FAARAO FALLOS IV:n PALUU - KARMILA KÄÄNTYY USKOON
TOINEN SESSIO 3.6.-20.6.

PAIKKA:
Faarao Fallos IV:n pyramidi Tohmajärvellä

HENKILÖT:
Samat kuin ensimmäisessä sessiossa (valitettavasti)

MAANANTAI 2.6.
Hynynen hakee Karmilan jälleen Lappeenrannan asemalta. Junasta tulee muuttunut mies. Äijä kantaa virsikirjaa kainalossa ja kampaus pastorijakauksella. "Nyt ei juoda viinaa pitkään aikaan", toteaa tuo Jeesuksen morsian. Oli kuulemma melkein pyörtynyt kävellessään Viidettä linjaa ylös Hakaniemestä.

Tikkalan hallitsija Faarao Fallos IV tulee vastaan meitä saapuessamme Hongiston pihaan. Se on Hongiston uusi lempinimi. Mies väittää treenanneensa bassoja viikonlopun aikana. Myös Hynynen on ollut ahkera, kaikki biisit ovat viimein saaneet tekstin. Mutta työtä se vaati, voi luoja, kuinka se vaatikin asiaan paneutumista.

Hynysen illan ohjelmaan kuuluu iltalenkki, hieman raudan siirtelyä ja sauna. Ja pari saunakaljaa.

TIISTAI 3.6.
Bassohelvetti alkaa. Varsin pian ilmenee, että kyseessä on sävelarpajaiset. Hynynen kyttää, että kuviot menevät oikein ja välillä joudumme käymään biisejä läpi tosissamme, riffit ovat matkan varrella sen verran muuttuneet. Hongisto sopeutuu tilanteeseen siten kuin pystyy. Kesken Minä olen -biisin soiton mies päättää poistua saunaan.

Hynynen nostelee rautaa samaan aikaan kun Hongisto vetää bassoja. Miehistä meininkiä. Ja illalla innostutaan vetämään vähän viinaa ja katselemaan (taas) Ostos-TV:tä. Reijo Salminen esittelee Passeli-tietokoneohjelmaa. Loistavaa viihdettä, naurattaa niin vitusti. Reijo päihittää jopa Sotkan mainokset!

KESKIVIIKKO 4.6.
Basson soitto jatkuu, noin puolet biiseistä on vielä soittamatta. Hynynen suuntaa aamulla kaupungille ostoksille. Alkossa pitää käydä ja levyliikkeessä. Matkalla hän näkee täydellisen perseen ja viestittää siitä myös Tikkalaan.

Sillä välin Tikkalan hallitsijan Faarao Fallos IV:n pyramidin on vallannut joensuulainen kuvausryhmä, joka tekee dokumenttia Sub-TV:lle. Hongisto soittaa bassoja ja ryhmä kuvaa. Ja haastattelee meitä. Myös Sinkkonen, tuo ihmisyyden meripoiju, on saapunut tiluksille. Poseeraamme kameroille ja olemme ryhmälle mieliksi. Se me nykyisin osataan. Meistä on tullut niin vitun ystävällisiä. Hakkaamme halkoja ja kaadamme kuvausryhmän mieliksi yhden pihan puista. Ihan vaan huviksemme.

Hongisto saa bassonsa soitettua. Innostumme asiasta ja päätämme juhlistaa tilannetta. Teemme sen alkoholituotteilla. Yllättävää, eikö totta? Parkkisen Sami ottelee meistä valokuvia ja mehän poseerataan taas niin perkeleesti. Tarkoitus on illalla lähteä Tohmajärven Marinkaan ottamaan kuvia, mutta emme jaksakaan. Tuijotamme telkkaria ja juomme viinaa. Passeli- studio ja Salmisen Reijo toimivat yhä! Olemme Reijo-koukussa!

TORSTAI 5.6.
Pikkunen krapula. Hynynen ja Sinkkonen yrittävät parantaa sitä punttitreenillä. Hynynen käy jopa sitä ennen lenkillä. Erittäin terveellistä toimintaa krapula-aamuna.

