KOSSU ANTAA KIELELLE JA SOITTOKÄDELLE SIIIIIIIIIIVET

RUUHKAA OTELAUDALLA -KESÄKIERTUE JATKUU

JOENSUU, KERUBI pe 27.6.
Takana on ankaraa miksuttelua. Olen ollut kyttäämässä Finnvoxilla, kun Karmila miksaa kahta uutta kappalettamme eläimen raivolla. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että olen yhden päivän paikalla ja toisena päivänä en kerkeä, koska pitää istua baarissa Helsingin keskustassa.

No, tehdään siellä vähän töitäkin. Sovin valokuvaajamme Vuodon Mikan kanssa tulevan valokuvakirjan ääriviivoista. Ne ovat epämääräiset. Hyvin epämääräiset. Joka tapauksessa pääsen torstai-iltana kotiin Lappeenrantaan, ööö, jotenkin. Muistikuvia ei juurikaan ole. Sillä aikaa Karmilan käsissä valmistuu kappaleet nimiltään Yhtälö ja Helvetti jäätyy.
Perjantaina ollaan jo uusissa seikkailuissa ja Joensuussa. Kuulen, että bussimme on ollut juhannuksena WASPin käytössä ja siihen nähden se on yllättävän siistissä kunnossa. Ja Blackie Lawless istui kuulemma samalla paikalla, jossa minä aina istun. Ilmankos tunnen vienohkon, vanhan miehen persehien tuoksun.

Jätkät kasailevat ja minä siirryn syömään. Myöhemmin tehty äänenpaineen tarkastus tuntuu hyvältä, kuten täällä aina. Kaikki tuntuu olevan kunnossa.

Meitä on varoiteltu aikaisemmin, että lipunmyynti on ollut kovin verkkaisaa. Jengiä on paikalla kuitenkin helvetisti, kun valumme lavalle. Kaikki menee kuten Liitossa on sovittu ja vedämme erittäin hyvän ja hikisen setin. Homma toimii ja yleisö on hurmattu ja laulettu pyörryksiin puolentoista tunnin setillä. Esitämme ensimmäistä kertaa uuden Yhtälö-biisin. Kappaleen alkuperäinen nimi oli Oman itsen herra, mutta sitten kuulin Pasilan asemalla soivasta radiosta jonkun pimun laulavan jo sen nimistä kappaletta.

Keikan jälkeen katkeaakin sitten muisti. Herään aamulla bussista Hongiston pihasta Tikkalasta.


RAAHE, RAAHE FESTIVAL la 28.6.
Aamu on verkkainen. Grillailemme Hongiston pihassa ja puhumme paskaa. Maistamme myös viinaa. Se maistuu hyvälle. Paikalla on myös Ilosaaren organisaatiota. Rento meininki.

Matka Raaheen on pitkä. Aivan liian pitkä. Se menee nukkuessa. Herään perillä ja suuntaan Raahen keskustaan syömään hyvän riista-annoksen. Raahe Festivalsin järjestäjä vittuilee, että eikö festivaalisapuskat kelpaa taiteilija-herralle. Totean, että ei.



Alueella on kaksi telttaa vierekkäin. Juuri ennen omaa vetoamme kuuntelen kuinka Meiju Suvas vetää viereisessä teltassa aikuisen naisen vetovoimalla. Tulee jostain syystä hyvä fiilis.

Jengiä on perkeleesti ja homma toimii. Ihan saatanan kova keikka, vaikka odotusarvot olivat alhaiset. En edes muista milloin olisimme käyneet Raahessa edellisen kerran.

Saamme järjestäjiltä lisää viinaa. Sehän maistuu. Juuri ennen sammumistani tajuan, että kaikki sormukseni ovat kateissa. Joukossa myös se kultainen KT-sormus, joka on usean tonnin arvoinen.

Tämä asia mielessä on hyvä nukahtaa. Ja nukahdankin.


KAJAANI, KAINUUN MUSIIKKIJUHLAT pe 04.07.2014
Kajaani on hyvä paikka meille. Yleisö on jostain 90-luvun lopusta saakka, eli ajoista jolloin aloitimme keikkailun, ollut fanaattista. Odotukset ovat siis korkealla.

