Totta on myös se, että monitorimiksaajamme Pete on saanut emännältään kenkää. Sitä ne reissuhommat teettää. Mies asuu nyt väliaikaisesti vanhempiensa luona, ja sekös ahdistaa. Pete kertoo, että kun hän palasi viime reissultaan kotiin ja käveli rättiväsyneenä omaan huoneeseensa nukkumaan, sängyssä odottivat ihanan raikkaat, juuri pestyt petivaatteet. Ongelma oli vain se, että ne olivat Ritari Ässä -kuviolliset. Joko äiti on jumittunut vahvasti 80-luvulle tai sitten hän vihjailee Petelle, että olisi jo aika etsiä omaa kämppää.

Nappaamme Saastamoisen kyytiin Jyväskylän nurkilta. Pysähdymme syömään Ähtärissä. Hynynen kuuntelee matkalla MTV3+ Stagen keikkaa, ja yrittää valita siitä biisejä tulevalle DVD:lle. Siinäpä matkan kliimaksit.

Perillä Lapualla Hynynen ja Hongisto rientävät katsomaan LAB:in keikkaa. Tulee hiki katsellessa. Ana on ihana. Mutta mitähän paikalla olevat sadat lapset hänen keikistelystään ymmärtävät? No, me ymmärrämme.

On jo hämärää, kun me vedämme oman keikkamme. Ja sehän menee taas tuttuun tyyliin. Ei jaksa edes kommentoida, homma on niin hyvin hallussa.

Ajamme keikan jälkeen Seinäjoelle nukkumaan. Tai nukkumaan ja nukkumaan. Seuraavana aamuna käytämme tunnin Hongiston herättelyyn. Mies makaa muna kädessään sängyllä, eikä suostu nousemaan vaikka kolme ukkoa käy vuorotellen huutamassa ukkoa ylös. Hongistoa siis, ei sitä hänen kädessään olevaa. Se tuskin nousisi käskemälläkään.

PIEKSÄMÄKI, WETURITALLIT lauantai 6.8.2005
Weturitallit on tyylikäs paikka! Haisee rockille. Teemme äänentarkastuksen, jossa kokeilemme vetää Perkeleen työtä, mutta kohkaamiseksihan se menee. Emme ota sitä siis mukaan settiin. Muuten on tarkoitus vetää tänään vähän pitempi setti ja palautella vanhoja biisejä mieliin.

Hynynen rientää saunomaan vanhojen työkavereidensa ja heidän kavereidensa kanssa, muut menevät hotellille nukkumaan.

Näemme kymmenen jälkeen takahuoneessa ja Sinkkonen louhii settiä kasaan. Tulee tosiaan pitkä keikka. Hyvä niin. Hieman pelottaa, että riittääkö Pieksänmäen rock cityssä yleisöä, koko kylä kun vaikutti niin autiolle kun tulimme päivällä paikalle. Näimme vain yhden auton, sen kyydissä olevat tytöt tosin vilkuttivat meille. No, näin illalla ainakin parkkipaikalla pörrää autoja kivasti, mutta sehän ei tarkoita vielä mitään.

Kivastihan sitä väkeä kuitenkin on. Ja jälleen keikka, jossa ei ole mitään valittamista. Ei edes sen pituudessa, vaikka vedämme lähemmäs 20 biisiä. Meren mutaa on mukana taas, ja voi vittu kun sitä on kiva vetää.

Vuorelan Antti myy paitoja. Taitaa ollakin kesän ainoa kerta kun meillä on paidat myynnissä. Paitamyyjää on vähän laiskottanut. Sovimme, että mies lähtee myös Ankkarockiin mukaan valomieheksi. Pieksämäellä valot teki Tuomo. Pikku-Ville on naisissa, ja pois tältä reissulta siis.

Keikan jälkeen takahuoneviinat talteen ja paikalliseen yökerhoon. Siellä Hynynen jumittuu poliisikuulusteluun. Kyllä poliisi rikollisen tunnistaa.

ANKKAROCK, VANTAA sunnuntai 7.8.2005
Aamulla olo on heikko, ja suussa maistuu paska. Jotenkin tuttu tunne, se on ikäänkuin ollut koko kesän teemana. Viimeisen kahden vuoden teemana oikeastaan. Alkaa jo tympiä, saatana.

Peruskauraa. Perillä Radio Suomi-popin haastattelu ja sitten keikan odottelua. Näytämme muutamalle tutulle Kaiholan videon bussissa. Tuntuu kelpaavan.

