MAAILMANLOPUN MEININKI

KOTITEOLLISUUS KIT(T)EELLÄ KEVÄÄLLÄ 2013

"KATOTAAN NY TULEEKS TÄSTÄ LEVY VAI PELKKÄ SINGLE" - hynynen

POHJAA
On synkkä ja myrskyinen yö. Ja on kuulemma kylmin maaliskuu vuosikymmeniin. Se sopii meille, sillä tarkoitus on kätkeytyä Kiteellä sijaitsevaan hirsilinnaan ainakin kuukaudeksi äänittämään kesällä ilmestyvää levyä. Kuvio on tuttu. Olemme samassa paikassa tekemässä levyä jo kolmatta kertaa.

Ai miksi levy tulee kesällä? Mikään suomalainen artisti tai yhtye ei ole julkaissut levyjä aikoihin kesällä, koska koko levyteollisuus, toimittajat ja "tavalliset" ihmiset ovat kuulemma kesälomilla. No, olkoon. Bon Jovin sanoin: Because we can. Tai emme ehkä ihan pysty, mutta julkaisemme silti. Ihan vittuillessamme. Tai tyhmyyttämme.

Pohjiakin on tehty. Ainakin otettu. Minä olen aloittanut biisien teon jo kesällä 2011. Tammikuussa 2013 kasassa oli 29 kappaletta, joista valitsimme jatkoon kuusitoista. Näitä lähdimme treenaamaan tammikuussa Tikkalaan Hongiston vanhaan kämppään. Jatkoon pääsi yksitoista ja muutama raakile. Näiden lisäksi minulla on muutama biisi varastossa varmuuden vuoksi. Ja luulen, että ainakin yhtä niistä käytetäänkin.

Koko projekti käynnistyi joulukuussa 2012 Pipari-kiertueen jälkeen, jolloin äänitimme Yötä vasten -nimisen kappaleen, jotta keväällä olisi oman olutmerkin julkaisun yhteydessä tarjota ihmisille myös jotain uutta musiikkia. Ettei nyt täysin livetä elintarviketeollisuuden puolelle. Yötä vasten ei välttämättä edes tule tulevalle levylle. Ei voi vielä tietää, kun homma on niin kesken. Kyseisestä kappaleesta tehtiin myös Medialouhoksen kanssa video, joka julkaistiin YouTubessa biisin julkaisun yhteydessä maaliskuun alussa.

Sitä ennen äänitimme helmikuun alussa demon uusista kappaleista Aaltosen Miitrin kanssa Astia-studioilla Lappeenrannassa. Sessio oli helppo. Äänitysten jälkeen teimme pari keikkaakin ja lisää keikkoja tehdään pääsiäisenä, "nerokkaasti" keskellä levyn äänitysten. Joten voisi kai sanoa, että kiirettä riittää.

Kun tähän lisää vielä sen, että olen kirjoittanut koko alkuvuoden loppukesästä tai alkusyksystä ilmestyvää kirjaa ja että olen selvitellyt henkilökohtaisen elämäni kiekuroita, joita myös paskalehdet ovat onnistuneesti "selvitelleet" kaiken muun "muka kohujen" ohella, niin vitutuskäyrän voi sanoa olevan varsin korkealla. Toisaalta taas ei, sillä asiat ovat nyt kohdallaan. Ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Vittu, jossain käydään sotia ja nähdään nälkää ja täällä "uutisoidaan" jonkun vitun karvaturvan edesottamuksista ja sanomisista, jotka eivät ole vuosien saatossa muuttuneet mihinkään, mutta joihin nyt yhtäkkiä on muka syytä jatkuvasti tarttua! Käsittämätöntä paskaa. Ja kusta.