Edessä on mökkimajoitus, joten perillä etsimme paikallisen Alkon ja ostamme perkeleesti evästä. Samalla ostan naiseni kanssa ottopojalleni Kisällille, joka myös valomiehenämme toimii, ilmapallon tuliaisiksi. Onhan hän jo ankarassa työn touhussa ja minä vaan hummaan kaupungilla nainen kainalossa ja pillu mielessä.

Vaihdan kielet ja suuntaan bäkkärialueelle moikkaamaan kollegoja. Halaus Klamydian Veskun kanssa on sen verran raju, että kaadan samalla miehen votka-lonkeron maahan. Siitä ei heilu hyvä. Ei tosin pahakaan.

Keikka on timanttia. Kajaani ei petä tälläkään kertaa! Olemme hyvässä hapessa ja niin on eturivin tissimerikin.

Seuraava havainto on kuuden aikaan aamulla. Herään mökissä siihen, kun naiseni painii Hongiston kanssa mökkihuoneeni ovella. Nomikäettei!


JUVA, JUVA ROKKAA la 05.07.2014
Olo on nöyrä. Vedän aamulla pitkän valkoviinin, suuntaan bussissa suoraan nukkumaan ja heräilen perillä.
Tapahtuman järjestäjä Vesa Kontiainen on vilpitön vitun ystävä. Siksi meillä synkkaakin niin hyvin. Mies on silminnähden laihtunut, viikset (pillusuti) on ajettu ja kuulen, että hänellä on kuulemma uusi, nuori rakastajatar, mutta muuten meininki on entisellään. Tällä kertaa keskustelemme antaumuksella homoeläinpornosta ja peppuseksin iloista. Jossain vaiheessa selviääkin, että Vesan uusi rakastajatar on lammas.



Käyn katsomassa Neljän Ruusun keikan ennen omaamme. Homma tuntuu toimivan. Edellisen kerran näin bändin silloin, kun he jäivät pitkälle tauolle.

Nyt on liikaa pohjia alla. Tärähdän pieneen känniin tehtyäni itselleni sen normaalin keikkajuoman, joka yhä sisältää puoli tuoppia kossua ja loput vissyä. Sanoja unohtuu vähän liikaa, mutta meininki on muuten kohdillaan. Mutta pieni tunnevaje keikkaan väkisinkin tulee lähinnä minun takiani. Emme saa täydellistä kontaktia toisiimme, emmekä yleisöön.

Yöllä nöyränä poikana himaan.


HELSINKI, ON THE CROCS to 10.07.2014
Olen saapunut Helsinkiin jo aikaisemmin. Käyn tekemässä päivällä pari radiohaastattelua ja sen jälkeen suuntaan Kaisaniemen puistoon päiväunille. Herään siihen, että ympärilläni parveilee lokkeja ja variksia. Luulevat varmaan raadoksi. Ovat oikeassa.

Jätkät saapuvat paikalle viiden aikoihin. Ukonhaudasta on puhjennut matkalla rengas ja sen takia aikataulu venyy hieman.

Äänenpaineen tarkastus menee kuten Liitossa on sovittu. Ei muuta kuin keskittymään keikkaan. Sitä ennen vetää joku lämppäri, mutta kun olen menossa katsomaan sitä, he lopettavat. En siis tiedä yhtään mikä oli meininki. Mutta yleisöä tuntuu olevan jo nyt mukavasti.

Kiva vetää baarikeikka keskellä festarikautta, mutta silti henki on hieman kateissa. Ei ihan priimaa, mutta ei ihan paskakaan. Periaatteesa pahin mahdollinen: ihan kiva. Pitää skarpata vähän.

No, jatkot menevät kuitenkin putkeen. Ryyppäämme aamuun asti ankarasti.


KORIA, PIONEERIFESTIVAALI pe 11.07.2014
Aamukin on ankara. Heräämme Haagassa seiskan jälkeen ja suuntaamme kahdeksaksi Linnanmäelle promokuvauksiin. Tietenkin myöhästymme melkein tunnin, mutta Vuoto odottelee kärsivällisesti portilla. Räpsimme parissa tunnissa nipun kuvia ja homma on hallussa. Samalla tyhjenee pullo kossua.

Suuntaamme takaisin Haagaan ja saunaan ja paljuun. Tämän jälkeen sammun.

