OTE HERBAANTUU JA ANUKSEN TAISTELU ALKAA

HENKILÖT:
Jouni ”urheiluhullu uskovainen” Hynynen: laulu, kitara, juominen, luominen
Janne ”party animal, Tikkalan kamikaze, Aarne Raninen nuorena” Hongisto: hengailu, vittuilu, pakkojuottaminen, möläyttely, armoton juominen
Jari ”Guran Guran” Sinkkonen: rummut, kokkaus, juominen, drinkkimestari
Mikko Karmila: äänitys, kuorsaus, juominen
Tuomas Holopainen: isäntä, kokkaus, juominen

ALKUSANAT: ”Levyjä ei ole helppo tehdä. Se on kovaa työtä, varsinkin kun niiden kaikkien täytyy kuulostaa samalta. On vaikea saada ne kuulostamaan samalta, kun ne ovat erilaisia.” - Malcolm Young, AC/DC

TAITEILIJA VALOTTAA TAUSTAA
Aloitin biisipohjien teon kesän 2009 keikkojen aikana. Hyräilin melodianpätkiä ja soittelin riffejä puhelimeen keikkabussissa. Niitä tuntui syntyvän helpommin kuin koskaan. Pidin sitä epäilyttävänä. Olin oikeassa. Myöhemmin syksyllä tajusin, että lähes kaikki hahmottelemastani materiaalista oli paskaa. Tapani mukaan hylkäsin ne, painoin rinnan leukaan ja jatkoin kohti uusia epäonnistumisia muistaen, että näin käy joka kerta.

Syksyllä 2009 alkoi jo syntyä jotain järkevää. Aloin äänitellä biisinraakileita demoiksi. Alkuvuodesta 2010 kasassa oli jo parikymmentä biisiä. Karsin niistä puolet ja jatkoin hommia.

Huhtikuussa Karmila tuli käymään Lappeenrannassa. Soitin 28 biisin demot hänelle, Sinkkoselle ja Hongistolle. Jätkät ampuivat haulikolla ja isolla kädellä. Vähän yli kymmenen biisiä jäi eloon. Jatkoin hommia.

Käynnistelimme ensimmäisiä treenejä toukokuussa, mutta emme saaneet kasaan kuin Pahanilmanlinnut -nimisen kappaleen. Se syntyi kuitenkin niin helposti, että tajusimme olevamme lähellä homman käynnistymistä. Ja nyt puhutaan samanlaisesta käynnistymisestä kuin Helvetistä itään -treenit olivat. Eli yhteissoiton, treenaamisen ja luomisen juhlaa.

Vuokrasimme Kiteeltä vanhan nuorisotalon muutamaksi päiväksi ja menimme sinne ryyp... siis treenaamaan kesäkuun alussa. Nyt napsahti. Saimme viidessä päivässä kasaan parikymmentä biisiä. Jatkoimme näiden treenaamista koko kesän. Elokuun alussa teimme niistä demonauhan Aaltosen Miitrin kanssa lappeenrantalaisessa Astia Studiossa. Se oli ehkä uramme paras demosessio. Tai ainakin kostein. Eli tietyllä tavalla paras.

Karmilan kritiikin ja treeneissä tehdyn karsinnan jälkeen biiseistä on elossa 17. Näistä yhtätoista on treenattu kämpillä, loput kuusi kasataan lopulliseen muotoonsa studiossa. Tämä johtuu niiden luonteesta (lue: niitä ei pysty soittamaan trio-pohjalta) sekä siitä, että osa niistä on annettu muiden sovitettaviksi (lue: me emme osaa tehdä niitä). Yksi biiseistä putoaa luultavasti jatkosta kokonaan.

Mutta nyt: seikkailu alkakoon!

BIISIT:

AINOA (kasataan studiossa)
HORNANKATTILA (kasataan studiossa)
KYLMÄ TERÄS (sovitetaan ja kasataan studiossa)
ITKEN SEINÄÄN PÄIN (sovitetaan ja kasataan studiossa)
EI KUKAAN (sovitetaan ja kasataan studiossa)
PAPPI PUHUU (sovitetaan ja kasataan studiossa)
SARVET ITÄÄ
ROSEBUD
ISÄN KÄDESTÄ
RASKAAT VEET
SOITELLEN SOTAAN
PAHANILMANLINNUT
UNENTAKOJA
TAIVAS ON AUKI
HÖLMÖJEN TAIVAS (saattaa tipahtaa jatkosta)
KALEVAN MIEKKA

VARALLA: PETOJA JA IHMISIÄ

KESKIVIIKKO 27.10.2010
Sinkkonen, tuo Mustolan Lothar, hakee minut klo 15 jälkeen ja suuntaamme treeneihin Imatralle, joka tunnetaan myös nimellä Hevon vittu. Treenikämpästä kuuluu iloinen basson pörinä. Hongisto treenaa! Ja testaa vanhoja, jostain varastosta löytämiään efektejä, joita ei kuitenkaan tule käyttämään. Olemme hämmentyneitä miehen tiedemies-asenteesta, mutta aloitamme silti treenit. Parin tunnin jälkeen kasaamme kamat Hongiston pakettiautoon ja suuntaamme Kiteen suuntaan. Matkalla käymme Imatran Alkossa ja ostamme yli kuudellasadalla eurolla viinaa. Yllätämme itsemme ja ostamme myös ruokaa. Kukahan ne meinaa syödä?