Takaisin asiaan. Tulen Englannista, jossa olen ollut rrrrrrrrakastelemassa rrrrrraivoisasti sekä viimeistelemässä kirjaa ja levyn tekstejä, keskiviikkona 13. päivä maaliskuuta. Ajan Karmilalle ja sieltä Finnvoxille ja kasaan hänen äänityskamansa ja muut soittoroippeet autooni. Tämän jälkeen ajan suoraan Kiteelle, jonne jätkät ovat saapuneet noin minuuttia aikaisemmin (oikeasti, uskomaton ajoitus!). Tarkoitus on purkaa kamat autoista, kasata ne ja treenata ennen kuin Karmila saapuu paikalle lauantaina.

Ei mene ihan putkeen. Kun tuottajamme saapuu viimein lauantai-iltana, myöhästyttyään ensin junasta, kamat ovat yhä laatikoissa. Olemme ostaneet Kiteen Alkosta vajaalla 800 eurolla viinaa ja keskittyneet vain ja ainoastaan niihin. Karmilan tullessa olemme syömässä ja juomassa Puhoksella Koivikon Kievarissa. Ihan saatanan mahtavat safkat! Ja sieltä poistuessamme olemme niin jodissa, ettemme kykene edes puhumaan, saati maksamaan laskua. Omistaja toteaa, että kerkeää sen maksaa myöhemminkin. Kun törmäämme mieheen seuraavalla viikolla Kiteen keskustan ruokakaupassa hän kertoo, että illan aikana oli mennyt enemmän kossua kuin heillä on mennyt koko aukiolohistoriansa aikana. Tosin paikka on ollut auki vasta vuoden.

Aina niin kiinnostaviin ja innostaviin alkoholituotteisiin keskittyminen jatkuu myös lauantai-sunnuntai -yönä ja myöhemminkin sunnuntaina. Tarkkaamon saamme kasaan sunnuntai-iltana, myös Sinkkonen kasaa rumpunsa kellariin, mutta varsinaiset äänitykset on tarkoitus aloittaa vasta seuraavana päivänä. Biisilista näyttää tässä vaiheessa tältä:

YÖTÄ VASTEN
- julkaistu

MAAILMANLOPPU
- rokkia

PIRUJA SEINÄLLÄ
- rokkia, sanat täysin vaiheessa

KEPEITÄ MULTIA, KYYNELEITÄ
- rokkia

HYVIEN PUOLELLA
- rokkia

MENNYTTÄ MIESTÄ
- garagerokkia

SELKÄRANKA
- hidasta rokkia, hieman kesken vielä

TUHAT KUOLEMAA
- rokkia, jossa on Sepultura-tyyppinen rytmiriffi

MUSTA KUU
- rokkia Slayer-riffillä, säkeistön melodia kesken

TUHON ENTEET
- raskasta rokkia pillukertsillä

SILMÄ SILMÄSTÄ, HAMMAS HAMPAASTA
- rokkia

OUTOJA AIKOJA
- raskasta rokkia

KULTAINEN VASIKKA
- proge-eepos, jota ei ole vielä treenattu. Tehdään Hynysen demon perusteella

"VALSSI"
- varalla, Hynysen demo-biisi

"SILLAT PALAA"
- varalla, Hynysen demo-biisi

MAANANTAI 18.3.2013
Saatana, eihän siitä aloittamisesta mitään tule. Kun käyn aamuyöstä kusella ja hakemassa vesipullon keittiöstä, näen, että Sinkkonen on nettilätkän parissa ja Karmila on sammunut pöydän ääreen tärisevä dildo kädessään.