Bussi hakee meidät kahden tai kolmen aikoihin. Tarkkaa aikaa en muista, koska nukun myös koko matkan Korialle. Herään Stam1nan sulosointuihin. Kuulen, että setin kolmas biisi on menossa, kun suuntaan katsomaan keikkaa. Katson sen kokonaan, kuten myös Pää Kii -keikan, joka on timanttia. Sitten onkin aika valmistautua jo omaan vetoon. Testailemme kitarat ja rummut ja kaikki tuntuu olevan kunnossa.

Perkele, Korian keikka on timanttia, ihan helvetin hauskaa. Yleisö ja bändi on ihan tulessa!

Ilta jatkuu rennoissa merkeissä bäkkärialueella. Tunnelmaa pilaa ainoastaan se, että paitamyyjämme Lotta vaihtaa lennossa meidän kyydin Apulannan bussiin. On tehtävä siis ainoastaan yksi johtopäätös: Lotta on lortto! Tätä asiaa muistutellaan hänelle lukuisin teksti- ja kuvaviestein pitkin iltaa ja yötä.


SEINÄJOKI, TANGOMARKKINAT/VIRITTÄMÖ la 12.07.2014
Takana on ankarat bussibileet. Olemme ajaneet koko yön Korialta Seinäjoelle. Olemme perillä aamulla joskus kasin aikaan. Kävelen bussin portaita alas ja havahdun outoon tuoksuun. Sivusilmällä näen, että minua tuijotetaan Sinkkosen penkin takaa. Katson sinne ja totean siellä olevan sian pään. Katkokävelen aamiaiselle ja mietin, että olenko delirium-tilassa. Oliko sian pää todellinen? Vittu, ei voi tietää.

Aamiaisen jälkeen sammun.

Sian pää ja muutkin delirium-oireet unohtuvat unien jälkeen. Iltapäivällä käymme fiilistelemässä Tangomarkkinoiden tunnelmaa. Ihan helvetin hauska meno. Jengiä on saatanasti ja kaikki on hyvällä tuulella. Suomeksi sanottuna täydessä kännissä. Täytyyhän siinä itsekin pari drinkkiä ottaa, että pääsee tunnelmaan. Tähän on Liitossa annettu kirjallinen lupa.

Saan puhelun. Minut halutaan Tangomarkkinoiden suoraan lähetykseen "haastatteluun" Juha Miedon kanssa. Ajatus on niin perverssi, että siihen on pakko suostua. Samalla käyn katsomassa salin puolella Tangokuningatar-finaalin tunnelmaa ja yllätyn. Meininki on hauska. Katson parin finalistin perseet, pieraisen ja poistun paikalta.

Testaamme kamat. Kaikki on kunnossa. Jengiä alkaa valua paikalle ja sitä tulee aivan perkeleesti.

Eihän siinä auta muu kuin vetää ihan helvetin hyvä keikka. Keikan jälkeen puuskutamme hieman, kasaamme viinat autoon ja saan helpottavan tiedon. Bussissa todellakin on sian pää, olemme kuulemma saaneet sen Korialta, jossa on grillattu kokonainen possu vartaassa. Jätämme Seinäjoelle muiston. Ripustamme kävelykadun liikennemerkille KT-paidan ja iskemme sian pään merkin nokkaan. Toteemipaalu on täydellinen.

Yöllä ajamme kotiin ja mielessä on vain yksi ajatus. Ensi viikosta tulee helvetillinen. Meille on varattu liput Alice in Chainsin keikkaan Ilosaarirockiin, mutta tajuan aamulla, kun olemme perillä Lappeenrannassa, että ei ole mitään jakoja päästä paikalle. Suuntaan kotiin, nukun hieman, juon pullon kossua ja kuuntelen punkia.




2. DEMOSESSIO

PAIKKA: Kimmo Perkkiön SfSound, Lehmo

MAANANTAI 14.7.2014
Jumalauta, kun väsyttää. Ja krapulakin on melkoinen. Jari hakee minut aamulla joskus ysin jälkeen, haemme Miitrin ja suuntaamme Imatralle. Tarkoitus on treffata Janne siellä ja pakata kamat pakettiautoon ja suunnata kohti Joensuuta.

Homma etenee kuten Liitossa sovittiin. Joensuussa käymme ruokakaupassa ja Alkossa ja ajamme parikymmentä kilometriä jonnekin metsään.