Olemme perillä joskus yhdeksän jälkeen. Avaamme tölkit, lämmitämme saunan ja bailaamme ankarasti jonnekin yöhön.

TORSTAI 28.10.2010
Krapulanhan se lykkäs. Heräilemme kuka mistäkin ja eri aikoihin pitkin päivää. Pääsemme aloittamaan hommat joskus illalla. Soitan kymmeneen biisiin demokitarat ja rääkäisen niihin jonkilaiset demolaulut. Yöllä on valmista. Käymme saunassa ja katsomme Kotiteollisuuden tulevan Itärintama-dvd:n läpi. Toteamme sen olevan saatanan hyvä. B-luokan jätkiltä A-luokan kamaa. Hämmästyttävää. Varsinkin Hyrden leikkaama Helvetistä itään -dokumentti saa meidät liekkeihin.

PERJANTAI 29.10.2010
Sensaatiomainen krapula. Puhallan mittariin puolenpäivän jälkeen 1,9 promillea. Aloitan jaloviinateellä ja jossain vaiheessa siirryn keskiolueen. Myös Sinkkonen ja Hongisto liittyvät perustamaani Kiiluvasilmäisten miesten salaseuraan.

Illalla aloitamme työskentelyn. Jari paukuttaa rummut yhdeksään biisiin. Enemmänkin menisi, mutta alamme olla jo aika simassa ja loput biiseistä on sellaisia, että niitä täytyy hieman sovittaa. Siirrymme dvd-viihteen pariin. Tällä kertaa vuorossa on pornoa.

LAUANTAI 30.10.2010
Nyt alkaa jo kropassa tuntua. Puhallan puolenpäivän jälkeen mittariin 2,6 promillea. Täytyy alkaa vähän rauhoitella, muuten lähtee rahat ja henki.

Hongisto poistuu jossain vaiheessa Tikkalan baariin miksaamaan ja houstaamaan Suuri Kurpitsa- yhtyettä. Me hyppäämme Sinkkosen autoon ja suuntaamme Kiteen keskustaan moikkaamaan tatuointihirviö Janne Toropaista. Juon Karmilan kanssa lonkerot matkalla. Olo alkaa parantua. Perillä jatkamme viskillä, parilla shotilla sekä keskioluella. Elämä saa värit.

Muista pyhittää pulipäivä. Tänään ei töitä tehdä.

SUNNUNTAI 31.10.2010
Puhallan aamulla nollat. Käyn lenkillä ja juoksen 6,5 km. Hikoilen kuin sika.

Hongisto odottelee kuskeineen Tuomaksen pihalla, kun tulen juoksemasta. Mies ei ole nukkunut koko yönä ja sen näkee. Outo hahmo, jonka luulen tuntevani, puhuu kieliä ja silmissä on orpo katse lapsen eksyneen. Alkaa välitön vittuilu urheilemisestani. Onhan mies toki oikeassa. Kaikki paitsi viinan juonti on homojen hommaa.

Realiteettien huutaminen jatkuu sisällä. Hongisto mylvii ja pakottaa minut ja Sinkkosen vetämään puoli pulloa jaloviinaa aamukahvin yhteydessä. Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) sitä tyrkytetään meille miehen peniksen varresta. Puuromaisen monologinsa jälkeen mies sammuu keittiön pöydän ääreen ja me pääsemme vihdoin aloittamaan työt. Soitan demokitarat kuuteen biisiin ja ”laulan” niihin demolaulut. Taustalla raikuu Hongiston kuorsaus. Samalla teemme kevyttä sovitustyötä Karmilan kanssa. Ja loikkaamme punaviinien jälkeen kossu-tuoremehu -kimmokkeella jaloviinaan.

MAANANTAI 1.11.2010
Aamulla seisoo kalu. Yö on ollut täynnä erotiikkaa, mutta valitettavasti vain unissa. Annan mulkulle luunapin, nousen hautakammiostani ja puhallan nollat. Käyn juoksemassa 6,5 km lenkin ja saan erektion viimein laantumaan. Mutta pulssi nousee käsittämättömiin mittasuhteisiin pyörien keskimäärin 145:ssä. Se on 10-20 lyöntiä minuutissa liikaa lenkin rasittavuuteen nähden. Täytyy varmaan lisätä viinan juontia ja vähentää urheilua.

Hongisto, tuo Tikkalan tohtori No, heräilee hissukseen ja poistuu rakennuksesta joskus kolmen aikoihin Sinkkosen tarjotessa ystävällisesti kyydin. Kun Jari palaa mestoille, aloitamme duunit. Jari soittaa seitsemän biisiin rummut puoli kahdeksaan mennessä, vaikka joudummekin tekemään myös paljon sovitustyötä kimpassa.

Olisi siis rumpupäättäjäisten paikka, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan. Karmila alkaa editoida rumpuraitoja alkuyöstä, Sinkkonen keskittyy Holopaisen kanssa johonkin lautapeliin ja minä jaloviinaan. Laitan illalla Hongistolle viestin: ”Vitun petturi! Juudas! Rumpupäättäjäiset alkavat nyt!” En saa koskaan vastausta, sillä jumalolento on hautautunut Kuolleiden laaksoon.

Karmila saa editoitua kaksi biisiä ennen kun sammun.

jatkuu syssymmällä...

OSA 3