Tilaa Valtatie 666 ennakkoon
KTvisio - kanava nörteille!
KOTITEOLLISUUDEN ESIINTYMISIÄ 2019
Keikat myy Dex Viihde Oy

Huhtikuu
la 27.04.2019 Tampere, Hot Rod & Rock Show
ti 30.04.2019 Oulainen, Hewiä Wappua! 

Toukokuu
Ei varmistuneita keikkoja

Kesäkuu
la 08.06.2019 Loppi, Perunarock
su 09.06.2019 Hyvinkää, Rockfest
pe 14.06.2019 Kuopio, Rock In The City
la 15.06.2019 Vaasa, Rockperry ReLoad
pe 28.06.2019 Oulu, Rock In The City
la 29.06.2019 Yksityistilaisuus

Heinäkuu
pe 05.07.2019 Rauma, Rock In The City
pe 12.07.2019 Lahti, Rock In The City
pe 19.07.2019 Kouvola, Rock In The City
la 20.07.2019 Pihtipudas, RiihiRock
pe 26.07.2019 Rovaniemi, Rock In The City
la 27.07.2019 Tuusniemi, Hojo Hojo

Elokuu
pe 02.08.2019 Karvia, Karvia-Päivät
la 03.08.2019 Lappeenranta, Rock In The City
pe 09.08.2019 Jyväskylä, Rock In The City
pe 16.08.2019 Joensuu, Rock In The City
la 31.08.2019 Kortesjärvi, Sivuluisurock
KOTITEOLLISUUDEN DEMOSESSIO 13.-15.4.2003

MAASEUDUN RAUHAA - TREENIT TOHMAJÄRVELLÄ 11.-12.4.
Sinkkonen ja Hynynen suuntaavat Hongiston kartano-asemalle perjantai-illaksi. Viemisiksi otamme mukaan runsaasti olutta, kossua ja lohta. Tarkoitus on lempimisen ja viinan juonnin lomassa saada 16 biisin raakileet lopullisesti kasaan. Biisien rakenteita ei enää haluta muuttaa, ne otetaan vain haltuun. Tarkoitus on oppia soittamaan ne siten, että ne saadaan demostudiossa kerralla purkkiin. Näin ei vielä tapahdu, mutta pientä sisäistämistä kuitenkin.

Thumbnail imageEnsimmäiset treenit venähtävät pitkiksi. Lohta päästään nauttimaan vasta kahden aikaan yöllä, monen tunnin treenaamisen jälkeen. Sitä ennen kuulemme talon emäntäosastolta, että rakennuksen ulkopuolella on hiippaillut outo siimatukka. Huumehippi on käynyt pöllimässä kuistilla olleen kipon, joka on toimittanut tuhkakupin virkaa. Mitähän se silläkin luulee tekevänsä?

Luovuutemme pääsee irralleen yön hämärinä tunteina. Suunnittelemme siinä ruokailun, tupakoinnin ja saunomisen ohessa pari lyhytelokuvaa. Tittelit ovat: The Curse of the Station ja Vanhusrodeo. En vaivaudu selittämään loistavia juonikuvioita tässä.

Saunan jälkeen, joskus viiden aikaan aamuyöstä, stereoissa pauhaa Maritta Kuulan uusin levy. Hynynen poistuu yläkertaan nukkumaan jättäen sammuneen isännän sohvatuolille leikittelemään puolillaan olevan olutpullonsa kanssa. Myöhemmin kuulemme, että mies heräsi siihen kun pullo putosi lattialle. Niinhän siinä pitikin käydä. Hongisto ei muuten kumpanakaan treenipäivänä päässyt omaan sänkyynsä nukkumaan, vaan mies heräsi eri puolelta valtavaa asuntoaan. Yksin.

