KOSSUVIRTUOOSI HYNYSEN VIIMEISET HETKET

KARU TOTUUS KOSMOPOLIITTI HONGISTON ETELÄN SEIKKAILUISTA

MUSIC IS THE DISEASE, ALCOHOL IS THE CURE

PANIIKKI!!!!!!!

PERJANTAI 10.12.2010
Tämä päivä ei ala hyvin. Puran sähköposteja heti herättyäni, eli joskus lähempänä kahta iltapäivällä. Levy-yhtiöstä on tullut meili, jossa kerrotaan, että erinäisistä syistä, joita en tässä nyt jaksa ruveta ruotimaan, levymme aikataulua on aikaistettu kahdella viikolla. Jumalauta, kahdella viikolla! Se on kuin kuolemantuomio meille. Tai lähinnä Karmilalle, joka joutuu miksaamaan levyn todella napakalla aikataululla.

Alkaa paniikki/Se on ekstaasin veli/Sen tulet huomaamaan/Vaikket ihan heti.

Juttelen kansitaiteilija Scharinin kanssa puhelimessa. On mietittävä levylle nimi. On järjestettävä promokuvaukset. Kuvaajan päätämme Scharinin kanssa jo puhelimessa ja ainoa oikea vastaus on Mika Vuoto, luottomies. Jousisessio täytyy järjestää jo ennen vuodenvaihdetta. Soitamme Yari Knuutiselle ja hän lupaa tehdä sovitukset nopeasti valmiiksi (itse asiassa ne ovat jo valmiita), järjestää session ja soittajat siihen. Paikka tulisi olemaan Joensuu ja Hynynen lupautuu paikalle kyttäämään, sillä Karmila on silloin jo Helsingissä miksaamassa muuta materiaalia. Juttelen Aaltosen Miitrin kanssa puhelimessa ja hän lupaa järjestää studion Lappeenrannasta taustalaulusessioita varten vähän yli viikon päähän. Tajuan, että meillä on viikko aikaa saada muut äänitykset valmiiksi. Vituttaa rankasti.

Mikä auttaa vitutukseen? Urheilu, vittu ja viina. Päätän kokeilla urheilua ja viinaa, koska kolmatta ei ole tarjolla ollut vuosiin. Soudan 25 minuuttia soutulaitetta ja teen kuntopiirin päälle. Avaan kaljan ja teen jaloviina-teen.

Vitutus lievenee. Laulan Rosebudin ja Kylmän teräksen. Molemmat menevät suht helposti, vaikka Teräksestä otetaankin aika pirun monta ottoa. Tekstiin ilmestyy myös mun -sana, ensimmäistä kertaa Kotiteollisuuden historiassa. Biisiin on tarkoitus soittaa myös akustista kitaraa, toista kertaa Kotiteollisuuden historiassa. Kuka muistaa missä meidän biisissä on ollut akustinen aikaisemmin? Mietimme asiaa Karmilan kanssa, mutta emme muista biisin nimeä. Jonkun sinkun b-puoli se oli, mustaakseni Tomusta ja tuhkasta -levyltä. Joku intro.

Tuomas soittaa koskettimia vielä pariin biisiin ja sitten päivä on pulkassa. Päätän vetää kunnon kostokännit levy-yhtiölle. Katsomme Kick-Ass -elokuvan ja Led Zeppelinin dvd:tä.

Kerrankin Karmila menee nukkumaan ennen minua. Mies valittelee flunssaa. Mietin aamuyöstä, että jos tuo mies nyt sairastuu, niin kaikki kaatuu...

LAUANTAI 11.12.2010
Olemme hereillä jo valoisaan aikaan. Alan heti laulaa. Tartun kiinni Pappi puhuu -nimiseen biisiin, johon pitäisi saada lievää Johnny Cash -henkeä. Yritän sitä selvänä, mutta pliisuksi jää. Karmila ehdottaa drinkin tekoa. Tartun tarjoukseen, teen jaloviina-teen ja käyn laulamassa biisin sisään.

Otan lisää viinaa ja laulan Hornankattilan valmiiksi. Teen biisiin myös huuto-osuudet eli ensimmäiset huudot näissä sessioissa. Irtoaa hyvin ja helposti. Hyvin helposti.

Poistun rakennuksesta, ensimmäistä kertaa moneen päivään. Käyn Pajarinhovissa katsomassa lauantai-illan menoa. Joku tanssibändi vetää ja vanhusten kusi haisee. Oikea paikka minulle.

