Tilaa Valtatie 666 ennakkoon
KTvisio - kanava nörteille!
OSTA! OSTA! OSTA!
KOTITEOLLISUUS - PITKÄ MATKA IHMISELLE, LYHYT MUSIIKILLE!

”MYÖ OLLAAN NIIT VITUN KARJALAISII, KANNAKSEN TÄLT PUOLELT!”

KOKOONPANO MUUTTUU, MENO PAHENEE! Herrat Holopainen ja Aaltonen hyppäävät remmiin

JA SE TÄRKEIN KYSYMYS: HYYTYYKÖ BÄNDI KALKKIVIIVOILLE?

HÄMEENLINNA, SIRKUS perjantai 4.12.2009
Hongisto, Hynynen, Sinkkonen sekä Holopainen tapaavat kello 12 Anssi Kipon studiolla Lappeenrannassa. Miehet käyvät tutustumassa paikkoihin siltä varalta, jos siellä voisi joskus tehdä vaikka jotain. Esimerkiksi ryypätä. Studio on helvetin hieno, ihastumme välittömästi. Mutta toisaalta; mitä sitä vanhoja hyväksi todettuja paikkoja vaihtamaan. Sijaintikin on hieman liian lähellä kotia. Se häiritsee työskentelyä. Emme tiedä. Poistumme häkeltyneinä paikalta ja suuntaamme Lappeenrannan torille syömään vedyt mielessämme vanha tuttu ajatus: kassellaan syssymmällä.

Lähtö on puoli kahdelta. Mukana on siis Holopaisen Tuomas sekä Aaltosen Miitri, joka saapuu kohtaamispaikalle lähes suoraan Teneriffan auringosta. Miehen pinta on pronssinen. Ukko näyttää ihan läskiltä adonikselta.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Hynysellä on kirjakauppakeikka viideltä, josta myöhästymme taas. Mies soittaa kirjakauppaan ja kertoo, että tulee noin 10 minuuttia myöhässä. Näin tapahtuukin. Paikalla on myös toimittaja Jouni Hirn, tuo hirnismin ylipappi. Paavi. Jumala. Hynynen hoitaa nimmarikeikan nopeasti kuleksimasta ja sen jälkeen miehet siirtyvät keskioluen maailmaan. Etsimme muut ja yllätys: samassa maailmassa ovat hekin. Liitymme seuraan, loput voi lukea Alibista.

Rauhallista tissuttelua äänenpaineentarkastusta odotellessa. Sitä päästään tekemään lopulta hieman jälkeen kahdeksan. Treenaamme lähes koko setin läpi eli lopetamme joskus lähempänä puolta kymmentä. Pakko treenata kunnolla, sillä Tuomaksen kanssa emme ole soittaneet viime kevään jälkeen ollenkaan. Homma on kuitenkin hallussa, mutta jännittää silti ihan vitusti. Treenien jälkeen haemme vastapäisestä baarista kebab-annokset, mutta koska Hynynen ei tykkää syödä paskaa, annos lentää parin haarukallisen jälkeen roskikseen.

Tapaamme tuntia ennen keikkaa takahuoneessa. Tunnelma on yllättävän rento. Kaikkia pelottaa perkeleesti, mutta silti naurattaa. Hynynen korkkaa viinapullon auki. Hongisto kysyy tekniikan pojilta lupaa samaan toimeen, mutta lupaa ei tule. Tänä syksynä Hongistolle on isketty laki, että mies ei saa juoda kirkkaita lavalla. Syyn tiedätte kyllä. Tai ainakin olette kuulleet.

Lompsimme lavalle banjomusiikin tahdissa. Homma kolahtaa kohdalleen heti ensi tahdeista lähtien. Keikasta tulee yksi tämän vuoden parhaista. Tempot pysyvät hyvinä, soitto ja laulu kulkevat ja mikä parasta: meillä ja yleisöllä on ihan perkeleen hauskaa. Tupa on tukossa. Onko se täynnä, emme tiedä?

Tästä on näköjään tullut tapa. Että olemme Hämeenlinnan Sirkuksessa aina itsenäisyyspäivän aikoihin. Vaikkakin vuosi sitten omistaja epäili, että tulevan laman vuoksi hänellä ei ole tänä vuonna varaa ottaa meitä. Onneksi oli.