Tervasaaren kesäteatteri juontaa meidät lavalle. Niin hyviltä sijoilta ei voi muuta kuin vetää helvetin hyvän keikan. Fiilikseltään kesän paras, ja varmaan soiton ja laulun osalta myös. Yleisöä on niin perkeleesti. Se tuntuu oudolta, sillä kyllähän tässä on tänä kesänä kaikki mahdolliset paikat jo koluttu, ja monet ovat kerenneet nähdä spedeilyämme jo varmaan moneen kertaan. Hongisto ja Hynynen yrittävät imitoida Tervistä keikan päätteeksi, mutta ei oikein irtoa. Kyllä ammattilaiset ovat erikseen.

Ajamme heti keikan jälkeen Karjalaan, perillä joskus puolen yön hujakoilla. Hynynen vetää pleksit, ja tuijottaa kotisohvalla DVD -viihdettä aamuun asti. Pullo Leijonaa siinä menee.

Aika pateettista.

RAAHE, TIIRANLINNA perjantai 12.8.2005
Raahesta meillä ei ole kuin yksi aikaisempi kokemus. Pari vuotta sitten vedettiin keikka puolityhjälle baarille. Osa keikasta tuli vedettyä pikkuhousut päässä.

Otamme Saastamoisen kyytiin Jyväskylästä, Virtasen hermoloma tuntuu jatkuvan. Kuulemme, että nyt mies oli kirjoittautunut Niksulaan.

Perillä jätkät alkavat kasailemaan kamoja. Tutustumme miljööseen, se haisee 70-luvulle. Hotelli-baari -yhdistelmä, jossa aika on pysähtynyt. Lähdemme kaupungille odottelemaan kunnes jätkät saavat rojut kasattua.

Pari kaljaa terassilla, ja pieni konflikti paikallisen alkuasukkaan kanssa. Äijä ei meinaa millään ymmärtää, ettei meitä kiinnosta sen traktorijutut. Ajamme hullun pöydästä ennen kuin se kerkeää kunnolla aloittaakaan.

Äänentarkastus, ruokailu ja sauna lämpiämään. Parit kaljat. Olo on mainio, ja porukkaakin tuntuu valuvan tonteille.

Hyvä keikka. Keikan jälkeen baariin. Sitten sammumaan hotellihuoneeseen.

Vittu, onko tämä muka elämää?

KANNUS, JOKINIEMI lauantai 13.8.2005
Kuuntelemme äänentarkastuksessa Johnny Cashiä ja AC/DC:tä kovaa. Tulee itku.

Muuten sama meininkin kuin eilen. Paitsi että Evilä voitti pronssia MM-kisoista. Seurasimme kisaa ja Hynynen veti siinä hurmoksessa pullollisen Leijonaa ennen keikkaa.

Silti keikka oli mainio. Kunto on kohdallaan Evilän lisäksi myös Kotiteollisuudella. Lajit ovat vain kovin kaukana toisistaan. Eipä muuta.

LAHTI, NIGHT LIFE keskiviikko 17.8.2005
En jaksa maalailla enää, kaikki nämä keikat ovat aivan samanlaisia. Lahti ei tee poikkeusta. Keikka on ok, vähän sählätään Saattoväessä. Soitamme Piirin pitkästä aikaa, kukaan ei taputa biisin jälkeen. Lavalla on kivaa, muuten tylsää. Paitsi keikan jälkeen. Kreivi Krappula vaimoineen Petrax -studiolta käy tervehtimässä ja tuo tuliaiseksi pullon viskiä. Hieno ele. Myöhemmin pidämme hotellihuoneessa jatkot, ja Hynynen, Hongisto ja Viikatteen Kalle taistelevat alkoholikuninkuudesta puhaltamalla vuorotellen hotellin alkometriin. Kalle voittaa, lukemia en enää muista.

HELSINKI, ON THE ROCKS torstai 18.8.2005
Samaa vanhaa paskaa. Erittäin hyvä keikka. Eturivin tytöt hierovat Hynysen etumusta kovakouraisesti. Miksei kukaan kerro naisille miten miestä pitää kosketella? Aina vouhkataan vain siitä miten miehen pitäsi helliä naista, ja antaa niitä vitun origameja. Hoitakoon jokainen omat organisminsa sanon minä!

IMATRA, ROCK TO THE RIVER perjantai 19.8.2005
Uran kohokohtia, nousemme lavalle Sladen jälkeen. Keikka on ok, myöhäinen soittoaika (puoli kahdelta, saatana!) takaa sen, että aloitamme keikan erittäin väsyneinä. Piristymme kyllä setin puoliväliin mennessä. Aaltonen on vetämässä stemmoja. Hirveä määrä lapsia katsomossa vaikka on jo yö. Missä ovat vanhemmat? T: nimim. Huolestunut iskä

HYVINKÄÄ, KLUBI lauantai 20.8.2005
Huolestunut iskä herää aamulla toisen huolestuneen iskän, Hongiston, vierestä jostain Imatran hotellista. Krapula on melkoinen. Panettaakin saatana. Hongistosta ei valitettavasti siihen vaivaan apua ole.