Vanhusten kirpeän kusen haju on kuin savun tuoksu. Se tarttuu vaatteisiin pitkäksi aikaa. Tätä mietin, kun hipsin takaisin pääkalloluolaan.

SUNNUNTAI 12.12.2010
Aamulla ja alkuiltapäivästä kirjoittelen studiopäiväkirjaa niin kauan kunnes on aika aloittaa viimeisen biisin laulaminen. Viimeisen puhtaan lauluosuuden teko on siis edessä. Sen vetää Kossuvirtuoosi Hynynen. Kaadan lasiin eukalyptys-pastilleja, kuumaa vettä ja kossua ja laulan Taivas on auki -nimisen biisin, josta tulee luultavasti levyn viimeinen kappale. Menee yllättävän helposti, mutta pirun monta ottoa Karmila äänittää silti. On sitten varaa valita.

Otan lisää viinaa ja aloitan huudot. Vedän Sarvet itää, Raskaat veet ja Ei kukaan -nimiset kappaleet tyyliin ykkösellä sisään. Jossain näiden välissä toimittaja Isoaho saapuu paikalle. Ja Hongisto, jota ei olekaan näkynyt viikkoon. Viimeiset näköhavainnot miehestä, kuten ehkä muistatte, oli tiistaiaamuna matkatoimiston tiskiltä, jossa mies asioi täydessä kännissä. Ei löytynyt kuulemma matkoja etelään. Mies oli sitten hengaillut Helsingissä. No, etelää sekin on, ainakin meille. Samanlaista eksotiikkaa.

Jälleennäkeminen tarkoittaa sitä, että sauna alkaa lämmetä ja kaljat avautuvat. Sitten häviää muisti.

MAANANTAI 13.12.2010
Puhallan aamusta 1.7 promillea. Huomaan istuvani Tuomaksen kanssa aamunuotiolla pelkät kalsarit ja t-paita ylläni. Pakkasta on noin 20 astetta.

Nuha lähtee nussimalla, paha olo lähtee huutamalla. Huudan huuto-osuuksia koko päivän ja krapula häviää. Se vaihtuu känniksi. Illalla pakotamme Karmilan tekemään biiseistä jonkinlaisen miksauksen ja kuuntelemme koko paskan läpi. Viimeisen biisin aikana sammun Tuomaksen flyygelin alle. Oikea paikka taiteilijalle.

TIISTAI 14.12.2010
Todella paha olo. Ei auta muu kuin ruveta korjailemaan iltapäivästä eli heti kun herään. Toimittaja Isoaho on tässä vaiheessa jo kadonnut. Luultavasti savuna ilmaan.

Jatkan huutoja. Valjastamme Karmilan kanssa myös jätkät huutamaan. Jari ja Janne tekevät osuutensa ja myös Tuomas ja Hämppy laitetaan ärjymään. Soitan akustisen kitaran Kylmään teräkseen. Sinkkonen soittaa noitarummun Ainoaan sekä Pappi puhuu -biisiin.

Hongisto katoaa illan hämärtyessä ja alkoholihuurujen haihduttua. Me vedämme viinaa pitkälle yöhön.

KESKIVIIKKO 15.12.2010
Jumalauta, kun on paha olo. Koskee joka paikkaan. Mutta ei auta, on pakko suoriutua. Soittelemme kitaroita sinne tänne, lähinnä puhtaita eppunormaali-tyyppisiä. Päävastuun näistä kantaa Karmila. Minä ripottelen lauluosuuksia aina sinne missä niitä tarvitaan. Jari ja Tuomas tekevät muutaman biisin mulli- ja futiskuoro-osuudet. Kalevan miekan loppuun upotetaan Beatles -henkinen vitsi. Tekisi mieli ehdottaa sinne myös hand clappeja, mutta en ilkeä. Riffi on kuitenkin pöllitty Bowielta, kuoro Beatleseilta ja taputus viittaisi jo ehkä liikaakin Bowien suuntaan. Mutta toisaalta, kun kerran on pöllimään lähdetty niin...

Viinaa naamaan ja analyysit helvettiin. Jossain välissä Salakan Miika saapuu paikalle ja tuo meille kivisen Sorbus-tuopin. Siinä oleva Sorbus-pullo tyhjenee nopeasti ja sitten suuntaamme Kiteelle baariin. Karmila jää pääkallopaikalle pitämään vahtia.