Thumbnail imageHarjoitukset jatkuvat seuraavana päivänä. Nyt tapahtuu lievää kehittelyäkin biisien osalta, Tuonen joutseneen sävelletään uusi, ehkä hieman CMX- vaikutteinen loppuspektaakkeli. Se sopii siihen kuin nyrkki perseeseen. Viimeistä lausetta kehitellään myös lopun osalta. Muuten paketti alkaa olla valmiina demosessiota varten.

Sitä ennen vedämme kuitenkin kännit ja käymme saunassa. Koko yöhän siinä taas menee. Nyt kuunnellaan Kumikamelin Oparin aarteita.

Demoa Imatralle Aaltosen Miitrin luokse Music Bros -studiolle lähdetään siis tekemään seuraavanlaisella materiaalilla. Mukana työnimet kuvaamassa biisien mahdollista luonnetta:

1. Minä olen (työnimi: cmx-poppis)
2. Perkeleen työtä (työnimi: sex pistols)
3. Unet katsottu puhki (työnimi: black sabbath)
4. Lemminkäinen (työnimi: juntti-juntta)
5. Viimeinen lause
6. Kuningas mammona (työnimi: riffi-helvetti tai otelauta-iloittelu)
7. Yö päivää keinuttaa
8. Ei päivä kulu (työnimi: peer gynt)
9. Kukko laulaa (työnimi: king crimson)
10. Veri valuu maahan (työnimi: enska-rokki)
11. Tuonen joutsen (työnimi: slayer-CMX)
12. Kaksonen (työnimi: teos)
13. Tämän taivaan alla (työnimi: pillubiisi-sinfonia)
14. Raudanluja
15. Pirun laulu
16. Helvetistä itään (työnimet: kiss-äijärokki-hitti)

Näiden lisäksi Hynysellä on kahdesta biisistä jo kotona tehdyt demot valmiina. Niitä ei ole hänen mielestään syytä opetella ennen kuin Hongisto, Sinkkonen ja Karmila päättäisivät, että kannattaako niitä ottaa edes mukaan.

PYLLISTYKSEMME TULOKSET TALTIOIDAAN

Thumbnail imageSaavumme Imatralle kukin mihinkin aikaan, kuitenkin sunnuntain 13.4. puitteissa. Hynysen itsekuri on jälleen kovin, hän pääsee lähtemään Tohmajärveltä jo aamulla kahdeksan aikaan ja saapuukin näin ollen ensin studiolle. Freesinä, kuten aina. Ollenkaan ei haise viina nokkaan. Levy-yhtiömme pomo ja viikonloppuisämme Atte Blom siellä jo odotteleekin, mutta ei onneksi moiti meitä vaikka myöhästymmekin hieman. Ehkä hän on tajunnut sen turhaksi, hän tajuaa sen, etteivät vanhat enää opi. Sitä paitsi taiteilijat saattavat ahdistua liiallisesta hoputtamisesta.

Thumbnail imageSinkkonen ja Hongistokin saapuvat vähitellen. Viina haisee nokkaan. Poppitarvikkeet liikkuvat verkkaisesti, samoin kamojen pystytys on hidasta. Krapula vaivaa. Se täytyy siis parantaa. Aaltonen jää Sinkkosen kanssa mikittämään rumpuja kun Hongisto ja Hynynen suuntaavat paikalliseen Siwaan hakemaan kaljaa. Sitä haetaan paljon, sillä tästä tulisi pitkä päivä.

Thumbnail imageLopettelemme joskus yhdeksän hujakoilla illalla. Siis äänitykset, ei kaljottelua. Suurin osa biiseistä on siihen mennessä nauhalla, vaikka työskentelyn lomassa Atte onkin käyttänyt meitä syömässä paikallisessa ruokaravintolassa (joka ei tällä kertaa valitettavasti ole Buttenhoff, se on sunnuntaisin kiinni), ja vaikka olemme käyneet katsomassa myös Aaltosen tulevaa taloa, jonka remontti on aivan loppusuoralla. Hynystä vituttaa. Miksi kaikki äänimiehet ostelevat hienoja autoja ja taloja, miksei taiteilija saa muuta kuin pirstoutuneen mielen?