Vedämme kaksi encoresettiä ja poistumme takahuoneeseen. Pian alamme päästää sinne ihmisiä, tuttuja ja osaksi tuntemattomiakin. Helvetilliset orgiat tärähtävät käyntiin. Ne pahenevat entisestään, kun Tumppi, tuo viime kesän kokkimme, lompsii sisään viinakassin kanssa tuoden kirkkaita terveisiä Tallinnasta.

Loppuilta ei ole painokelpoista tavaraa. Sitä kuvaavat sanat: ”Siellä juotiin, siellä nussittiin, ja aamulla tyhjät oli pussit niin...”

NIVALA, PUUSTELLI lauantai 5.12.2009
Jumalauta, mikä krapula! Ja lähtö on jo yhdeksältä aamulla. Hynynen ja Hongisto eivät kerkeä tähän lähtöön, vaan miehet lompsivat bussille vasta puolen kymmenen jälkeen. Bussissa heitä odottaa tuima hiljaisuus. Lähtö on aikainen sen vuoksi, että Nivalassa pitää olla äänenpaineentarkastus tehty jo klo 18 mennessä pikkujoulujuhlijoiden vuoksi. Kirotut alkoholiamatöörit!

Päätämme vetää terhakkaat päiväkännit. Tai Tumppi, Hynynen, Aaltonen ja Hongisto päättävät. Muut nukkuvat tai puuhaavat omiaan. Huotari on poistunut keskuudestamme ukkinsa hautajaisiin. Kyytiin napataan jostain päin Suomea Tuomo, joka on joskus miksannutkin meitä. Tänään hän tekee siis valot. Hongisto paljastaa, että hän ei ole kerennyt ryypiskelyltään nukkua koko yönä. Tammi kontroloi, ettemme koskisi kirkkaisiin. Hän ei onnistu siinä. Juomme penkkien välissä, jottei hän ylhäällä olevan kameran välityksellä näkisi alas kuskin paikalle puuhiamme. Kyllä juoppo aina keinot keksii!

Tumppi simahtaa pian. Hynynen, Aaltonen ja Hongisto jatkavat maistelua ja tulevaisuuden suunnittelua. Hongisto kertoo elämästään. Hynynen ja Aaltonen paljastavat selostuksen pohjalta hänen työnkuvansa kaikessa raadollisuudessaan. Janne Hongisto, tuo haiseva läjä, ei tee viikoilla yhtään mitään ja viikonloppuisin hän soittaa keikoilla bassoa päin persettä, juo viinaa ja juoksee huorissa. Ihanneammatti.

Keskustelua käydään mm. tulevista uusien biisien treeneistä sekä demosessioista. Hynysen diktaattori-asennetta arvostellaan ja se on aivan oikein. Hynynen selittää esimerkiksi Ukonhaudan teon aikaista natsismiaan ajan puutteella ja sekin on aivan oikein. Jos ei ole aikaa treenata, niin silloin jonkun täytyy sanoa miten biisien pitää mennä. Ja on luonnollista, että sen sanoo biisien pääasiallinen tekijä ja tuottajana toimiva Karmila. Yhtä kaikki, nyt päätämme toimia uusien biisien suhteen kimpassa kuten ennen vanhaan. Tässä vaiheessa Hynynen meinaa lipsauttaa, että hänellä on uusia biisejä kasassa jo kahdeksan, mutta päättää pitää kuitenkin turpansa kiinni. Hän päättää paeta nukkumaan.

Saavumme perille ja otamme huoneet. Jätkät alkavat kasailla kamoja. Hynynen, Hongisto ja Tumppi menevät samaan huoneeseen. Hongisto ilmoittaa, että hän menee paskalle. Minuutin päästä vessasta kuuluu äänekäs kuorsaus. Laitamme saunan lämpiämään ja annamme miehen nukkua rauhassa pöntöllä housut kintuissa.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Tumppi lähtee etsimään Nivalan keskustasta Alkoa. Hynynen ja Aaltonen saunovat samalla kun Hongisto kuorsaa kovaäänisesti pesuhuoneen pöntöllä. Saunan jälkeen raahaamme miehen sängylle ja kuorsaus jatkuu.

Saamme miehen hereille juuri kun on aika lähteä äänenpaineentarkastukseen. Samalla paljastuu todella yllättävä seikka. Myös hirnismin ylipappi, hirnvanassa oleva herra Hirn, on paikalla. Miten helvetissä se on Nivalaan päässyt? Lentävällä matolla? Pyhän hengen voimalla? Jumalauta, räjähdämme liekkeihin. Katastrofin ainekset alkavat olla kasassa.