Hongiston suoraan särön kautta pöytään soitetut bassot ajetaan tänään vielä bassokaapin läpi, saadaan soundiin vähän tukevuutta lisää. Siihen menee melkein koko päivä. Illan suussa Hynynen pääsee tekemään ensimmäiset laulut. Aloitamme sinkkujen b-puolilla. Hynynen vetää Viimeisen lauseen ja Kaksosen. Ei tuota mitään ongelmia. Sinkkonen ja Hongisto vetävät vielä hieman futiskuoroa päälle ja biisit ovat siinä.

Ja lisää toimittajia pukkaa. Hynynen käy hakemassa Kiteen asemalta pari tyttöä, jotka ovat lupautuneet tekemään pientä dokumenttia sessioistamme levy-yhtiömme käyttöön. Ilta menee viinaa juodessa, tyttöjä naurattaessa ja uutta Metallicaa kuunnellessa. Itse asiassa kuuntelemme sitä pitkin päivää ja yöllä hirmuisessa kännissä se alkaa toimia. Saatanan miehekäs meininki.

Niin ja saamme kuulla kuinka toinen tytöistä, Tiia, laulaa Audioslavea ja CMX:ää. Se on hirveää kuultavaa. Ajatelkaa nyt, humalainen nainen ja epävireinen laulu. Huh, huh.

PERJANTAI 6.6.
Aamulenkki ja punttitreeni, krapulalääkkeistä parhaat. Tytöt tekevät haastatteluja ja kuvaavat miljöötä. Hynynen laulaa Tuonen Joutsenen ja pari muutakin biisiä. Ei mitään ongelmia, vire ja meiniki ovat hyvät. Ilmeisesti mies on kehittynyt hieman. Jo oli aikakin, saatana!

Käymme Kiteellä pizzalla ja viemme tytöt takaisin asemalle. Puutteessa elävät miehet eivät jaksa katsella heitä kauempaa. Kun tytöt hyppäävät junaan ja Hongisto, Hynynen ja Sinkkonen autoon, niin Sinkkonen toteaa: "Nää ei antanu, ei muuta kuin tänään baariin ja uutta matoa koukkuun." Päätämme tehdä näin. Illalla löydämme itsemme Joensuun Jokelasta. Paikallinen studiokeisari Jone sammuu Hynysen kainaloon. Sympaattista. Se mies ei ihan vastaa naista.

Ei tartu kala koukkuun, ei. No, ei myö oikeesti edes vongata. Hyppäämme taksiin ja ajamme Tikkalaan, ihailemme kaunista auringonnousua ja sumuisia peltoja. Yllätämme Karmilan olohuoneesta, mies istuu nukahtaneena sohvatuoliin. Mutta mies ei ole vieläkään ottanut pisaraakaan viinaa tällä viikolla! Hän on todella ottanut Jeesuksen sydämeensä.

LAUANTAI 7.6.
Aamuinen kauppareissu tuottaa yllätyksen. Karmila ostaa siideriä. Mies alkaa tulla järkiinsä.

Lisää lauluja koko päivä. Tahti on rauhallinen, välillä hörpitään teetä ja pidetään pitkiä taukoja. Silti homma tuntuu etenevän. Pienestä krapulasta johtuen vedämme koko päivän rauhallisia lauluja. Jos krapulassa huutaa tosissaan niin lähtee helposti taju ja ääni. Mm. Kukko laulaa saa äärimmäisen hienon kertosäkeen krapulaherkkyyden ansiosta.

Teemme töitä myöhään. Illan hämärtyessä saapuvat Nykäsen hullut veljekset ja Markku paikalle. Innostumme vetämään kossua ja kuuntelemaan uutta, tämä saattaa tulla yllätyksenä, Metallicaa. Myös uutta Radioheadia yritämme, mutta emme ole nyt vinkumistuulella. Vaihdamme sen Slayerin Seasons in Abysiin. Se toimii aina.

Baariinhan sitä on taas lähdettävä. Hyppäämme Hynysen autoon ja kuuntelemme, tämä saattaa tulla yllätyksenä, uutta Metallicaa. Juomme Minttuviinaa. Metallica ja Minttuviina toimivat molemmat. Ajamme Joensuun kirkolle ja käymme jossain baarissa, Hynynen ei muista missä.

