12.2.2017
------------
KOMMENTTI: Nyt kun Vieraan vallan aurinko on ollut tehosoitossa, ja kyllä olen niitä ketkä ostaa levynsä, niin pakko todeta että aivan vitun hyvä levy. Tältä kotareiden kuuluukin kuulostaa. Pari edellistä albumia oli ihan jees siellä oli muutama erittäinkin hyvä viisu mutta kokonaisuuksina vähän vajavaiset omasta mielestä. Uusi levy tuo mieleen 7 levyn, synkkä ja raskas. Juuri sellaista kun Kotiteollisuuden kuulukin olla, säröiskelmää ja Aaltosen lisämausteet kruunaa paketin. Noin 10vuotta KT fanina täytyy todeta että viime levyn kohdalla olin hieman pettynyt mutta tämä sai taas kylmänväreet nousemaan, kiitos ja nähdään keikoilla!
VASTAUS: Kieltämättä osuttiin aika pirun hyvin maaliin tällä kertaa. Mutta nyt ollaan jo matkalla kohti uusia haasteita. Ei saa jäädä tuleen makaamaan.
------------
KYSYMYS: Olli Lindholm antoi potkut kitaristille ja basistille. Eli joko on Olli kysellyt Hongistoa ja Miitriä Yöhön?
VASTAUS: Olli ei kysele. Olli määrää.
------------
KOMMENTTI: Törkimykset! Ostettiin teidän nuottikirja ihan tohkeissaan murheen mailla jne. Teidän nuotit teki melkein jumalattoman perheriidan. Jos sanon kappaleen nuotit on sivulla 26 eikä 31. Meinasi järki lähteä tätä setviessä ja eron partaalla oltiin, mutta edelleen pysytään naimisissa. 21 v ja sikana, lol! Niin ja Joensuussa asutaan, törmäillään, jos ollaan samaan aikaan maisemissa.
VASTAUS: Olette parisuhteen ongelmakohtien ytimessä. Polttopisteessä.
------------
KOMMENTTI: Kiitos tästä kulttuuripläjäyksestä, jonka telkkari just tarjoili. Harvoin naurattaa yhtä paljon. Keskityinköhän epäolennaiseen, kun verkkokalvolle tallentui traumaattinen näky Hynysen vehkeistä. Mut joo, menihän tuo ilta tuossakin
VASTAUS: Ai, se olikin huumoria?
------------
KYSYMYS: Ok millo Kotiteollisuus keika
VASTAUS: Välillä vähän turhauttaa. Onko ne nyt niin helvetin vaikea etsiä vaikka meidän kotisivuilta?
------------
KOMMENTTI: Moikka! Kotopuolessa hernejärvellä ja paisuan alueella oli porukat innostunu enemmänkin sukua tutkimaan, ja kuulemma siun mummola on siinä meiän lähellä ja kävi ilmi että myö ollaan siun kanssa jonkinlaisia serkkuja. Jos ollaan joskus yhtäaikaa savossa, tai jos teette routafilmin kanssa vielä prokkiksia niin tervetuloa saunomaan ja pilkkimään. Kaloja siis.. ainaki siun lyriikat on sellasia että meillä vois olla ihan keskusteltavaakin.
VASTAUS: Miksi helvetissä mie haluaisin ”keskustella” miun ”lyriikoista” jonkun tuntemattoman kanssa?
------------
KOMMENTTI: Moro. Seuraan tätä Leirinuotiolla dokkaria ja repesin kohdassa, jossa kerroit että nahkatakki vielä rapisee ja vaimo menee aina yhdeksältä nukkumaan. JUURI samalla lailla harratekeikkamuusikkona asiat (edellisessä elämässä) menny ;D elämä on... Sori. Muutaman ottaneena näkö heikenny... LeiriTUOMIOLLA dokkaria ;D ISO KIITOS. Sen vitun Kultaisen Venlan arvoinen dokumentti!