Äänenpaineentarkastus on mukava ja vaivaton. Siirrymme parin biisin jälkeen syömään. Sen jälkeen menemme huoneisiimme ja laitamme saunan jälleen tulille. Nautimme närästyslääkkeitä ja viinaa. Puustellin tarjoilijatar tuo meille hurjan määrän lahjuksia, joita hän on ostanut meille sadan euron edestä. Olemme hämmentyneitä. Hirn antaa meille lahjoja myös, tuliaisia jostain Kauko-idästä. Eilen olimme saaneet hienon nahkapussissa olevan Finlandia-votka -pullon joltain sisaruksilta Hämeenlinnassa. Kyllä meitä nyt hemmotellaan. Jos Hynysellä olisi tunteita, niin itku tulisi silmään.

Kokoonnumme jälleen takahuoneeseen tuntia ennen keikkaa. Kuuluu äänekkäitä korkkien narahduksia. Tunnelma alkaa olla asiallinen.

Ja jälleen: hyvä keikka! Ihan perkeleen kova. Jengiä on taas pirusti. Soitto kulkee, jopa laulu kulkee. Hynynen jututtaa kesken keikkaa lavan sivulla olevaa DJ-naista, joka ymmärtää ilmeisesti jutustelun niin, että soitamme vain yhden encoresetin. Soitamme siinä olevat biisit ja odotamme, että pääsisimme vielä vetämään Minä olen sekä Satu peikoista -kappaleet. Emme pääse. DJ laittaa omat biisinsä soimaan. Vituttaa hieman, mutta eihän se meiltä ole pois. Lompsimme takahuoneeseen ja sen jälkeen pistäydymme baarin puolella... No, te tiedätte, mitä me siellä tapahtuu. ”Siellä juotiin, siellä nussittiin....”

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Thumbnail imageAamuyöstä on lähtö Karjalaan. Bussi on täynnä porukkaa. Syömme lahjaksi saadun juustolautasen ja juomme viinat pois kuleksimasta. Lappeenrannassa olemme joskus puoli yhdentoista aikaan. Bussia on kuulemma pitänyt korjata jossain Mikkelin kohdilla ja siinä on tuhraantunut tunti. Siitä Hynynen ei tiedä mitään, sillä ehkä hieman yllättäen, hän nukkuu.

KUOPIO, HENRY´S PUB perjantai 11.12.2009
Aaltonen on saanut hälytyksen kesken yhteisen ilonpidon. Viikatteen leiri tarvitsee häntä äänitystehtäviin Kouvolan keikoilleen. Ilman muuta mies menee, kun ystävät apua tarvitsevat. Teemme siis tämän perjantain keikan kolmestaan, sillä Tuomaskin on jonkun ystävänsä syntymäpäivillä.

Mikäs siinä, käyhän se meille. Matka Kuopioon menee makaillessa ja paskaa jauhaessa. Ja Hynynen ottaa tietenkin ne perinteiset päiväunet. Kahteen kertaan.

Sinkkonen ja Hynynen suuntaavat perillä syömään. Hongisto on vasta tuloillaan Joensuun suunnasta ja muut jäävät kasailemaan kamoja. Safkan jälkeen käymme hotellilla. Siellä Hynynen tapaa tuttaviaan ja ilmaantuupa paikalle myös herra Hongisto. Sitten onkin aika lähteä tekemään äänenpaineentarkastusta. Siinä ei ole mitään erikoista kerrottavaa. Soitamme pitkästä aikaa Siemen alla routaisen maan. Tuntuu kulkevan. Treenaamme myös Käärmeiden historian, jottei kävisi kuten viime kerralla. Sekin kulkee.

Hynynen ja Hongisto käyvät hotellilla ja siirtyvät sen jälkeen - ta daa - kuuntelemaan livemusiikkia johonkin lähibaariin. Joku lyyli laulaa muun muassa Irinaa ja Vilkkumaata. Kuuntelemme punaviinien verran ja suuntaamme takahuoneeseen, sillä kello on tässä vaiheessa jo yli yhdeksän. Henkan keikathan ovat jo kympiltä.

Paitsi nyt meille kerrotaan, että lähtö venyy 15 minuutilla. Ulkona on vielä jonoa ja paikka tulee täyteen. Huominen on myyty täyteen jo ennakkoon.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Soitamme omituisen keikan. Emme pääse tilanteen päälle missään vaiheessa. Yleisö tapittaa ihmeissään, samoin tapitamme me. Soitto kulkee ilman ongelmia, mutta tunne ei pääse lähellekään hurmosta. Soitamme yhden encoresetin ja päätämme antaa olla. Kun ei lähde, niin ei lähde. Kelpo suoritus, mutta ei paras. Ja meillehän kelpaa vain paras.

