KOTITEOLLISUUS STUDIOSSA – OSA 5
HONGISTON PARADOKSI: ETSI TAHDIN YKKÖNEN, ALA RAIVOKKAASTI KIILATA
HOMMA ETENEE KARJALAISEEN TYYLIIN: SE EI ETENE
KESKIVIIKKO 24.1.2018
Hongisto on tulessa! Saan Miitriltä puhelun, että mies soittaa tänään Lappeenrannassa kahden kappaleen bassot. Nomikäettei! Jäljellä on siis raakeasti laskettuna ehkä maksimissaan kolme biisiä, sillä ”Työn sankarin” minä olen jo raakannut pois. Samoin kuin ehkä ”Kovaa valuuttaa” -kappaleen. Pidän molempia hyvinä, mutta jostain on karsittava, muuten levy ei valmistu ajoissa. Ja näiden sanoituksetkin ovat vielä pahasti vaiheessa.
Näin on hyvä.
TORSTAI 25.1.2018
Ei mitään havaintoa, mitä teen. Luultavasti en mitään. Mutta sen muistan, että käyn Duo Kummitusjunan biisejä akustisen kitaran kanssa läpi. Ongelmia ei ole, paitsi pään sisällä. Mutta siihenhän on totuttu.
PERJANTAI 26.1.2018
Miitri ajaa Hongiston autolla Helsinkiin ja Haagaan. Otamme pari drinkkiä ja suuntaamme taksilla lentokentälle. Lennämme Ouluun ja suuntaamme Kempeleeseen laulattamaan Radiopuhelimien J.A. Mäkeä. Mies huutaa ”Valtatie 666” -biisin tulevalle levyllemme ja tekee puheosuuden ”Taakan” alkuun. Homma hoituu nopeasti, sillä kyseessä on ammattilainen. Hienoa raporttia.
Illalla on Duo Kummitusjuna -keikka Ihkussa Oulun ytimessä. Se menee ihan ok, mutta ajatus on varsinkin keikan alkupuolella jossain muualla. Tarkemmin sanottuna Mäen lauluosuuksissa, joka oli koko tämän reissun todellinen funktio. Mutta tupa on suht täynnä ja meininki hyvä.
LAUANTAI 27.1.2018
Hyppään Miitrin kanssa junaan ja suuntaamme kohti Rovaniemeä ja Vanhaa Mestaria. Illalla ilmenee, että tupa tulee täyteen. Keikka on eilistä parempi minulle tarjotuista kossupaukuista huolimatta. Aloitamme sen Sielun Veljien ”Ossin jälkeisillä”, johon sen myös lennossa lopetamme, koska se taipuu niin hienosti ”Helvetistä itään” perään. Jengi laulaa hienosti messissä.
Sunnuntaiaamuna huomaan, että pankkikorttini on kadonnut. Miitri joutuu ostamaan minulle tarvittavat krapulalääkeet, kun lopulta pääsemme junalla takaisin Ouluun ja sieltä lentokoneella Helsinkiin.
Vitun raskas reissu. Huh huh.
MAANANTAI 29.1.2018
Vedin käsijarrun päälle alkoholin kanssa sunnuntaina iltapäivällä. Tänään toimin vaimoni kuskina, jolla on duunia pari päivää Tampereella.
Miitri soittaa minulle ja kertoo keikkamyyjämme saaneet sähköpostia Rovaniemeltä. Duo-keikkamme on keikkajärjestäjän mielestä ollut hieman jatsiin päin kallellaan. Ilmeisesti mies kuvittelee, että paskapuhe saisi meitä alentamaan keikan hintaa. Ei onnistu, sillä veto oli hyvä. Sitä saa, mitä ei tilaa säätäna.
TIISTAI 30.1.2018
Aamulla käyn tervehtimässä Juicea ja Väinö Linnaa Kalevankankaan hautausmaalla. Tämän jälkeen ajelen takaisin Helsinkiin. Autossa kuuntelen tulevan singlemme ”Kusipään”, jonka totean hyväksi. Samalla tajuan, että toinen valmis biisi ”Vääräleuka” vaatii ehkä uuden miksauksen. Mutta se tapahtuu sitten, kun joskus pääsemme jatkamaan hommia.
Illalla on Leevi and the Leavings -treenit jossain Pukinmäessä. Minulle on isketty kaksi lisäbiisiä settiin, ”Tikapuut taivaaseen” sekä ”Laura Jenna Aleksandra Camilla Jurvanen”. ”Kyllikki” treenataan myös, vedän sen kimpassa Martikaisen Jarkon ja Siiri Nordinin kanssa. ”Tikapuitten” kanssa on hieman kiire, raportti on suht tiukka, mutta lopulta se alkaa taipumaan, kun väkisin väännän.