Tulemme yöllä takaisin, juomme Minttuviinan tyhjäksi ja kuuntelemme ensin Hynysen autossa, sitten Faarao Fallos IV:n olohuoneessa, tämä saattaa tulla pienenä yllätyksenä, uutta Metallicaa. Toimii, saatana, kuin Hynysen alapää, joka alkaa puutostilan takia käymän jo aika yliherkillä kierroksilla.

Nukkumaanmenosta ei ole mitään havaintoja.

SUNNUNTAI 8.6.
Hirvee krapula. Hynynen herää vasta iltapäivällä. Heräämisen jälkeen Hynynen ja Hongisto kuuntelevat vanhaa Juicea olohuoneessa ja purskahtelevat itkuun. Ja tämä on totta.

Illan suussa yritämme vetää Yö päivää keinuttaa -nimistä äijäballadia, mutta Hynysen ääni ei pysy vireessä. Siirrymme siis huutamaan, sehän ei vaadi minkäänlaista taitoa. Vedämme Kukko laulaa -säkeistöt ja Rakkaus ja minä 6-0 - ja Veri valuu maahan -biisit kokonaisuudessaan. Päivä on pulkassa näiden jälkeen. Hynynen yrittää saada unta, mutta eihän se selvänä onnistu. Uni on katkonaista ja toimii eroottisten unien temmellyskenttänä. Ahistaa todella.

VIIKON LEVYT:

1. Metallica: St. Anger
2. CMX: Lepattajat (single)
3. Slayer: Seasons in Abyss
4. Radiohead: Hail to the Thief (ei sitä vikinää kauaa jaksanut kuunnella)

SANONNAT:

1. No, mikä ettei! (lausutaan Simo Salmisen äänellä)
2. Hongisto: Eiku...
3. Karmila: Voisitsä Hongisto virittää ton basson ja soittaa tän biisin nyt kerrankin oikein?
4. Karmila: Eiköhän pojat pyydetä tänne vielä muutama kuvausryhmä, saatana!
5. Karmila: Vittu, viimeiks kun äänitettiin meillä, niin siellä ei käynyt yhen yhtä ylimääräistä ihmistä, eikä varsinkaan yhen yhtä kuvausryhmää, saatana!
6. Karmila: Sitten ku kuvaatte, niin pitäkää huoli, ettei mua niissä kuvissa näy, saatana!
7. Karmila: Faktahan on se, että silloin kun me tehdään Jounin kanssa lauluja niin täällä tarkkaamossa ei ole ketään muita. Painukaa vittuun, saatana!
8. Sinkkonen: No, ei muuta kun tänään baariin ja uutta matoa koukkuun!

TV-suosikit samat kuin edellisellä viikolla

VIIKON BAARIT:

1. Jokela (Joensuu)
2. Piano-baari (Joensuu)
3. joku ihan hirvee mesta (Joensuu)
4. Pizza-pojat (Kitee)

Muita faktoja:

Kaikkia panettaa niin perkeleesti. Hongisolla vois olla mahdollisuuksia, mutta ei se taida iljetä. Hynynen ja Karmila nimittäin nukkuvat seinän takana.

MAANANTAI 9.6.
Jeesus niittää satoaan, Hynynenkin kääntyy uskoon. Nyt saa jäädä pullot kauppaan pitkäksi aikaa.

Aloitamme päivän kuuntelemalla kaikki äänitykset läpi ja miettimällä, että mitä pitäisi vielä tehdä. Aika helvetisti, joudumme toteamaan. Ei muuta kuin töihin.

Hynynen laulaa Tämän taivaan alla ja Yö päivää keinuttaa -biisien matalat osuudet. Korkeitakin yritetään, mutta miehellä ei kestä ääni. Päätämme pitää huomenna kitarapäivän, jotta kurkku saa hieman levätä.

E muuta raportoitavaa. Illalla Hynynen, Hongisto ja Karmila urheilevat, tämä saattaa tulla yllätyksenä, Metallican tahdissa. Hynynen nostaa rautaa ja Karmila kuntopyöräilee. Hynynen kirjoittaa myöhään yöhön tätä päiväkirjaa ja vastailee fanikysymyksiin.

Ei tule uni tänäkään yönä. Unirytmit aivan sekaisin.