VASTAUS: Ehkä. Mut ei kaikkia miun sanomisia kannattais ottaa noin tosissaan. Sitä paitsi se on suora lainaus miun Kadonnutta tavaraa etsimässä -kirjasta, eikä sillä välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
------------
KOMMENTTI: Hei...täytyy kyl sanoa että oot kyl hyvä.... vointeja..t.m
VASTAUS: Miut tunnetaankin Karjalassa nimellä Jouni B. Goode.
------------
KYSYMYS: Tahtoo sellasen Trump-paidan mikä Hongistolla oli siinä dokkarissa... Mistä saa?
VASTAUS: Norjasta.
------------
KOMMENTTI: Terve Jouni. Leirituomiolla oli ihan pätevä dokumentti, kiitokset. Jollain tavalla vaatii toisen katsomisen, että pääsen sisään siihen ns. "taiteelliseen puoleen". Sinun tekstiesi osalta yksi huomio, kun on muutaman päivän kuumeen ja flunssan, hivenen myös minttukaakaon kanssa paininut, joskus osuu: Suuresti arvostamani Juhani Leskinen, joka myös sinulle arvoasteikossa korkealla: hänen muutamat tekstit ja kuinka asiat esittää kulkevat mukana läpi elämän. Eri tilanteissa löytyy aina jokin Juicen teksti, joka tuntuu osuvan tilanteeseen. Asiaan. Kelailin sohvalla vanhoja tuotoksianne. Yksi hyvin yksinkertainen rivi on erittäin toimiva ja yksinkertaisudessaan brilijantti. "Pelkään kuolemaa ja pelkään elää täällä". Siinäpä se. On monia muitakin ajan saatossa aukeavia juttuja. Kun Pulisuudelma taas teitä kutsuu, tämä isäntä lähtee mestoille. Hyvää kevättä jätkät!
VASTAUS: Kerropa rehellisesti, käytkö Pulisuudelmassa katsomassa bändiä vai naisia. No, molemmat ovat kyllä oikein hyviä syitä mennä baariin.
------------
KOMMENTTI: Jallua olis tarjolla.. Juuuh.. tipattomalla tammikuullla olllaan.. mutta muuuuuuutama ryyppy maistuneeee...
VASTAUS: Yhä: en ole juonut jaloviinaa moneen vuoteen. Enkä juo.
------------
KOMMENTTI: Vierii kyynel vierii toinen vierii.. Ei tää vaan voi mennä näin! Ollaan siskojen kanssa oltu monella keikalla peräkkäin viimeks Kuopiossa mutta tänään me Ei päästä matkan takia vaikka piti! Pakko kuunnella kotona ja haaveilla. Heart broken
VASTAUS: Mistä haaveilet? Rokkijätkän valtavasta parrusta?
------------
KOMMENTTI: Tervehdys. Me kun vietetään suurta juhlavuotta niin ajattelin kertoa että oma Suomi100 biisi löytyy teidän tuotannosta. Kertoo niin hienon tarinan ja pistää miettimään mitä meidän hyväksi onkaan tehty. Pappi puhuu, tietysti. Hyvää kevättä teille ja toivottavasti nähdään
VASTAUS: ”Toivottavasti nähdään”? Mikä siuta estää? Minigolf-turnaus kenties?