Perillä ei missään meille avautuvat taivaalliset näkymät. Hieno studiorakennus ja pihapiiri. Rantasauna. Idylli on täydellinen. Kasaamme kamat, otamme pari drinkkiä ja alamme paukuttaa.

 
Saamme ensimmäisenä päivänä kolme biisin runkoa kasaan. Se on helvetin hyvin siihen nähden, että meillä ei ollut yhtään mitään ennen sessiota. Minulla ja Miitrillä on puhelimen muistissa jotain riffejä ja jotain laulumelodioita, that´s it.

Yöllä, pitkän soittopäivän jälkeen, saunotaan ja juodaan viinaa.


TIISTAI 15.7.2014
Pakko tehdä heti aamusta kossu-tuoremehu, että kykenee toimia. Jätkät nukkuvat vielä. Minä perehdyn uuteen videokameraani ja koitan tutustuttaa sitä tietokoneeseeni. Tarkoitus on elvyttää KT-visio jälleen eloon, pitkän tauon jälkeen. Näin tapahtuukin.



Alamme jammailla. Toimimme kuten eilen. Käymme kuistilla kahdella kitaralla sovittelemassa riffejä yhteen, teemme niistä jonkinlaisen rungon ja sitten siirrymme sisälle ja soitamme biisin läpi muutamaan kertaan. Tänään alkaa jo nauhoituksetkin. Teemme kolme uutta biisiä ja nauhoitamme ne.

Pitkän päivän jälkeen on aika siirtyä viihteen pariin. Juomme viinaa ja katselemme YouTubesta sketsejä. Ihan vitun hauskaa, mutta uni yllättää jälleen muusikon. Poistun ensimmäisenä nukkumaan ja nukahdan ihanaan, pihalta kuuluvaan puliukkojen pulinaan.


KESKIVIIKKO 16.7.2014
Herään tärinään. Osa jengistä on hereillä vieläkin. Kävelen salaa keittiöön ja etsin kossulleni lantrinkia. Vissy ja appelsiinimehu ovat lopussa. Joudun turvautumaan kokikseen. En pidä kokis-kossusta, mutta nyt on pakko saada viinaa ja sokeria, jotta tärinä lakkaisi.



Alamme hommiin. Teemme kuistilla taas pari biisiä, treenaamme ja nauhoitamme ne. Sen jälkeen katsomme vielä läpi ensimmäisenä päivänä tehdyt biisit ja äänitämme nekin.

Kasassa on siis kahdeksan biisiä. Edellisestä sessiosta jäljelle on jäänyt seitsemän. Näiden viidentoista lisäksi minulla on vielä kolme runkoa kasassa ja minulla ja Miitrillä yksi yhteinen. Näiden lisäksi on pari kertosäettä odottamassa ympärilleen lihaa. Ainekset on siis yli kahteenkymmeneen biisiin. Eiköhän siitä yksi levy synny. Mutta milloin? Se on vielä mysteeri.

Illalla ajamme kotiin. Tipahdan kaikkeni antaneena sohvalle.


TORSTAI 17.7.2014
Kympin aikaan aamulla on lähtö Tampereelle. Duo Kummitusjunalla on tänään keikka jollain perkeleen laivalla Tammerfestin yhteydessä. Väsyttää taas ihan vitusti.

Perillä syömme ja käyn tekemässä yhden radiohaastattelun. Juon sen yhteydessä puoli pulloa jaloviinaa, koska talo sen ystävällisesti tarjoaa. Juttu luistaa ja väsymys häviää.

Menemme laivalle, testaamme kamat ja alamme juoda. Aaltonen on pahalla tuulella, väsymys painaa häntäkin. Mutta ei auta, pakko kammeta viihteen etulinjaan. Se karkoittaa huolet.

Näin käykin. Aaltonen vetää Bergbackan kanssa hienon setin. Tämän jälkeen me hivelemme hienon keikan myös, vaikka sanat onkin jälleen kerran vähän hakusessa. Mutta tärkeintä näillä keikoilla on se, että fiilis on hyvä ja rento. Ja niin se onkin.

Viimeinen muistikuva on Melrosen keikalta jossain keskustassa. Bändi toimii kuten aina: Itsenäisesti ja kuvia kumartamatta.