TIISTAI 10.6.
Aamulenkki ja raudan nostelua. Kunnon aamupala (Karmila opettaa Hynyselle kuinka kaurapuuro valmistuu mikrossa). Soittelemme lisää kitaroita, melodioita, linjakitaroita ja lisää massaa. Karmila soittaa jakoavaimella slideraidan Rakkaus ja minä 6-0:n alkuun ja loppuun. Rauhallinen koti-ilta.

KESKIVIIKKO 11.6.
Synabassopäivä. Karmila soittaa muutamiin biiseihin synabassot, lähinnä kertosäkeisiin. Se lisää potkua huomattavasti, vaikka ei uskoisi. Iltapäivällä Hynynen ajaa Lappeenrantaan ja heittelee siemeniä hedelmälliseen maaperään. Ja käy illalla katsomassa CMXn Night Trainissa. Homma toimii, vaikka pojat ovatkin selvästi treenikeikalla Provinssia varten. Paras soundi, mitä siinä baarissa on ikinä kuultu!

TORSTAI 12.6.
Ei muuta kuin takaisin Tohmajärvelle Falloksen pyramidille. Pakko ajella kuitenkin sairaalan kautta, jossa Hynysen suvun pää makaa letkuissa. Meinaa itku tulla kun katselee isäukkoa voimattomana sängyn pohjalla. Äijä kuitenkin kyselee ensitöikseen, että miten levy edistyy. Ja käskee ottaa varaston kätköistä laatikollisen tuontikaljaa pojille viemisiksi. Äijä on piilottanut kaljaa varastoon, ettei mutsi näe. Hyvä meininki.

Hynynen saapuu Tohmajärvelle, urheilee hieman, ja tämän jälkeen kaljalaatikko tyhjenee helvetin vilkkaaseen tahtiin. Kas, näin toimii osuuskauppaväki.

Karmila on editoinut tällä aikaa lauluja kuntoon. Toteamme Hongistolle, että hän on tänä iltana kuski kun lähdemme viemään raakamiksausta muutamasta biisistä Tuomas Holopaiselle. Haistakaa vittu, toteaa mies, mutta leppyy lopulta. Hän ajaa meidät Kiteen keskustaan. Menemme Teron (Nightwishin äänittäjä, monitorimiksaaja) kämpille. Tarjolla on Gorbatshov- vodkaa ja se käy tylysti kulmaan. Päädymme soittamaan kotistereoilla Panteraa kerrostaloyksiössä keskellä yötä aivan helvetillisellä volumella, ja Hynynen ja Karmila katsovat kun Tero ja Tuomas pitävät turpaanlyöntikisoja. Miehet läiskivät toisiaan avokämmenellä ja jollain ihme toteemikepillä ja nauravat päälle. Miesten meininkiä.

Timo Rautiainen soittaa Tuomakselle sopiakseen treeneistä (mieshän soittaa koskettimia muutamalla Niskis-keikalla). Hän pyytää samalla lähettämään sille "diiva-Hynyselle, joka ei edes nykyisin jaksa vastata minun tekstiviesteihini" terveisiä. Hynystä hävettää.

Taksi alle ja takaisin pyramidille. Hongisto vetää yksin viinaa olohuoneessa. Liitymme seuraan. Katsomme taannoisen chatti-showmme nauhalta ja sammumme aamuyöstä itkien.

PERJANTAI 13.6.
Perjantai ja 13. päivä. Emme kuitenkaan ole taikauskoisia. Päätämme lähteä Hongiston kanssa illalla baariin.

Sitä ennen tehdään kuitenkin rankasti töitä. Hynynen laulaa kuin kiimainen hirvi ja jälkeä syntyy. Teemme huutoja ja muutakin. Se vitun Yö päivää keinuttaa aiheuttaa aivan helvetillisiä ongelmia, varsinkin kun Hynynen tahtoo laulaa sen finaaliin vasta eilen saunassa keksimänsä melodian ja sanat. Melodia on helvetin kaunis (no, ehkä vähän imelä), ja sehän tietää ongelmia sellaiselle laulajalle, jolta laulun lahja puuttuu täysin. Työskentelemme muutaman tunnin ja Karmila toteaa, että "et sä sitä ton paremmin pysty vetämään koskaan, antaa olla, vaikka kyllähän se vähän vajaaksi jää". Keskustelemme hetken siitä, että miksi helvetissä miun pitää tehdä sellaisia melodioita, joita mie en oikeasti pysty vetämään. Emme löydä vastausta tähän.