------------
KOMMENTTI: Hei, Jouni, ja hyvää alkanutta vuotta. Sain juuri päätökseen esikoisromaanisi, Kadonnutta tavaraa etsimässä. Viihdyin sen seurassa, pidin alkupään liikkeellelähdöstäja lopun kaahaamisesta, mutta etenkin seikkailusta Naantalissa ja Livonsaaressa, jonka yöllisen uintiretken ja rantautumisen koin mielessäni erittäin lämpimänä. Kohtaus Samppalinnan kesäteatterissa oli myös kirjoitettu hyvin, se naulitsi. Aluksi nousin takajaloilleni, että eihän siellä kastu kun on katettu, mutta se onkin Vartiovuoren kesäteatteri kun on katettu. Siitä lisää myöhemmin. Sivuhahmoista kosketti "Häkä" Häkkinen Tuttiritarina - se oli niin yllättävä hahmo jotenkin ja pääsi yllättämään. Ja sitten se tärisevä, "näkymätön" mies; pidän paranormaaleista asioista, siitäkin myöhemmin. Vaikka asunkin seitsemättä vuotta Turussa, olen lähtöisin "kuppaisesta nukkumalähiöstä, Lauritsalasta (s.104)", toisaalta vartuin Hakalissa. Kirjassa mainittu monen lopullinen uimahyppytorni, Luukkaansalmen silta, oli lapsuuden leikkipaikkoja. Siis sen alla oleva metikkö Hyötiön puolella. Rakennettiin kaverin kanssa maja vedenrajaan, kalasteltiin ja maisteltiin kaljaa jauhomakkaroita poltellessa. Kaukas humisi ja haisi, mutta piirtyi kodikkaana mieleen. Joskus rantaan saattoi ajautua vaatteita, yleensä aina miesten mallistoa - siitä tiesi että kohta lukee Etelä-Saimaassa jonkun hypänneen sillalta. Aika usein lukikin. Itsenäisyyspäivän aikoihin 2006 oli 22-vuotias nainen jättänyt sillalle arvotavaransa ja kadonnut. Se jäi kaihertamaan, poliisi ei tiedottanut asiasta alkututkintoja enempää. Sukeltajat olivat tonkineet pohjan lietteitä myöten, mutta siellä on metreittäin "nollakuitua", jonne katoaa kuin suonsilmään. Pidin paljon Luoti-baarin mainitsemisesta kirjassa. Tosin sitä en aivan tajunnut, että Suikka ajaa taksinsa Luodin pihaan. Kadunvarsi oli autoille, oliko siellä takapihalla auton mentävä aukko? Terassihan siellä toki oli. Perkele kun menivät sulkemaan paikan, niin hyvät humalat sieltä tuli löydettyä. Moni räkälä on surullinen paikka joulunaikaan, mutta ei Luoti. Kun kesken tapaninhuikan tuli keski-iän ehtoota käyvä nainen kysymään, haluaako pojat ottaa suihin, tajusi paikan olemassaolon tärkeyden. Se nainen kaivoi strap-onit housuistaan ja heilutteli tekokikkeliä. Kerran miestenvessassa, tai unisex-vessahan se oli kun naisetkin istuivat pöntöllä, maastoasuun sonnustautunut kommandomies esitteli miulle niskankatkaisuliikkeitä, joita se suorittaisi jos löytäisi poikansa murhaajan. Olin aika lujassa otteessa, vaikka en poikaa tuntenutkaan, saati ollut murhannut. Pääsin lopulta irti ja kiitin, koska äiti käski kotona kiittämään. Lauantaina 2.6.2007 Suomen uuden ja uljaan tupakkalain oltua voimassa toista päivää, ei haju ollut vielä baarista lähtenyt. Se on jotenkin käsittämätöntä, että baari voi haista autotien toiselle puolelle. Kävi aina vähän sääliksi omakotitaloasujia siinä, varmaan olivat nähneet ja haistaneet kaiken ja aivan liikaa. Niin, siis 2.6. istuttiin kantapöydässä siellä päässä tilaa, johon tupakkakoppi myöhemmin tuli. Bimbo pelasi Jokeri-pokeria viiden metrin päässä ja röökasi ketjussa. Mietin omaan ääneen saako täällä muka vielä polttaa, että heltisikö