Heräilen aamulla aikaisin, kuten lähes aina (kröhöm, olenko parempi ihminen?), ja olokin on yllättävän freesi (kröhöm!), mutta muut nukkuvat pitkälle iltapäivään. Aamupuuron jälkeen (kröhöm!) teen kuntopyörällä 30 minuutin ja mittarin mukaan vajaan 12 kilometrin krapulanpoistatus-lenkin (kröhöm!)ja päälle teen vatsapyörää ja etunojapunnerruksia (kröhöm!). Sinkkonen heräilee. Demppaamme rumpuhuonetta räteillä, Karmila mikittää rummut ja toteamme kaiken olevan valmista (mikkejä on lainattu muuten Kipon Anssilta, taas. Kiitos!!!). Nyt ei tarvitsisi muuta kuin tarttua toimeen. Hongisto ei pysty tarttumaan mihinkään, edes omaan kyrpäänsä. Miehellä on niin kova krapula, ettei hän pysty puhumaan kenellekään sanaakaan, ja mies myös avoimesti tämän myöntää korahtamalla säännöllisin väliajoin "voi vitun vittu" tai "saatanan saatana".

Nopean rumpucheckin jälkeen alan soittamaan demokitaroita etukäteen mietittyihin biiseihin ja niiden tempoihin myöhään illalla. Kello kahteen mennessä yöllä kuusi biisiä on soitettu. Sitten luovutan ja menen maate, sillä huomaan, että kossu ei käy enää päähän ja se tuo mukanaan pelkän väsymyksen ja pettymyksen alkoholin voimaa kohtaan. Turhaudun ja poistun ruumisarkkuun alakertaan maate. Kaikkihan varmaan muistavat, että minulla on ollut tapana nukkua ruumisarkussa Holopaisella ollessani? Jotenkin kotoinen paikka.

TIISTAI 19.3.2013
Herään ensimmäistä kertaa ennen yhdeksää. Huomaan, että kalsarit on märkänä. Olen saanut yöllisen siemensyöksyn. Näin käy, kun mies on ollut lähes viikon ilman pillua. Teinimeininki. Luen muutaman sivun Kate Bushin elämäkertaa ja nukahdan uudestaan ja herään vasta kahdentoista jälkeen. Ainoastaan Holopainen on hereillä, hän säveltää työhuoneessaan polkien selkä kyttyrässä, musta kaapu yllään valtavia urkujaan korppien raakkuessa taustalla, mutta muuten joka kolkasta kuuluva kuorsaus täyttää talon.

Koska olo on hyvä, päätän urheilla hieman. Poljen kuntopyörällä 40 minuuttia ja tämän päälle teen juuri heränneen Sinkkosen natsi-ohjauksessa kahvakuula-treenin. Laji on uusi minulle, joten aloitan varovasti. Kun nousen yläkertaan, Karmila tunnustaa potevansa käsittämättömän kovaa jysäriä ja vetäytyykin pian jatkamaan unia. Minä ja Hongisto suuntaamme saunaan, Sinkkonen alkaa tehdä safkaa. Hän on pääosin tämän reissun kokkivastaava ja ruuat ovatkin olleet tähän asti parasta koskaan.

Syömme ja käymme Hongiston kanssa kaupassa. Tämän jälkeen vien miehen Tikkalaan uuneja lämmittämään. Mies sanoo tulevansa takaisin joskus kun kerkeää, "muutaman tunnin päästä". Kokemuksesta tiedän sen tarkoittavan muutamaa päivää. Kello on 19, kun palaan Kiteelle. Karmila nukkuu yhä.

Vituiksman, supersankari Savosta. Tänään ei tehdä mitään.

KESKIVIIKKO 20.3.2013
Nyt on eri meininki. Aloitamme hommat jo puoliltapäivin. Soitan demokitarat viiteen kappaleeseen, käyn juoksemassa 6,5 km lenkin, sen jälkeen avaan kossun, käyn saunassa ja laulan 11 biisin demolaulut. Samalla tajuan, että suurin osa teksteistä menee uusiksi. Alkaa vituttamaan. Vedän kiukkukännit, kuuntelen kun Sinkkonen soittaa alkuyöstä neljän kappaleen rummut ja sammun.

TORSTAI 21.3.2013
Rumputalkoot jatkuvat, mutta vasta illalla. Päivä menee makaillessa. Illan hämärtyessä Sinkkonen soittaa seitsemään kappaleeseen rummut. Minä juon ja taputan vieressä tahtia. Hongistoa ei näy.