TORSTAI 16.12.2010
Karmila tulee herättämään minut yhdentoista aikaan. Voi vittu, kun on huono olo. Ja nyt ei voi edes korjata.

Tiedättekö mikä on krapulaisen miehen helvetti? Se on tehdä kitarakiertoja. Tämän tietäen kasaan itselleni soittotilan (eli vien vahvistimet yms) ruumisarkkuni viereen ja alan veivata. Kiertoja tehdään 15 biisiin vähintään kaksi raitaa/biisi. En kerkeä syödä koko päivänä, juon vain vettä. Mutta homma hoidetaan. Jätkät kasailevat samalla soittokamoja ja pakkaavat ne autoon.

Illalla kasaamme minun kitarakamani, Karmilan äänityskamat ja pakkaamme ne minun autooni. Ajan kuolemaa halveksuen Lappeenrantaan ja kerkeän kuin kerkeänkin heittää Karmilan ajoissa junaan. Mutta se johtuu siitä, että juna on yllättäen myöhässä. Hyvä VR!

Edessä on pari päivää lomaa. Ja joku vitun joulu. Mikä se on? Ja miksi?

TAUSTALAULUHELVETTI ALKAA

”OOT IHAN HYVÄ JÄTKÄ, MUT HUONOSSA VIREESSÄ” - Miitri Aaltonen

HYNYNEN, AALTONEN, HYYRYNEN - ZÄKÄLLÄ OIKEIN -MIESKUORO

VARMA EHKÄ ja muuta spekulointia

MAANANTAI 20.12.2010
Pari pitkää juoksulenkkiä ja joulukuusten hakureissu mökiltä on tehnyt minusta uuden ihmisen. Suuntaakin heti aamusta ruokakauppaan ja Alkoon hakemaan pojille ja varsinkin itselleni ravintoa ja puuhapullot taustalaulusessioita varten. Edessä on nimittäin kolmen päivän urakka Miitri Aaltosen, Janne Hynysen ja noin 14 biisin kanssa.

Karmilankin piti tulla paikalle, mutta mies soitti minulle eilen ja kertoi, että toisesta korvasta on hävinnyt kovan flunssan takia kuulo lähes kokonaan. Se on tavallaan aika paha haitta miksaajalle ja äänittäjälle. Sanon, että pärjäämme kyllä keskenämmekin. Valehtelen siis.

Haen rakkaan pikkuveljeni, joka haisee vanhalle viinalle. Valumme studiolle ennen yhtätoista ja kuulumisten vaihtamisen jälkeen aloitamme talkoot. Janne ja Miitri laulavat Raskaat veet, Rosebudin, Hölmöjen taivaan sekä Isän kädestä -kappaleen, joka osoittautuu yllättävän vaikeaksi. Paikalla pyörähtävät myös Sinkkonen ja Hongisto, joka tuo meille jokaiselle eurokossut talkoojuomiksi. Sessio alkaa vaikuttaa varsin kostealta.

Illalla saunaan ja sieltä baariin. Studiolle paluusta en muista mitn.

TIISTAI 21.12.2010
Studion sohvalta löytyy aamulla Antti Hyyrynen. Sanon miehelle, ettei kotiin ole mitään asiaa ennen kuin hänet on saatu laulamaan stemmoja Kotiteollisuuden levylle. Sekoitan itselleni aamudrinkin ja loppuajan kyttään, kun pojat työskentelevät. Toimin myös äänittäjänä Miitrin ja Jannen ohella. Raakaa ajelua. Antti on mukana koko päivän.

Illasta en muista enää mitn.

KESKIVIIKKO 22.12.2010
En muista mitn. Taustalaulut saadaan kuitenkin tehtyä ennen puoltayötä. Homma on siis phuketissa. Tämän jälkeen suuntaan veljeni ja Hyyrysen kanssa baariin. Karmila soittaa, että Miitrin sähköpostitse laittamat taustalaulufileet ovat asiallisia. Yhdestä biisistä löytyy väärä ääni, jonka Aaltonen lupaa korjata kotona laulamalla ensi viikon aikana.

