SIMO SIIVU JA MAHALASKU-ORKESTERI SUOMEN SUVESSA

TÄRKEINTÄ EI OLE VOITTO TAI TAPPIO, VAAN HYVÄ SUIHINOTTO

SOTKAMO, SOTKAMON SYKE pe 10.07.2015
Sotkamo on kaukana, kaukana täällä, jumalattomien rämeiden ja soiden takana, Pupulaaksossa.

Matka menee päiväkirjoja kirjoitellen ja nukkuen. Valun perille saavuttaessa bussin etuosaan ja katselen maisemia. Niitä on. Väkeä on myös. Bäkkärillä sitä on niin paljon, että ujostuttaa mennä sekaan. Jään siis bussiin mököttämään. Teen kossudrinkin, haen valkoviiniä. Alan päästä tunnelmaan.

Meidät otetaan hienosti vastaan, kätellään ja juomatkin odottavat valmiina. Ruokaa saadaan suoraan bussiin saakka ja lisää on kuulemma odottamassa hotellin ravintolassa, sekä saunatiloissa keikan jälkeen. Mika ja Kisälli ovat innoissaan, sillä työpisteellä odottaa viinat, niitä ei tarvitse itse sinne salakuljettaa.

Käyn katsomassa parin biisin verran Santa Cruzia. Oikein pätevää Guns´n´Roses pastissia. Mikä ettei!

Keikkahan on timangia. Pari encoresettiä heitetään, sillä olemme viimeinen bändi ja keikka-aikaa voi kuulemma vähän venyttää. Me emme kuitenkaan venytä, toimitamme ammattimiesten tarkkuudella sen mikä on sovittu. Kesken keikan tajuan, että kurkkuun koskee ja suunpieli on revennyt huutaessa, mutta tälläiset pikkuseikat eivät keikkaan vaikuta.

Sitten saunomaan. Saunan on vallannut Santa Cruz nuorten miesten röyhkeydellä. Tajuavat kuitenkin poistua siinä vaiheessa, kun riisumme housumme, paljastamme aseistuksen.

Tämä oli siis pistokas, tänä viikonloppuna ei muita keikkoja ole. Hyvä niin, sillä bussi liehahtaa tuleen seuraavan päivän kotimatkan aikana. Kuskimme Hese käskyttää humalaisia juoksemaan henkensä edestä. Minä pelastan jäykät viinat, Sinkkonen tuo viinitönikän.

Olemme siis pelastuneet. Ja joskus maanantain ja sunnuntain välisenä yönä pääsemme viimein kotiinkin.

TAMPERE, PAKKAHUONE, to 16.07.2015
Saavun Tampereelle jo keskiviikkona. Teen yhden radiohaastattelun ja suuntaan jollekin laivalle, jossa Duo Kummitusjunalla on keikka illalla. Vedämme Miitrin kanssa kuin tuuli, homma toimii. Ehkä paras Kummitusjuna-keikka tähän asti. Sen jälkeen kiirehdimme Pakkahuoneelle. WÖYH on juuri lopettanut, mutta Mokoman keikan näemme. Toimii.

Mutta nyt perjantaihin. Minä teen nopsahkon Swamp Music- ja Makedonia-kierroksen ja suuntaan tarkkailemaan ääniä. Ovat kunnossa varsin nopeasti ja tarkkailun lomassa vaihdan myös kielet. Alkaa olla valmista. Puoli vuotta tilauksessa ollut uusi taustarättikin on viimein paikallaan. Itse asiassa rättejä on kaksi: yksi isoille lavoille ja toinen Nivalaan.

Ennen keikkaa suuntaamme Rauhaniemeen saunomaan ja uimaan. Alkaa sataa, rakeita tulee taivaan täydeltä. Se ei meitä haittaa, uimme sujuvasti ja saunomme täpötäydessä saunassa. Sitten hotellille, jossa kerkeän ottaa pienet nokoset.

Lyijykomppania vetää, kun saavumme lavan taakse. Sitähän se on, synkkää lunastusta eli sitä mitä tilattiin. Andy McCoy oli kuulemma vetänyt ennen heitä. Sen takia olimme vieneetkin takahuoneesta kaikki henkilökohtaiset tavaramme bussiin turvaan. Liikkuu nimittäin tarinoita, joissa kerrotaan Andyn mukaan, ihan vahingossa varmaan, tarttuvan varsin usein muiden tavaroita.

Mutta ei tartuta siihen. Vedämme keikan, jossa toimii kaikki. Kurkku on vieläkin hieman kipeä, mutta alkukeikan jälkeen se ei enää häiritse edes minua. Helvetin hyvä veto ja jälleen kahdella encoresetillä. Parasta toimitusta.

Jätkät kasaavat, me juomme viinat pois kuleksimasta. Ajamme kohti Karjalaa, minä sammun. Herään ennen Lappeenrantaa ja jatkan ryyppäämistä pari päivää.

Perussettiä siis.

KALAJOKI, VIIHDEKESKUS MERISÄRKKÄ pe 24.07.2015
Kalajoki on niin kaukana, että kerkeän ottaa matkalla kahdet unet. Perillä laitamme saunan lämpiämään ja suuntaan uimaan naisten kanssa. Ensimmäinen kerta, kun käyn Kalajoella uimassa.

Käymme syömässä. Miitri tekee reklamaation, herran pihvi on kuulemma liian kypsä. Sama mies valittaa kuulemma myös siitä, jos munkissa on liikaa hilloa ja tilillä liikaa rahaa.

Ääniä tarkkaillessa se ei kuitenkaan valita, homma tuntuu toimivan. Treenaamme muutamat uudet biisit settiin.

Suuntaamme hotellille elpymään, suoritan raivoisan rakastelun. Valun keikkapaikalle puoli tuntia ennen keikkaa ja sekoitan mystisen taikajuoman. Hongistolle sitä ei anneta, sillä hän putosi pienenä taikajuomapataan.

Ihan vitun hyvä keikka. Jengiä on enemmän kuin täällä koskaan. Kalajoki on aina ollut meille hankala paikka, mutta nyt homma tuntuu toimivan. Pari encoresettiä ja saunaan.

Olemme tyytyväisiä. Vedämme kännit.

OULU, QSTOCK la 25.07.2015
Tapaamme aamulla hotellin terassilla. Aloitan valkoviinillä. Se on hyvää, herkkua. Sitten onkin päiväunien aika, onhan kello jo melkein kaksi.

Herään Oulussa Juliet Jonesin Sydämen Jänis-biisiin. Jätkät vetää samassa teltassa kuin me. Vaihdamme keikan jälkeen kuulumisia. Neljän Ruusun Kode liittyy rinkiin myös ja aloittaa keskustelun napakalla säätäna-huudolla. Ei se väärin ole.

   

Valmistan taikajuoman, testaan kitaran ja sitten onkin taas valmista. Yleisön puolelta kuuluu helvetillinen meteli, porukkaa tuntuu olevan. Ja sitä on, ihan helvetisti, silmänkantamattomiin. Alamme leipoa. Keikka on yhtä juhlaa alusta saakka. Encoret jäävät yleisön metelöinnistä huolimatta vetämättä, sillä soittoaika loppuu. Tunti menee kuin siivillä.

On pakko bailata ankarasti. Edes viikko.