PERJANTAI 22.3.2013
Heräilemme joskus iltapäivästä. Kasaamme kahdennentoista kappaleen, jonka nimi on Kultainen vasikka. Se on valtava progeteos. Sinkkonen soittaa siihen rummut ja alkuillasta tajuamme, että on aika rumpukaronkan. Kaikkien biisien rummut on siis soitettu! Myös Hongisto saapuu paikalle ja yllättyy iloisesti siitä, että jotain on saatu aikaan. Hän avaa makkarapaketin ja oluen. Tässä vaiheessa tajuamme, että Koffin lupaamia nimikko-oluitamme ei näy vieläkään, vaikka tänään niitä tuodaan Kassan baarille naapuriin. Vitutus kasvaa lähes sietämättömiin mittasuhteisiin.

Pyydämme Hämppyä tuomaan Lappeenrannasta kilpailijan olutta sekä uuden näppäimistön Karmilan tietokoneeseen, jotta hän pääsisi paremmin editoimaan. Minä ja Sinkkonen teemme kahvakuula- ja vatsalihastreenin. Hongisto juo kaljaa ja syö makkaraa vieressä, mutta tajuaa pian, että hän voisikin ajaa kotiinsa Nuijamaalle vonkaamaan pillua vielä tänä iltana. Se ei meitä haittaa. Juhlat alkavat ja jatkuvat pitkälle yöhön. Jos ollaan tarkkoja, ne jatkuvat aamuun asti.

LAUANTAI 23.3.2013
Rumpukaronkka jatkuu. Istumme pihanuotiolla ja juomme koko päivän. Töitä ei tehdä.

SUNNUNTAI 24.3.2012
Krapulapäivä. Karmila aloittaa rumpueditoinnin. Minä ajan Lappeenrantaan, mutta pysähdynkin yllättäen Imatran Valtionhotellille, sillä iskee sairaalloinen halu päästä sen korkeimpaan torniin panemaan.

MAANANTAI 25.3.2013
Käyn moikkaamassa tytärtäni Lappeenrannassa, haen Swampilta tulleen levypaketin postista ja palaan illalla Kiteelle. Karmila editoi rumpuja utuinen katse silmissään. Hän on transsissa, eikä puhu mitään, murahtelee vain. Se on hyvä merkki. Merkki rakkauden, joka serenadina raikaa.

Ohjelmoin muutaman biisin synabassot, juon samalla vähän yli puoli pulloa kossua ja painun nukkumaan alakertaan. Mikko jatkaa editointia.

TIISTAI 26.3.2013
Herään joskus puoliltapäivin ja kömmin arkustani yläkertaan. Karmila on editoinut aamulla jo viimeisenkin biisin rummut, joten kitaratalkoot voisivat alkaa, ellei meillä olisi pääsiäisenä keikkoja. Mutta niitähän on. Emme aloita siis turhaan kitarasoundien etsintää, sillä vahvistimet ja kaapit lähtevät reissuun. Teen lisää synabassoja ja käyn tekemässä jäällä ja Kiteen viidakoissa tunnin mittaisen lenkin lumikengillä. Saatanan siistiä puuhaa! Tosin munat meinaa jäätyä tuulessa, mutta mitäs minä niillä enää tekisinkään, vanha mies. Imatran Valtionhotelli on tehnyt tehtävänsä. Kullista on jäljellä vain tummennut, tulehtunut rustonpätkä.

Karmila hyppää junaan ja poistuu Helsinkiin. Hongisto ja Tammen Joonas ovat saapuneet paikalle ja pakkaavat kamat autoon. Minä otan kaksi olutta mukaani ja suuntaan saunaan.

Talkoot jatkuvat pääsiäisen keikkojen jälkeen. Siihen saakka moroooooooo o o o o o o oooo o!