittaa nauhat siis Karmilalle ja levy-yhtiöön. Ja jää pureskelemaan kynsiään pieni pelko perseen alla. Yksinpuhelu- single ilmestyy ja käväisee jopa top 20:ssä. Omituista. Sairasta. Riivaako ihmisiä Saatana? Mutta jostain syystä enää ei ahdista niin paljon. Aivan kuin paino olisi hävinnyt hartioilta pois. Tai ainakin keventynyt...

HEINÄKUU 2001
Karmilalta tulee Hynysen kiinni olevaan puhelimeen viesti eräänä yönä: "Biisit melko hyviä. Voinko soittaa nyt vai ollaanko yhteydessä myöhemmin?" Olemme yhteydessä myöhemmin ja sovimme palaverin kuun loppupuolelle. Palaverissa juodaan yllättäen viinaa. Paitsi Sinkkonen, jonka hammas on niin kipeä, että hän joutuu turruttamaan itsensä todella tiukoilla lääkkeillä. Lääkkeillä, joiden kanssa ei viinakset sovi. Hän tyytyy siis nukkumaan kun Hynynen ja Karmila vääntävät kättä. Miehet valitsevat 14 biisiä tulevalle levylle. Lisäksi kolme jää ikäänkuin varalle. Sovituksia muutetaan, pari riffiä hylätään, sanoista löytyy huomauttamista lähes jokaisen biisin osalta. "Perkele, meinaako se mulkku laittaa miut koville", ajattelee Hynynen. Ja tuska palaa mieleen taas. Silti Hynynen ja Karmila kuuntelevat sulassa sovussa Cultin uutta ja DAD:n levyjä pitkälle aamuyöhön saakka. Valtakunnan esittämistä keikoilla jatketaan, vaikka sen sanat ja sovituskin tulevat muuttumaan. Osa yleisöstä tuntuu kyllä jo nyt osaavan biisin sanat ulkoa. Harmi, ovat tehneet turhaa työtä. Toisaalta; Hynynen ei siitä välitä vittujakaan. Myös levy-yhtiöstä soitetaan ja kehutaan uutta materiaalia erittäin hyväksi. Oikealla tiellä siis ollaan. Mutta sehän ei ollut mikään yllätys. Tiesimme materiaalin varsin asialliseksi.

ELOKUU 2001
Hynynen piipahtaa kuun puolivälin hujakoilla Kouvolassa suorittamassa lauluosuutensa Viikatteen joulutuotokseen, johon osallistuvat myös herrat Rautiainen ja Pohjolainen Trio Niskalaukauksesta. Hynynen mykistyy miesten studiotyöskentelyn varmuudesta. Varsinkin Seppo Pohjolaisen tapa vetää taustalaulut tyyliin yhdellä otolla tekee vaikutuksen. Hynynen kun itse käyttää taustalauluihin yleensä aikaa useamman tunnin. No, leadlaulu "Maan korvessa"- veisuun menee kyllä Hynyseltäkin varsin vaivattomasti, kuten myös taustahuudot. Mutta kähinään, kuiskailuun ja huutamiseen ei kyllä suuria laululahjoja tarvitakaan. Kotiteollisuuden treenit alkavat toden teolla kuun loppupuolella. Urakka on melkoinen. 17 biisiä pitäisi sovittaa valmiiksi ja sanojenkin olisi hyvä valmistua ennen syyskuun puoliväliä. Toivotonta? Ei kai sentään, mutta hankalaa ja tuskaista kyllä. Sieltähän se tuli taas: tuska! Treenien aikana huomataan, että yksi biisi on syytä poistaa joukosta, joten jäljelle jäävät seuraavat 16 biisiä. Osan kohtalona tulee olemaan "jääminen" singlevalintojen bonuksiksi:

1. Vuonna yksi ja kaksi
- nopea rokki, loistava kertosäe, huutoa

2. Rakastaa/ ei rakasta
- hittitempo, hittibiisi

3. Valtakunta
- nopea, suora runttaus, huutoa

4. Tuomittu
- Ylipateettinen balladi hienolla kertosäkeellä

5. Meren mutaa
- päällekäyvä rokkislovari

6. Voi Luoja!
- nopea runttaus, punkhenkinen veto, tarttuva kertosäe

7. Käärmeen pää
- suoritusheviä, nopea huutobiisi

8. "Tiedon puu" (työnimi, sanat vielä kesken)
- tiukka, nopea rokkibiisi

9. Satu peikoista
- balladi loistavalla kertosäkeellä ja loppuspektaakkelilla

10. Iäisyyskutsu
- heviä ja huutoa, saatana

11. Jätän sikseen
- nopea punkveto, loistava kertosäe

12. Kuolemanvakavaa
- löysä tunnelmapala loistavalla b-osalla ja kertosäkeellä

13. Pirunpelto
- heviä, saatana

14. Alussa oli...
- spektaakkeli, pitkä kuin Sinkkosen penis, ehkä perinteinen levyn lopetusbiisi

15. Unet katsottu puhki
- hittibiisi

16. Talvi sydämessä
- perinteinen KT- biisi, hassu tahtilaji, huutoa Silkkaa taidetta.

Mahtipontisia nimiä, runsas annos dramatiikkaa ja tiukkoja takaa-ajokohtauksia. Ja kaiken yläpuolella leijuu biisien laksatiivinen vaikutus. Ja tietenkin se tuska. Aikuisen miehen ikuinen, hikinen kärsimys! Lyhyesti sanottuna: Kotiteollisuus on valmis aloittamaan tähänastisen uransa parhaimman levyn äänitykset.

OSA 2