Hynysen orastavasta erektiosta huolimatta hyppäämme bussiin ja käymme katsastamassa erään uuden treenikämppävaihtoehdon. Ajattelimme nimittäin vaihtaa treenipaikan Imatralle, Lappeenrannan mesta kun alkaa jo sylettää. Eikä kaupungilta paljon apuja siihen hommaan heru. Tämän jälkeen haemme Aaltosen, joka kävelee maansa myyneenä bussiin. Miestä vaivaa krapula.

Hyvinkään Klubi on vanha tuttu. Täällä ei toimi takahuonetarjoilu. Varaudumme siis omin eväin.

Parit terassikaljat ja hotellilla makailua. Keikka on taas hyvä, eikä siitä sen enempää. Helvetillinen hiki, paikka on ihan tukossa, ja eturiviläisten nenät lähes koskettavat omiamme. Se on hyvä juttu se, tätä olemme kaivanneet.

Hynynen ei jaksa ryypätä. Nukkumaan.

HEINOLASSA JYRÄÄ sunnuntai 21.8.2005
Kesän viimeinen keikkapäivä alkaa ukkosmyrskyn kourissa. Samalla kiroamme Klubin väen alimpaan helvettiin, jätkät lupasivat tulla kantoavuksi kymmeneltä, mutta ketään ei näy. Jätkät kantavat kamoja siis keskenään.

Karmilakin kunnioittaa meitä läsnäolollaan. Mies on liittynyt seurueeseen jo eilen, ja nyt miehellä on vakaa aikomus lähteä matkaamme viettämään kesän päättäjäisiä. Sitä ennen pitää kuitenkin vielä hoitaa yksi keikka iltapäivällä. Sen kunniaksi Hynynen nauttii aamiaiseksi Camparia. No, viimeinen keikka tänä kesänä, se vaatii hieman rentoutumista. On syytä juhlaan. Sinkkonen seuraa toimintaa kauhun vallassa.

Viikate on aloittamassa settiään kun saavumme paikalle. Tuntuu kulkevan mallikkaasti. Me mökötämme bussissa ja juomme viinaa. Tällä kertaa teemme drinkkejä johonkin helvetin yogurttijuomaan, jota mesta tarjoaa ilmaiseksi. Jaloviina yogurtilla, suosittelemme lämpimästi! Tekee hyvää vatsalle.

Kalle tulee keikan jälkeen bussiimme ja alkaa tuhota viinojamme eläimen raivolla. Myös Viikatteella on tänään kesän päätös, ja täytyy kyllä sanoa, että Kallen toiminta myös aika vahvasti viittaa siihen.

Meidän keikkamme on juuri sellainen kuin tänä kesänä on totuttu. Hyvä. Vitut mie siitä jaksa mitään kirjoittaa.

Ja ei muuta kuin kamat kasaan ja auton keula kohti Kiteetä. Holopainen tulee johonkin lähihuoltamolle taksilla suoraan Helsinki-Vantaalta. Nightwish on jälleen ollut reissussa. Mies hyppää kyytiimme ja opastaa meidät kotiinsa Kiteen viidakoihin tunnustellen välillä paikallisten alkuasukkaiden jättämiä jälkiä, jotta osaisimme kiertää mahdolliset väijytykset. Holopaisen kotitilalla on tarkoitus viettää pari päivää hyvää laatuaikaa ja keikkakesän päättäjäisiä juomalla viinaa, saunomalla ja ampumalla toisiamme värikuula-aseilla. Tämä ilta menee kuitenkin tarkkaillessa Vintiöiden DVD:tä, ja tutustuessa Kiteen kirkkaaseen. Pelottavan ärjyä.

Toiminta jatkuu tiistai-aamuun asti varsin viinanhuuruisena. Välillä syödään hyvin ja saunotaan savusaunassa. Uidaan. Ollaan värikuulasotaa, ja esitellään ammuksista saatuja mustelmia kuin voitonmerkkejä. Tästä kaikesta kivasta kiitos Tuomakselle ja hänen vanhemmilleen.

Ja kai teitä urpojakin pitää kiittää siitä, että olette jaksaneet näin aktiivisesti meitä käydä katsomassa. Välillä se tuntuu käsittämättömälle, mutta jos tarkemmin miettii niin sille on olemassa yksi varsin selkeä selitys. Teidän täytyy olla aivan yhtä hulluja kuin mekin olemme.

Näinköhän saavutamme tämän kaltaista suksea enää ikinä? Ettekö te ala jo kyllästyä?

Syksyllä vielä kenties nähdään. Sitten ei vähään aikaan.

hynynen syyskuussa 2005