Juopottelua takahuoneessa, sitten baarin puolelle riehumaan. Perustamme hovin pöytään ja alamme juoda. Jaamme nimikirjoituksia tisseihin ja sitä rataa. Normaali meininki. Juomme sen verran tehokkaasti, ettei hotellihuonejatkoistakaan tule mitään, vaikka sitäkin yritämme. Uni vie voiton.

KUOPIO, HENRY´S PUB lauantai 12.12.2009
Hynystä vituttaa rankasti. Armoton krapula tärisyttää miestä. Lyhyeksi jääneitä unia ei kuitenkaan voi jatkaa, sillä miehellä on kirjakauppakeikka 12.30. Ainoa ratkaisu on sängyn vieressä lojuva Sorbus. Alkoholisti on osannut ennakoida!

Onneksi selviää, että kirjakauppa on lähes hotellin vieressä. Hynynen käy suihkussa ja siirtyy aamiaiskaljalle viereiseen pubiin, joka osoittautuu kunnon kansan paikaksi. Hynynen on paikan nuorin.

Vuoden viimeinen kirjakauppakeikka menee niin kuin niillä on tapana mennä. Ihan hyvin kai. Tytöt ja naiset kinuavat nimmareita ja Hynynenhän jakaa. Sen jälkeen mies palaa takaisin äsken mainittuun kansan juottolaan ja tämän jälkeen hän siirtyy syömään. Sitten hotellin kautta Henkkaan testailemaan kamoja. Ensin vaihdetaan kitaraan kielet. Samalla vaihdamme kokemuksia yön ja päivän tapahtumista. Jostain syystä kaikilla on ollut erittäin mukavaa.

Nyt Tuomaskin on paikalla. Soitamme muutaman biisin ja se on siinä. Ei muuta kuin hotellille saunomaan ja lepäilemään.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Ysin jälkeen tapaamme takahuoneessa. Tunnelma alkaa kohota. Teemme drinkkejä ja jauhamme paskaa. Homma alkaa olla valmista keikkaa varten.

Thumbnail imageNo, se menee nyt vähän sinne päin. Tunnelma on kyllä hyvä, mutta Hynynen on vähän liiankin tunnelmassa täydelliseen suoritukseen. Pätevää raporttia, mutta ei taaskaan parasta. Yhdet encoret ja takahuoneeseen miettimään, että mikä nyt on vialla. Miksi soitto ei maistu?

Viina maistuu, siinä kai se vika on. Jätkät kasaavat kamoja autoon. On tarkoitus lähteä ajelemaan Karjalaan. Pian kuitenkin selviää, että bussilla ei tänään ajeta mihinkään. Se on paskana. On pakko jäädä Kuopioon ja sekös meitä harmittaa. Hongisto ja Holopainen suuntaavat kuitenkin Hongiston autolla kohti Joensuun maisemia. Ja - ta daa - Holopainen on kuski!

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Ei muuta kuin baarin kautta hotellille ja naama ruttuun. Totaalinen viinailottelu on tosiasia.

Aamulla ei muuten naurata yhtään.

JÄRVENPÄÄ, HEVEN perjantai 18.12.2009
Takana on yhden päivän studiosessio. Kotiteollisuus on käynyt äänittämässä Killing Joken Pandemoniumin Finnvoxissa Helsingissä. Olo on sen mukainen. Sessioista kerrotaan joskus, jos jaksetaan. Torstain aikana on äänitetty biisin rumpu-, kitara- ja bassopohjat. Osa kitaroista ja laulut tehtäisiin joskus joulukuun lopussa.

Aamulla heikottaa. Hynynen siirtyy Lönnrotinkadun Omppu-hotellista Coronaan nauttimaan aamiaista. Pari toastia huuhtoutuu alas isolla tuopilla keskiolutta. Pian Tammi liittyy seurueeseen. Alamme tavoitella puhelimella muita.

Se onkin tehtävä. Hongisto löytyy jostakin kaupungilta. Sinkkosta emme tavoita. Holopainen on kaupungilla myös ja kertoo, että Jari jäi nukkumaan hänen huoneeseensa todella huonossa hapessa. Ovikoodit ovat vaihtuneet, joten emme pääse kolkuttamaan oviakaan. Yritämme vielä puhelimella, ei vastausta. Karmilalta tulee viesti: ”Öööörgh”.