LAPPEENRANTA, RAKUUNAROCK pe 18.07.2014
Viikon aikaisemmat väsymykset ovat leikkiä tähän nähden. Lähtö Tampereelta on puoli kahdeksalta. Käymme aamiaisella ja törmäämme yllättäen Lortto-Lottaan, joka on samoilla silmillä liikenteessä. Silmissä on orpo katse lapsen eksyneen, Apulannan kourat vihloo rintaa.

Ajamme Lappeenrantaan. Krapula on melkoinen, oksettaa. Vetäsen sataman baarissa pari Fernet Brancaa putkeen ja tärinä häviää, samoin oksetus. Duo Kummitusjuna soittaa M/S Camillalla iltapäivällä jollekin VIP-porukalle. Tuoksahtaa kermaperseelle ja sitähän se onkin. Vedämme keikan, jonka aikana tuntuu siltä, että nyt ollaan töissä. Homma toimii, mutta yleisö on ihan vitun tylsää, eikä siitä saa mitään otetta. Teflonia, saatana.

Käyn kotona huilaamassa hetken. Sitten Hämppy hakee minut avoautolla. Ajamme Miitrille, tämän jälkeen ajamme Jarille ja pörräämme hieman kaupungilla. Saavumme kuninkaina, ihmisten hurratessa festarialueelle ja suuntaamme suoraan bäkkärille ja bussille, joka on saapunut hieman aikaisemmin. Korkkaan valkoviinin. Se maistuu taivaalliselle.
Keikka yllättää muusikon. Jengiä on ihan saatanasti! Heille on ilo vetää. Vedämme ässäkeikan ja jossain vaiheessa settiä lavalla vilahtaa myös sian pää. Mitä vittua täällä tapahtuu?! Onko se totta vai jonkinlaista sairasta unta? En voi taaskaan tietää.

Bileet on tosiasia, mutta uni yllättää muusikon. Unen ihana, epätodellinen maailma kutsuu nimeäni.


HÄMEENLINNA, WANAJA FESTIVAL la 19.07.2014
Havahdun puheen sorinaan. Miksaajamme Isotalo sekä Ruokosen Janne höpöttävät naiseni kanssa jotain. Olemme siis Voisalmessa, päättelen. Kotona.

Hyppäämme taksiin ja suuntaamme kohtauspaikalle. Se puolestaan on Norjassa.

Pakko jatkaa unia. Nukunkin tehokkaasti lähes perille saakka. Olo on vieläkin tokkurainen, mutta alan parannella sitä kossulla. Ystävämme Zaani, kavereiden kesken Traani, hyppää kyytiimme festivaalialueen portilla. Housussa miehellä on tortilla. Keikkaan on vain 50 minuuttia aikaa, joten kiire on.

Rakennan keikkakossun. Hörpin sitä parhaani mukaan, mutta vaikutukset eivät ole toivottavia. Mitään ei tapahdu. Ensimmäiset kolme neljä biisiä menevätkin siis lievässä paniikkihäiriössä ja käsien tärinässä, mutta pikku hiljaa viina hiipii elimistöön ja homma alkaa toimia täydellisesti. Soitto ja laulu kulkee. Yleisö on vielä tässä vaiheessa iltaa rauhallista, mutta jengiä riittää ja homma tuntuu kiinnostavan. Hyvä niin. Loppusuoralla, Raskaat veet -biisin aikana, tajuan, että haara-asentoni on sen verran leveä, että huuto-osuuksissa meinaa tulla paska housuun. Vedän siis loppukeikan pakarat yhdessä, mutta se ei tunnelmaa haittaa. Keikan jälkeen juoksen suoraan bajamajaan paskalle.
Keikan kohokohta on se, että näemme kahdet tissit. Huonoa tässä on se, että toiset on Zaanin ja toiset naisystäväni. Ja tietysti se, että molemmat näytetään yhtäaikaa Hongistolle, ei minulle. Seuraukset ovat välittömät. Molemmat lentävät järjestysmiesten ystävällisellä raahauksella ulos alueelta.

Helvetin hyvä meininki, homma toimii. Vedämme lärvit ruttuun. Lopulta minä hyppään junaan ja suuntaan Helsinkiin., tuohon savuiseen, sumuiseen kaupunkiin.