Tietokonekin kaatuilee pari kertaa. Itse asiassa se on ruvennut tällä viikolla temppuilemaan tosissaan, kaatuu vähintään kerran päivässä.

Hongisto ja Hynynen ottavat taksin alle ja suuntaavat Joensuuhun. Ilta menee rattoisasti Jokelassa Hirvosen Kimmon ja Ellin seurassa. Elli ja Hongisto vertailevat mahojaan, Elli vie voiton, sillä on enemmän läskiä. Piano-baari on täynnä skinejä. Alkaa hieman pelottaa kun Elli huutelee, että "tuolla on niiden idioottien pomo, saatana!" Ukot ovat nimittäin sen kokoisia, ettei heidän kanssaan kehtaisi ruveta painisille.

LAUANTAI 14.6.
Aamulla suussa maistuu paska. Jää aamulenkit nyt väliin.

Työskentelyä kitarakiertojen parissa. Niihin meneekin koko päivä, aivan kuten ennenkin. Niitä tehdään nimittäin vähintään pari raitaa per biisi. Kitarakierrot ovat oleellinen osa Kotiteollisuus-soundia, vaikkei niitä aina soiton seasta kuulekaan. Ja vaikka me ollaakin nykyisin niin vitun salonkikelpoisia.

Iltapäivällä paikalle saapuu Mika Vuoto naisensa kanssa. Miehen on tarkoitus ottaa meistä promokuvia illan ja seuraavan päivän aikana.

Alamme kaljoitella. Kuuntelemme taas kaikki äänitykset läpi ja Hynynen ja Karmila tekevät muistiinpanoja, että mitä vielä pitäisi tehdä. Toteamme, että ei enää niin hirveästi. Vittu, valmistuuko tää paketti joskus? Toivottavasti.

Kesken myöhäisen ruokailun Trio Niskalaukauksen leiri soittaa Hynyselle. Miehet ovat viettämässä railakasta grillausiltaa. Hynynen joutuu lueskelemaan tiiviisti känni-suomi-känni -sanakirjaa, jotta saisi tolkkua miesten puheista, puhelin nimittäin kiertää tiuhaan mieheltä toiselle. Helvetin hyvä meininki.

Vuoto sammuu muutaman kaljan jälkeen naisensa syliin sohvalle. Poistumme nukkumaan, paitsi Hynynen, jonka täytyy vielä viiden aikaan aamulla vetää tukeva "iltapala".

SUNNUNTAI 15.6.
Karmila editoi lauluja sillä aikaa kun Vuoto ottaa bändikuvia. Ajamme Savonlinnan tienristeykseen, jossa seistä jököttää valtava kuollut puu, ja otamme helvetillisen nipun kuvia siitä sekä meistä. Taivas on uhkaavan näköinen, juuri sellainen kuin sen pitääkin. Otamme myös hieman kuolometallivaikutteisia kuvia jossain Tohmajärven viidakoissa.

Kevyt punttitreeni, vähän laulua ja sen jälkeen Sinkkosen tekemä aivan helvetin hyvä illallinen. Saatana, se mies osaa tehdä ruokaa! Kuuntelemme Hongiston vanhoja vinyylilevyjä, Havanna Blackiä, Sielun veljiä, Melrosea, Peer Gyntiä, kunnon 80-luvun meininkiä siis, ja juomme vodkaa. Karmila sammuu keittiön pöydän ääreen, me muut jatkamme pitkälle aamuun. Aamuauringon sarastaessa Hynynen sammuu Hongiston työhuoneen lattialle.

VIIKON SANONTOJA:

1. No, mikä ettei! (liioitellulla Simo Salmisen äänellä)
2. Karmila: Tässä kertosäkeessä on vain kaksi ääntä. Miks sä et voi nyt vaan laulaa niitä oikein?
3. Hynynen: Haista sinä, Karmila, vittu!
4. Karmila: Oho, kone kaatu!
5. Eiköhän polkasta tänä iltana baariin?
6. Perkele, vähän panettais.