Yöllä kuuntelemme päivän äänitykset läpi ja hekumoimme tulevalla materiaalilla. Tuonen joutsen on aivan ehdoton. Samoin Veri valuu maahan. Ja Minä olen. Ja Helvetistä itään. Ja Kuningas Mammona. Ja Yö päivää keinuttaa. Ja kaikki muutkin.

Thumbnail imageSen kunniaksi päätämme ehkä hieman yllättäen suunnata baariin. Käymme muutamassa. Niissä suhisee vain tuuli. Päädymme lopulta karaoke-helvettiin. Hynynen ja Hongisto selailevat jo biisilistoja kunnes onneksi tulevat järkiinsä. Antaa niiden laulaa, jotka sen edes joten kuten osaavat. Valomerkin jälkeen poistumme takaisin studiolle, taksijonon kautta tietenkin, jossa törmäämme paikallisiin alkuasukkaisiin. Emme saa tappelua aikaiseksi. Matkaamme eksyy myös paitamyyjämme Riiali. Studiolla kuuntelemme taas materiaalin läpi ja hekumoimme. Hongisto sammuu tarkkaamoon, me muut menemme nukkumaan.

THE CURSE OF THE STATION
Seuraavana aamuna Aaltonen, tuo älyttömän rikas äänimies, saapuu paikalle kymmenen jälkeen. Hynynen on valmiina toimintaan. Sitä ennen täytyy kuitenkin herättää Hongisto siivoamaan tarkkaamon lattia, mies on nimittäin sinne sammuessaan huuhtonut sen oluella. On kiva katsoa kun iso mies luuttuaa nöyränä lattiaa.

Hynynen aloittelee kitaratuplauksilla. Täytyyhän nauhalle vähän jyrää saada, vaikka vain demoa tehdäänkin. Sitä tuleekin varsin mallikkaasti. Ja kahvia kuluu.

Tämän jälkeen, Sinkkosenkin herättyä, äänitämme ne pari biisiä, jotka edellisenä päivänä ovat sovituksellisista syistä jääneet nauhoittamatta. Niitä on kolme. Lemminkäinen, Pirun laulu ja Kukko laulaa. Pirun lauluun Hynynen on tehnyt humalapäissään edellisenä iltana uuden säkeistön ja se saadaan nauhalle kerralla. Kukko laulaa -biisiin Aaltonen ehdottaa kertosäkeeseen uutta rumpusovitusta. Se tehdään ja vedetään nauhalle saman tien. Viimeisenä vedetään nauhalle Lemminkäinen, jossa käytämme meille uutta viritystä, vielä matalampaa mikä meillä tavallisesti on. Sitä varten Hynysen kitaraan laitetaan basson kielet. Se tuokin biisiin mukavasti jyrää, muttei pelasta sen huonoa sovitusta. Nauhoitamme sen kuitenkin.

Näiden lisäksi syntyy vielä kolme spontaania pyristystä. Biisit nimeltään Poliisivaltio, Vittuperkele ja Kaljaa kioskeihin vedetään nauhalle. Niistä kuvataan samalla videotkin.

Hynynen soittaa demomielessä muutamat kitaramelodiat vielä nauhalle, ja Aaltosenkin kitaristintaitoja pääsemme kuulemaan hänen ideoidessaan muutaman varsin mehukkaan kitarakuvion pariin biisiin. Kitarakuvion, joiden aikana taivaalta sataa rahaa ja ilmassa leijuu sillin tuoksu.