Niin, nyt on siis suuren maailman meininki. Karmila availee ja miksailee biisejä jo Helsingissä, kun me teemme äänityksiä toisessa studiossa Lappeenrannassa. Pieni kiire. Ja vielä on äänittämättä ne vitun jouset. Tämä ajatus päässäni suuntaan kohti kotia joskus kahden jälkeen yöllä. Kuulemma. Näin kertoo vaimo aamulla, kun suuntaan tärisevänä ihmishyytelönä ostelemaan joululahjoja kaupungille. Vaimon lahjan kuittaan nopeasti. Isken sille pari tonnia käteen ja sanon, että osta itselles jotain kivaa. Tämä on romantiikkaa parhaimmillaan.

Tämä levy ei valmistu koskaan on tässä vaiheessa ainoa asia mikä päässäni pyörii.

JOUSIORKESTERI KOTTARAISET

JÄTKÄT ISOLLA KIRKOLLA. NAISIIN KOLMEN AUKON TAKTIIKALLA!

MAANANTAI 27.12.2010
Auto starttaa Lappeenrannasta aamulla ennen kuutta. Ajan ensin Huotarille, joka on äidillään kylässä, ja otan hänet kyytiin. Mikan siis, en äitiä. Tämän jälkeen suuntaan Sinkkosen pihaan, josta Jari ja Hämppy, seuraavien päivien kuski, hyppäävät mukaan. Hämppy ajaa heti kättelyssä. Minä nukun, sillä en ole saanut nukuttua viime yönä tuntiakaan. On vähän unirytmit sekaisin. Ja kroppa. Pari viinilasia ei tätä asiaa näköjään auttanut lainkaan.

Kymmeneltä kurvaamme Joensuun Pakkahuoneen pihaan, jossa äänitetään levymme jousiosuudet. Paikalla on kahdeksasta nuoresta tytöstä muodostuva jousiryhmä (viuluja, alttoviuluja ja kaksi selloa) sekä Knuutisen Yari, joka vastaa jousisovituksista. Tytöt soittavat ja me Sinkkosen kanssa vittuilemme ja juomme kossua. Jari tosin sammuu salin lattialle ennen kahtatoista (Jarikaan ei ole nukkunut edellisenä yönä). Hongistokin saapuu jossain vaiheessa paikalle.

Sessio kestää kahteen iltapäivällä. Käymme syömässä ja teemme lisää äänityksiä keskenämme ihan toiseen projektiin, joka liittyy Jokelan baariin. Siitä kerron ehkä myöhemmin. Tai sitten en. Samalla muokkailemme (onko tuo oikea sana) minun tietokoneeltani lauluraitoja lähetettävään kuntoon Bryssel Kaupallinen -orkesterin levysessiota varten. Johonkin biisiin kaivattiin vittumaista ääntäni. Minä toimitin, jää nähtäväksi kelpaako raidat.

Tämän jälkeen hotelli Atriumin saunaan ja lärvit ruttuun. Yöstä en muista mitn.

TIISTAI 28.12.2010
Hyppäämme aamulla autoon ja suuntaamme kohti Helsinkiä. Juhlimme äänitysharjakaisia kuuntelemalla Popedan Kaasua -levyä. Kaikki äänitykset on nyt siis tehty. Tai ainakin suunnitellut sellaiset. Pysähdymme matkalla Lappeenrannassa, jossa Hongisto ja Huotari käyvät SaiPan konttorilla puhumassa bisneksiä. Itse henkilökohtaisesti suuntaan baariin ja Jari käy himassa tarkistamassa onko se vielä paikallaan.

Illalla Helsingissä kuulemme kolmen ensimmäisen biisin miksaukset. Täydellistä.

Seuraavat päivät vietämme promokuvauksissa ja levy-yhtiöpalavereissa. Kansitaiteilija ja levy-yhtiö toivoivat, ettemme ottaisi tällä kertaa valokuvia jossa vilahtelee kristillisiä symboleja tai viinapulloja. Päätämme käydä siis Alkossa ja suunnata Hietaniemen hautausmaalle kuvaamaan. Loogista. Sisäkuvat otamme sentään Kansallismuseossa, jotta saisimme hieman Kalevalaakin messiin, kaikkien KT -kliseiden mukaisesti. Jätkät poistuvat kirkolta torstaina, mutta Hynynen jää paikalle kyttäämään miksauksia hamaan tulevaisuuteen saakka. No, jonnekin tammikuun puoliväliin ainakin.

Tämä päiväkirja loppuu tähän. Loppu selviää teille maaliskuussa, jolloin Kotiteollisuuden 11. levy ilmestyy.

Hyvästi.

- Jouni Hynynen, hotelli Helka, Helsinki 2.1.2011