Jätkät valuvat paikalle pikku hiljaa. Alamme juoda terästettyä glögiä ja kossua. Kunnon päiväpöhnä on tosiasia. Lopulta Sinkkonenkin saadaan kiinni ja hän lompsii zombiena paikalle. Hyppäämme taksiin ja suuntaamme bussille, joka on jäänyt Finnvoxin pihaan.

Bussi sippaa matkalla Järvenpäähän, mutta Tammi osaa korjata vian. Mikä se sitten onkaan. PA-laitteet tulevat Lappeenrannasta, tai Imatralta oikeastaan, toisella autolla. Tapaamme toisen auton kuskin, Summasen Jarin, perillä. Paikalle ovat saapuneet myös herrat Aaltonen, Salo, Hölttä, Huotari sekä Hirvonen. Katastrofijengi on koossa taas. Hynynen ja Aaltonen tekevät jonkun pikkupimun haastattelun, syömme ja sitten Hynynen, Hongisto, Sinkkonen ja Aaltonen tekevät Lista-ohjelman haastattelun YleX:ään. Siitä tulee erittäin levoton.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Pian paikalle lompsii Karmila. Olemme valmiita äänenpaineentarkastukseen. Siinä ei ongelmia ole.

Hengailua takahuoneessa. Hyvä tunnelma. Alkoholia. Helvetin hyvä, joskin hieman huuruinen, keikka. Jengiä perkeleesti ja perkeleellinen meteli. Keikan loppupäästä Hynynen ei muista mitään.

Saatanasti porukkaa takahuoneessa. Siellä hillutaan ilman vaatteita. Lopulta joku kantaa Hynysen nukkumaan omaan huoneeseensa, joka onneksi sijaitsee aivan takahuoneen vieressä.

Vitun sekavia muistikuvia. Ihanaa.

HELSINKI, NOSTURI lauantai 19.12.2009
Aamulla kuulemme henkilökunnalta, että Hevenissä ei ole koskaan ollut niin paljon jengiä kuin eilen. Hynynen ja Aaltonen saavat sen kunniaksi ilmaiset kaljatkin. Mikä ettei! Nehän on juotava pois kuleksimasta. Aamupöhnä on tosiasia.

Aaltonen soittaa tietokoneeltaan Hynyselle uutta Stam1naa neljän kappaleen verran. Kuulostaa aivan perkeleen vakuuttavalle. Tsunami -nimisen biisin lopussa Hynynen purskahtaa itkuun. Stam1na meets Ultra Bra sekä PMMP on ensimmäinen vaikutelma. Aika yllättävää, eikö? Mutta kuvailihan Karmilakin joskus Stam1nan toista levyä laulelma-heviksi. Aika hyvä määritelmä oikeastaan. Joka tapauksessa selvä klassikko on tulossa, sen voi sanoa jo nyt.

Olemme Nosturissa joskus kolmen jälkeen. Jätkät alkavat kasata kamoja, Hynynen ja Aaltonen puolestaan suuntaavat lonkerolle. Ja sen jälkeen Restroomiin laulamaan karaokea.

Paluumatkalla Hynynen käy herättämässä Hongiston jäisestä bussista. Mies on sammunut iltapäivällä sinne. Raahaamme miehen Nosturiin ja alamme valmistautua äänenpaineentarkastukseen. Karmila lompsii jostain paikalle.

Soittelemme muutamia biisejä. Keikka äänitetään sekä kuvataan, joten kaikenlaista säätöä on ilmassa, mutta mitään varsinaisia ongelmia ei ole. Kiva check. Tämän jälkeen valumme takahuoneeseen makailemaan, käymme syömässä ja Karmila, Hynynen ja Aaltonen suuntaavat jonnekin Karmilan kaverin yksityisasuntoon makailemaan (lue: juomaan). Pian paikalle saapuu myös toimittaja Isoaho Pilluhullu -lehdestä.

Hynynen käy vääntämässä asunnon vessassa sellaiset savet, että hänen tuskin enää tarvitsee kyseiseen asuntoon jalallaan astua. Tarina kertoo, että talon kohdalla on tällä hetkellä pelkkä kraatteri.