Aaltonen vetoaa taloremonttikiireisiin ja poistuu. Jäämme keskenämme. Siitä tulee tuhoisaa, kuten aina. Lämmittelemme saunaa, juomme alkoholia ja kuuntelemme musaa. Oman materiaalin hekumoinnin lomassa kuuntelemme myös Johnny Cashin uusinta (Hynynen itkee Hurtin soidessa), uutta The Donnasia (Hongisto ja Hynynen rakastuvat bändin kaikkiin jäseniin) ja Mokoman uutta. Mokoman soidessa Hongisto ja Hynynen ovat aivan hiljaa (Sinkkonen on tässä vaiheessa poistunut moikkaamaan jotain kaveriaan). Kun levy loppuu, päättävät miehet viedä seuraavana päivänä soittimensa kaniin. Ei Kotiteollisuudella ole tuon jälkeen enää mitään sanottavaa, tehtävää tässä maailmassa.

Onneksi Sinkkonen saapuu seuraamme piristämään synkistyneitä mieliämme. Tartumme videokameraan. Demotoimintaamme on kuvattu jo tämä päivä, mutta päätämme, ettei se riitä. Päätämme kuvata muutamaa päivää aikaisemmin suunnitellun The Curse of the Station -lyhytelokuvan.

Näin käykin. Siinä menee pitkälle aamuyöhön. Hongisto sammuu pianon ääreen otsan iskeytyessä välillä pianon koskettimille, Hynynen sammuu puolestaan tarkkaamoon. Vain Sinkkonen on ihminen ja kömpii omin jaloin nukkumaan.

LUOVUUDEN JÄLKEINEN TYHJYYS JA ISO K
Hynynen herää Aaltosen saapuessa. Krapula on kova, mutta ei auta, töihin on käytävä käsiksi. Tänään lauletaan ja miksataan koko paska kasaan. Aaltonen aikatauluttaa toimintaa sanoen, että kuuteen mennessä koko homman pitää olla läjässä. Ei siis muuta kuin kahvia kuppiin ja töihin.

Hynynen laulaa ja huutaa 16 biisiä noin neljässä tunnissa. Taattua Hynystä, epävireistä laulua ja tehokasta huutamista. Mutta lopputulos ajaa asiansa, biisien "laulumelodioista" saanee selvän niin levy-yhtiö, Karmila, keikkamyyjä Korhonen kuin bändin jäsenet itsekin.

Ja kello 18 paketti on nipussa ja Hynysellä lonkero hanskassa. Hamaran päätoimittaja Matti Riekkikin on saapunut paikalle ja haastattelee koko porukkaa uuden materiaalin tiimoilta. Haastattelu venyy lopulta yllättävän pitkäksi, neljään saakka yöllä. Siinä keretään kuuntelemaan mm. uutta, tulevaa Type 0 Negativea ja montaa levyllistä Juice Leskistä Hynysen residenssissä ennen kuin joku nainen taluttaa Hynysen korvasta repien nukkumaan Hynysen huutaessa, että "vittu, meidän täytyy tehdä versio Juicen Musta aurinko nousee -biisistä".

Ja entä seuraava päivä? Viiden päivän krapulan iskukyky yllättää täysin vanhan miehen. Hynynen ei kykene muuhun kuin makaamaan sängyssä, mies ei löydä asentoa, jossa olisi hyvä. Iso K osoittaa mahtinsa kovalla kädellä. Ja seuraavana päivänä pitäisi lähteä kolmeksi päiväksi keikoille. Arvatkaapa, että miten paljon kiinnostaa?

Demon kuuntelukin on yhtä helvettiä. Hynynen tajuaa nimittäin, että vielä pitää tehdä helvetisti hommia, ennen kuin on hyvä levy kasassa. Muutaman biisin rakenteet täytyy muuttaa täysin, pariin biisiin joudutaan tekemään uudet sanat ja sovituksissa on vieläkin hiomista, näinkin tiiviin treenaamisen jälkeen. Mutta aikaa on vielä noin kuukausi. Kyllä me keretään. Ihan varmasti.

Jos ei keretä niin ainoa järkevä ratkaisu on pistooli.

OSA 2