jatkoaika. Hyvin ilmastoiduissa baareissa sai vielä tupruttaa, mutta ei Luodin iv-putkiin ollut kukaan kajonnut sitten 70-luvun puolenvälin. - Että voi ihminen olla tyhmä! kuului Jokeri-pokerilta. - Saatana että voi ihminen olla tyhmä! Katsahdin Bimboon, joka oli Luodin armottomin riidanhaastaja, viimeistään pilkun kohdalla baarin edustalla tappelemassa jonkun kanssa jostain merkityksettömästä asiasta, kuten vaikka sormenvedon häviämisestä. Kysyin, mitä se mesoaa, jolloin alkoi paasaus tupakkalaista ja meistä pikku byrokraateista. Täsmensin, ettei miulla ollut tarkoitusta tuomita, röökinhaju kuului kapakoihin, mutta se oli onneksi myöhäistä. Nimittäin Bimbo jätti pelikoneen kesken jaon - äärimmäisen harvinainen ilmiö - ja tuli iholle haistattelemaan. Sanoin sille, että pitääpä tänään tsekata netistä, miten nämä kieltolait 2000-luvulla menevät. - Justiin niin! --- Mene sinne nettiin ja paina sitä nappulaa! - Mene sinne nettiin! JA PAINA SITÄ NAPPULAA. Bimbo toisteli mantraansa ja miuta alkoi vituttaa. Sen sylki osui kasvoihin karjunnan lomassa ja pelkäsin että sairastuisin samaan aivovammaan kuin se. Kun olin nimittänyt Bimboa ystävällisesti läskibodariksi, alkoi käydä käsky siirtyä ulos, että "Hallituskavulla virtaa kohta veri". Siinä kohtaa järkkärinä toiminut näpsäkän näköinen nainen tuli erottamaan Bimbon ja ohjasi toiselle puolelle baaria. Pilkun aikaan oltiin jo kavereita, Hallituskatu pysyi kuivana. Mutta siis, kirjastahan tässä piti. Tai livetään vielä, siun kolumneja oli hauska lukea aikanaan Seeprasta. Kuten muistat, se oli Etelä-Saimaan oheislehti, joka alkoi ilmestyä joskus ehkä -97. Muistan ekassa Seeprassa olleen juttuja Etelä-Karjalan kummittelutapauksista. Miuta on aina kiinnostanut paranormaali toiminta - ehkä selittää tuon Luoti-intoilunkin -, mutta jotenkin arvasi eteläkarjalaisten kummitusjuttujen tason olevan luokkaa "istuin saunassa, piru tuli lauteille, ja sitten painittiin ja pirua ei enää sen koommin näkynyt". Sama se tosin on idemmässäkin; yksinäisiä juoppoja joka korventaus täynnä, persettä ei saa kuin pirulta enää, siitäkin pitää kertoa lehteen. Maironniemen piru on kiinnostanut kovasti, Paasselän Pirusta kyhään romaania hissukseen. Lordin euroviisuvoiton myötä alkoi Rovaniemi pykätä Lordin-aukiota. Siulla oli hyvä näkemys asiaan: Lappeenrannassa on ollut Lordiakin pelottavampi aukio jo vuosia, nimittäin samalla aukiolla oli niin hautausmaa, poliisilaitos kuin verovirastokin. Täytyy myöntää, että olin vähän kateellinen tuosta oivalluksesta, olen yhäkin. Vaan joo, ennen romaaniasi olin lukenut tekstejäsi viime vuosina vain Rillipää ja läski -kirjeenvaihtokirjasta. Se oli viihdyttävä kirja, vaikka Liimatan jalkoihin vähän jäitkin - ei sillä että olisit ollut huono, vaan koska aika harva elävä kirjailija pystyy haastamaan Liimatan oikkuuden ja ajatuksenjuoksun. Olen siis iloinen, että sait kirjoitettua romaanisi. Se ei ole täydellinen, hieman häiritsi loppuratkaisun yhdenkaltaisuus Tommin Rautanaula-teoksen kanssa. Odotin jo muutaman sivun jälkeen jonkinlaista härmäläistä Fear and loathing in Las Vegas happotrippailua, ja se tulikin lopun tiimellyksessä kun Koponen alkoi filpata taksissa. Tarinaahan voisi varmasti pienellä herkkyydellä