KESKIVIIKKO 31.1.2018
Soitan Karmilalle ja kyselen, että milloin jatketaan. Kapteenin vastaus on, että venyy vähän aikaisemmin sovitusta helmikuun puolivälistä jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Tyydyn tähän.
TORSTAI 1.2.2018
Lähden ajelemaan Helsingistä kuuden jälkeen aamulla. Käyn tervehtimässä vanhempiani. Lapsuuden kodissani on kiivas meininki. Mutsilla on jalka kipsissä ja ukolla roikkuu avannepussi messissä. Ikävä seurata kun vanhemmat vanhenee.
Iltapäivällä hautaudun työhuoneelle tekemään yhtä biisiä, joka on jäänyt lojumaan. Kertosäe on sen tyyppinen, että se huutaa tekemään koko biisin valmiiksi. Askartelen sen kanssa kolmeen asti yöllä.
PERJANTAI 2.2.2018
Teen lumityöt ja viimeistelen ja miksaan viime yön biisin. Kenelleköhän minä näitä teen, koska mitään KT-matskuakaan biisi ei ole? Jatketaan siis tutkimuksia. Ehkä se menee Kuristajille, joka on mielikuvaprojektini Anal Thunderin Ruokosen ja Tuomas Luukon kanssa.
Ruokosesta tulikin mieleen, että hän saapuu vaimoni kanssa Voisalmeen alkuillasta. Saunomme, syömme ja suuntaamme keskustaan katsomaan Eläköön Elämän levynjulkkarikeikkaa. Joudun toisen biisin aikana lavalle laulamaan pienen pätkän ”Minä olen” -kappaletta. Keikan jälkeen suuntaan Toteemiin katsomaan Trio Niskalaukausta. Sekin toimii, bändi on iskussa. Mutta sitä en toki epäillytkään.
TIISTAI 6.2.2018
Viikonloppu on mennyt juopotellessa. On kuulemma tullut tehtyä muutakin. Lauantaina toimin ”valmentajan” ominaisuudessa HC Leso vs. Zoom -jääkiekkomatsissa, jonka tuotto menee pahantekeväisyyteen. Sen jälkeen olen kuulemma käynyt teatterissakin katsomassa Lokki -näytelmän ensi-illan. Ihme touhua.
Sunnuntaina käyn toisen uuden biisin kimppuun, mutta olen sen verran väsynyt, etten jaksa tehdä sitä valmiiksi. Päätän jättää sen lojumaan, tutkimusten kohteeksi.
Maanantai on mennyt maatessa, mutta tänään tapahtuu. Ajelen kahdentoista jälkeen Aaltosen pajalle tarkkailemaan kun Hongisto soittaa viimeiset kolme biisiä levylle. Homma hoituu kolmessa tunnissa. Jätkä on treenannut, olemme tyytyväisiä.
Suuntaan takaisin Voisalmeen. Urheilen ensimmäistä kertaa pariin kuukauteen kahvakuulan parissa ja teen lumityöt toppahousuissa.
Rajua rock-meininkiä.
TORSTAI 8.2.2018
Olen ajanut keskiviikkona Helsinkiin, sillä tänään otetaan tulevan kirjani kansikuvat, sekä promokuvat Likelle. Ville Juurikkala räpsii kuvat, minä poseeraan Kallion kirkossa sekä naapurissa sijaitsevassa Roskapankki-ravintolassa, sillä studiokuvien otto osoittautuu mahdottomaksi. Juurikkala on nimittäin hävittänyt studionsa avaimet näiden meidän kuvaustemme aikana. Uskomaton hahmo, jolla ei tunnu olevan homma hallinnassa muulloin kuin silloin, kun hän pitää kameraa käsissään. Kaikki muu toiminta perustuu sattumaan.
Onkohan se sellainen sängyssäkin? No, sillä ei ole väliä, sillä mies ottaa loistavia kuvia.
Roskapankin sessio osoittautuu kosteaksi, koska tapaan sattumalta siellä myös Jussi Lammen, joka pakottaa aseella uhaten minut ottamaan muutamat drinkit.
Mutta miksi emme ottaisi? Mikä meitä estää?