MAANANTAI 16.6.
Karmila potkii Hynystä kylkiin joskus puoli yhden hujakoilla. "Se Tuomas tulee minä hetkenä hyvänsä, ois syytä siunkin olla hereillä silloin". Hynynen nousee ja keittelee kahvia ja syö mikropuuroa.

Tuomas saapuu, virittää kamansa yläkertaan ja alkaa takoa. Tämän taivaan alla ja Yö päivää keinuttaa saavat niin hienot finaalit Tuomaksen kosketinsoitinmaalailusta, että Hynysen leuka alkaa väpättää. Täytyy poistua välillä alakertaan rauhoittumaan ja puremaan alahuulta. Kaksi tuntia ja Tuomas on vetänyt koskettimet seitsemään biisiin. Käsittämätön tahti.

Hynynen huutaa krapulansa pihalle, Isä, poika ja paha henki valmistuu. Jätkät vetävät huutotaustat vielä päälle ja b-puoli -biisi on valmis. Helppoa kun sen osaa.

Paikalle saapuu naisia, Sinkkonen valmistaa jälleen aivan helvetin hyvän illallisen ja tunnelmointi punaviinin ja keskioluen kanssa voi alkaa. Ilta on kuitenkin rauhallinen. Kevyttä saunomista, hiljaista lempimistä ja sitä rataa.

Niin, ja kuunnellaanhan me vielä koko paska läpi. Että, oisko jotain unohtunut. Ei ole. Vittu, se on taustalauluja lukuunottamatta valmis!

TIISTAI 17.6.
Puramme Karmilan kamoja ja pidämme soittotreenit Juhannuksen keikkaa varten. Kokeilemme uusiakin ja päätämme ottaa ainakin kaksi niistä mukaan settiin. Soitamme tosin Nummirockissa perjantai-lauantai -yönä kello kaksi, joten yleisö on varmaan siinä kunnossa, etteivät ne mitään tajua. Mutta päätämme kuitenkin yrittää parhaamme.

Menemme vuokraamallemme mökille saunomaan, syömään ja juopottelemaan. Parin camparin jälkeen Karmila toteaa, että "se on Hynynen niin, että teidän täytyy vielä tehdä yksi nopeatempoinen biisi, muuten kokonaisuus on liian keskitempoinen". Hynynen sanoo miettineensä jo aikaisemmin samaa, päättäen kuitenkin olla välittämättä asiasta. Mutta koska Karmilakin asian sanoo ääneen, täytyy toimia. Päätämme äänittää levylle vielä yhden nopean biisin Helsingissä joskus heinäkuun alkupuolella. On vain yksi ongelma: sitä biisiä ei vielä ole sävelletty eikä sanoitettu. Edessä on siis haasteita. Niistä Hynynen pitää.

Hynynen uskaltautuu uimaan. Nyt kun laulut on tehty se on jo mahdollista. Ei haittaa vaikka nuha iskisikin.

KESKIVIIKKO 18.6.
Hynynen vie erittäin krapulaisen Karmilan Kiteen rautatieasemalle aamulla erittäin aikaisin. Miehellä on tukka sekaisin. Myöhemmin Hynynen kuulee, että Karmila on ollut tyytymätön junan vessan sisustukseen ja joutunut tämän vuoksi tekemään siellä hieman laatoitustöitä.

LOPPUVIIKKO
Rauhallista mökkeilyä perjantaihin saakka. Perjantaina keikka Nummirockissa. Suoritus on täydellisestä musakiintiön täyttymisestä huolimatta varsin hyvä. Pystymme venymään väsyneinäkin, se tuntuu hyvältä. Kone rullaa, vaikka osat eivät aina niin hyvässä kunnossa olisikaan. Varsinkin jos osaa voidella konetta sopivasti. Ja siinähän me alamme olla mestareita.

Sunnuntai-iltana Hongisto ja Hynynen ajavat Karmilan kamat Tohmajärveltä Helsinkiin. Öisellä paluumatkalla Hongisto herättää Hynysen ratista Luumäen kohdilla, mies on jo tovin nukkunut ajosuorituksen aikana. Onneksi on suora tie. Pari tuntia unta ja kohti Imatraa taustalaulusessioihin. Sairaalan kautta, ukko Hynynen makaa siellä vieläkin.

jatkuu...

OSA 5