tuosta jatkaakin, kahdeksan vuoden - vai olisiko tuomio puolikas? - jälkeen olisi maailma taas vähän erilainen, haasteet toisenlaisia. Miuta oikeasti vituttaa se, ettei Suomessa ole kirjoitettu ainottakaan romaania keihäänheiton ympäriltä. Toisaalta olen odottanut viisitoista vuotta elämänkertaa Rädystä, jota ihailen enemmän kuin mitään. Ehkä sittenkin siun pitäisi kirjoittaa kirja periksiantamattomuudesta, yksinkertaisuudesta ja sairaalloisesta jääräpäisyydestä, suomalaisesta keihäänheitosta. Siullahan on urheilutaustaa, ja jos oikein muistan niin hehkutit joskus vuosia vuosia sitten Soundissa, miten Seppo ajoi Tohmajärven urheilukentän uuden nurmikon rullalle tojotallaan, koska ei saanut harjoitella siellä. Oikeastaan ihan ensikertaa koskaan luin siun mietteitä 2000-luvun alun Soundista, jossa kehuit Bowieta, eritoten Aladdin Sanea, kuinka Mick Ronson soittaa taivaallisesti kitaraa. Silloin tajusin, että ei se Hynynen taidakaan olla mikään turha ukko. Miusta Bowien ja Rädyn fanittaminen kulkevat ihan käsi kädessä - johan tämän todisti puoliksi männä viikonloppu, jolloin Seppo oli Zeus-asuun pukeutuneena liitänyt Helsingin jäähallissa lavan yli puisissa vankkureissa ja heittänyt keihäänsä lavanreunaan. Vanhana Apis-fanina olin vähällä lähteä keikkaa katsomaan, nyt kaduttaa ihan saatanasti etten mennyt. Tuo on nimittäin kerran elämässä -tapaus; Seppo ei tule enää ikinä pukeutumaan Zeuksesi julkisesti. Tai tule heittämään keihästä. Palatakseni Vartiovuoren kesäteatteriin, olin lupautunut avovaimon kanssa katsomaan lastennäytelmää Vaahteranmäen Eemelistä. Ne veti koko setin ihan läskiksi: Liina oli älykäs ja koko ajan äänessä, Aatu-renki oli fyysiseltä kooltaan melkein Eemeliä pienempi ja isä oli sellainen hupsu ja hassunhauska, ei se Hitlerin mieleen tuova televisiosovituksen karjuva ukko. Siellä istuessamme urheiltiin muutaman kilometrin päässä Paavo Nurmi -stadionilla. Ja perkele että vitutti, että olin lupautunut lastenteatteriin, vaikka ei meillä ole edes lapsia. Kun keihäänheitto alkoi häämöttää, kerroin avovaimolle että se on menoa nyt ja juoksin stadionille, jonne olin lipunkin varannut jo keväällä. Ja ehdin hyvin, kiipesin yläkatsomoon ja hengähdin. Olosuhteet olivat loistavat: lämmintä ja ylhäällä kävi pieni tuuli. Tekstasin lankomiehelle, että teevee auki, 90 metriä menee varmasti. Pitkämäki heitti lämmittelyssä melkein 86-metrisen, mikä kohahdutti yleisöä. Vaan saksalaisjuhliin päätyi, Röhler heitti kaksi ysiykköstä ja koko katsomo oli liekeissä. Se oli ikimuistoinen ilta niin miulle kuin avovaimollekin, joka aina muistaa kuinka livistin kesken Eemelin. Mitä siis yritän tässä sanoa, että viihdyin kirjasi ääressä hyvin. Nauroin pari kertaa ääneen, se on harvinaista, ja hymähtelin vähintään kymmenen kertaa. Helvetti kun en merkannut muistiin kohtia kirjasta, joita olisin halunnut täsmentää. Hyvää mennyttä kesää,
VASTAUS: Hirveesti tekstiä, eikä yhtään kuvaa. En jaksanut lukea.
------------
KOMMENTTI: Useamman kerran olen teitä kiitellyt, mutta kiitosh vielä että olette olemassa, musiikkinne pelasti ennenaikaiselta haudalta. Liitteenä oleva kuva saattaa liittyä asiaan.
VASTAUS: En muista enää kuvaa, mutta tissejä siinä ei ollut. Ne muistaisin.