PERJANTAI 9.2.2018
Hiippailen aamupäivällä Liken toimistolle, jossa käyn kustannustoimittajani Jaakko Launimaan kanssa läpi kirjani käsikirjoituksen toisen version. Pientä kehiteltävää löytyy vielä, mutta pääosin kässäri on valmis. Lupaan toimittaa viimeisen version maaliskuun loppuun mennessä.
Haen CMX:n uuden levyn Levykauppa Äx:stä ja vien tyttäreni rautatieasemalle, sillä hän palaa takaisin Lappeenrantaan.
Illalla keilataan ja vietetään Jussi Lammen syntymäpäiviä Roskapankissa.
LAUANTAI 10.2.
Hyppään Seinäjoelle menevään junaan joskus keskipäivällä. Tänään on keikka Leevi and the Leavingsin kanssa Rytmikorjaamolla. Se menee hienosti. Tupa on täynnä ja meininki lämmin. Hauskin Leevi-keikka tähän mennessä, vaikka treenit jäivätkin osaltani vähälle.
SUNNUNTAI 11.2.2018
Hyppään vaimoni kanssa junaan aamulla Seinäjoella ja suuntaamme takaisin Helsinkiin. Tapaamme Antti Raivion, legendaarisen näyttelijä-ohjaajan. Menee kännäämiseksi Tupen uudessa baarissa jossain Johanneksen kirkon liepeillä.
TIISTAI 13.2.2018
Maanantai on mennyt toipuessa ja kirjan käsikirjoituksen parissa. Tänään ajelen kotiin ja käyn kolmannen uuden biisin – joka on syntynyt edellisenä yönä – kimppuun työhuoneella. Samalla viimeistelen toisena tekemäni uuden kappaleen äänityksiä.
Tosiaan, kenelleköhän minä näitä teen? Mutta jotain näistä täytyy kehitellä. Matsku on keskeneräisiä sanoja lukuun ottamatta asiallisen kuuloista.
KESKIVIIKKO 14.2.2018
Työhuoneella meni sitten aamu viiteen. Olo on sen mukainen, kun Miitri tulee hakemaan minua yhdentoista aikaan. Tänään on tarkoitus ottaa Kotiteollisuuden promokuvia Imatralla.
Haemme Hämpyn ja Hongiston Nuijamaalta, minä parantelen krapulaa samalla. Hämppy hyppää rattiin ja haemme Sinkkosen. Sen jälkeen ajamme Imatralle, jossa tapaamme kuvaajamme Jyty Syrjäläisen Imatran Valtionhotellilla. Räpsimme läjän kuvia, käymme tilaamassa minulle uuden kitarahihnan ja ajamme vanhaan keuhkoparantolaan, jonka pihalla räpsimme lisää kuvia, koska emme pääse sinne sisään. Päätämme luovuttaa ja mennä syömään.
Herään aamulla viiden aikaan kotisohvaltani. Ei mitään muistikuvaa, miten olen päässyt kotiin. Stereoista soi kovalla volumella Tuomari Nurmion Maailmanpyörä palaa -levy.
TORSTAI 15.2.2018
Puhallan mittariin ja olen iltapäivällä ajokunnossa. Ajan Helsinkiin ja käyn katsomassa poikapuoleni vanhojen tanssit. Syntymäpäiväni ilta menee takkatulen loimussa ja parin viinilasin äärellä.
Vittu, mie olen 48 v.! No, eiks sais olla?!
SUNNUNTAI 18.2.2018
Viikoloppu on mennyt römytessä. Tänään saan kuitenkin käytyä kirjani toisen version kokonaisuudessaan läpi. Korjaan muutamat kirjoitusvirheet, teen hieman muitakin korjauksia ja uusia kappalejakoja. Homma alkaa olla loppua lukuunottamatta hallussa.
Käyn tulevan levyn sanoitukset läpi ja huomaan, että paria niistä pitää vielä fiksata hieman. Jätän ajatukset niistä kytemään.
Saan Karmilan viimein kiinni ja sovimme näkevämme Finnvoxilla tiistaina, jolloin on aika tutkia kalenteria ajatuksella, milloin pääsemme tekemään levyn lauluosuuksia.
Näyttää pahasti siltä, ettei levy valmistu kevääksi.
TIISTAI 20.2.2018
Käyn kauhu-Karmilan pakeilla Finnvoxilla. Sovimme, että laulut alkavat ensi viikon maanantaina. Siihen mennessä sanoitusten pitäisi olla valmiit, eikä pieni laulutreenikään pahitteeksi olisi. Tällaiset ohjeet saan.
Tilaan siis ystävältäni viinaa Virosta. Tiukkaa sellaista.