------------
KYSYMYS: Minkälaisia ja miten pitkälle mietittyjä Hynysen kotidemot on? Miten tarkasti kappaleet on kokonaisuutena mielessä? Onko niissä demoissa laulu ja kitara vai mitä? Entä millä ohjelmalla äänität? Onko rumpukompit ja sellaiset mielessä heti?
VASTAUS: Ihanaa, saan puhua audiota! Teen GarageBandilla jonkinlaisen rumpuraidan, äänitän päälle kitaroita ja basson ja ehkä koskettimia. Sitten laulan tai huudan jotain huuhaata, josta saattaa pari riviä jäädä lopulliseen tekstiin. Sen jälkeen mietitään jätkien kanssa, pitääkö biisille tehdä jotain vai hylätäänkö se kokonaan.
------------
KYSYMYS: Mikä maa mikä valuutta? Norja ja kruunu. olet-te roissa lauvantaina keikalla, pitäskö nähä ja puhua paskaa ja sitte taas parin vuoden tauko?
VASTAUS: Eipä näkynyt miestä. Miulla on muuten siun antama puukko vieläkin kitaralaukussa. Ihan vaan varmuuden vuoksi.
------------
KYSYMYS: Kuinka Metallican uusin levy iskee? Ja mitkä levyt iskenyt parhaiten nyt lähiaikoina? Sitten kysymys uuden levyn Vainoharha biisistä, meneekö biisi C-vireestä? Ja meneehän se kun kitaralla tarkistin. Normivirehän teillä on Dropped C#? Eikös, niin mikäs sai soittamaan C-vireestä? Kieltämättä tämä biisi kaipasi vielä puolikkaan sävelaskeleen matalemman vireen, että sai vielä enemmän jykevyyttä. Oma lemppari biisi levyltä ja huomasin tuon vireen ihan säkällä kun itse soittelen avoimesta C-vireestä tällä hetkellä.
VASTAUS: Osasit itsekin vastata kysymykseen. Mie teen uusia biisejä, en kerkeä/jaksa nyt kuunnella musaa. Eli Metallicastakin olen kuunnellut vain ensimmäisen levyn. Se toimii kyllä.
------------
KOMMENTTI: Vittu uus levykin on ok mut helvetistä itää on totta.
VASTAUS: Siis se on totta sinulle, ei välttämättä minulle. Mutta hyvä niinkin.
------------
KOMMENTTI: Kiitos Jouni. Pidän herkkyydestäsi, joka on kaikkien ulottuvilla sanoituksin, sävelmin. Ihmiset sotkeutuvat vain suojamuuriisi, jota ei ole edes olemassa. Kiitos Sinkkonen parantavin iskuin. Niillä on merkitystä. Paljon. Taustalla mutta keikalla niin läsnä. Jazz Hongisto. Kulkee kulkee, kunhan kukaan ei vedä kesken keikan piuhoja pois. Miitri loksahtava palanen. Kiitos, kun tulit ja jäit. Sanoinkuvaamaton sanoittamaton sanomanne. Jään odottamaan. Ajankohtainen joskus tahtomattaan on taideteoksenne. Kiitos,
VASTAUS: Ah, kuinka lyyristä. Ja kuvittele: me mietitään lavalla ja biisejä tehdessä pelkästään tissejä ja perseitä.
------------
KOMMENTTI: I am a Singaporean and listening to Minä Olen
VASTAUS: I´m a Norwegian.
------------
KYSYMYS: Emil 7v. kysyy miksi Jouni örisee, sattuu sitä?
VASTAUS: Aina sattuu vähän.
------------
KYSYMYS: Moro! Mullon valmistumassa yks kilpa-auto ja KT fanina siihen pitäs saada vähintään iso lekamies konepeltiin. Eli asiaan, kuka ois se mediahörhö teillä keneltä voisi tiedustella, löytyskö häneltä isoa ja tarkkaa tiedostoa kyseisestä lekamiehestä? Teettäsin siitä sit tarran siihen autoon.
VASTAUS: En mie tiijä. Mie olen taiteilija, en graafikko.