Tapaamme muut takahuoneessa. Paikalla on Hietalahden Hissu täydessä simassa. Muitakin alkaa valua paikalle. Sinkkosen viikset ajetaan, samoin Hongiston tukka. Tunnelma on katossa. Valokuvia räpsitään, videokamerat pyörivät. Saatanallinen härdelli jo ennen keikkaa on tosiasia. Mutta pirun mukavaa. Alamme olla lomatunnelmissa. Lämppäri soittaa lavalla, kukaan ei muista käydä katsomassa. Törkeää rokkikukkojen käytöstä. Anteeksi, mutta ymmärrätte varmaan. Edessä on vuoden viimeinen keikka. Se on 94. tai jotain. Se on paljon. Ja se näkyy joka ukosta.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Kävelemme lavalle banjomusiikin tahdissa. Verho pysyy kiinni. Viritämme soittimet ja odottelemme. Alkunauhassa on jotain hämminkiä. Odottelemme lisää. Viimein alkunauha loppuu ja aloitamme louhimisen. Kirjoittaja ei enää muista, millä biisillä. Muistaakseni se oli Kädessäni.

Keikka on yhtä juhlaa aivan loppuun asti. On aivan saatanan kivaa. Naurattaa ja itkettää yhtä aikaa. Soitto ja laulu kulkevat kuin unelma. Olemme elämämme vedossa. Lopussa Karmila hyppää mukaan ja euforia on tosiasia. Ihan saatanan vakuuttavaa raporttia! Juhlaa! Mahtavuutta! Musiikillinen orgasmi! Kerrankin onnistumme oikeassa paikassa oikeaan aikaan!

Thumbnail imageMyö juhlitaan, myö niiiiin juhlitaan. Pullot avautuvat. Takahuone täyttyy. Porukkaa on niin perkeleesti ja mikä parasta, kaikki ovat tuttuja. Pronssinen Pokaalikin ilmestyy mestoille. Ihan käsittämätöntä sekoilua jonnekin aamuun saakka. Sitten Hynynen sammuu takahuoneen sohvalle. Ensimmäisenä, kuten aina.

Se on täytetty. Ei kuitenkaan pillu, mikä on harmi. Mutta meidän tämän vuoden osuutemme suomalaisessa musiikkikentässä. Tätä mietimme sunnuntaiaamuna Nosturin pihassa, kun starttaamme bussia ja availemme pulloja.

Juhlat jatkuvat pitkälle iltaan. Ja mikä pitkistä juhlista seuraa?

No, totaalinen depressio. Kolme päivää kestävä tärinä ja paniikkikohtausten loputon sarja. Mikään ei kiinnosta ja kaikkein vähiten jouluruuhkat ja -ostokset.

Hynynen haluaisi vain nukkua. Ikuisesti.

MITÄ TAPAHTUU SEURAAVAKSI?
- Hynynen keskittyy uusien biisien tekoon. Yksitoista runkoa on jo kasassa. On turha soitella miehen puhelimeen, hän ei vastaa (no, siinä ei liene mitään uutta). Kuulumiset, jos ne nyt jotain kiinnostaa, voi lukea a-klinikan blogista.

- Versio Killing Joken Pandemoniumista valmistuu joskus tammikuun aikana. Se on miksausta ja masterointia vaille valmis. Sen julkaisusta emme tiedä mitään.

- Kyttäämme kuinka Emma-ehdokkuuksien kanssa käy. Tai se on selvää: Amorphis vie parhaan hevilevyn (miksiköhän me olemme siinä sarjassa edes ehdokkaina?) Emman ja Lauri Tähkä yleisöäänestyksen. Mutta kyttäämme silti.

- Hynysen ja Absoluuttisen Nollapisteen Liimatan yhteiskirja Rillipää ja Läski ilmestyy Tampereen kirjamessuihin mennessä. Eli helmikuun puolivälin kieppeillä.

- Kotiteollisuuden seuraavat keikat ovat maaliskuun lopussa sekä pääsiäisen aikana. Kesällä teemme ilmeisesti kaksi keikkaa. Enempää ei näillä näkymin tule koko vuonna.

- Treenaamme seuraavaa levyä kevään ja kesän aikana. Demo uusista biiseistä tehdään syyskuussa.

- Lokakuussa, jos hyvin käy, alkaa seuraavan levyn äänitykset.

- Jos joulukuussa 2009 kuvattu Nosturin keikka on julkaisukelpoinen, se tulee olemaan pohjana syksyllä 2010 EHKÄ ilmestyvälle dvd:lle. Muu sisältö on vielä auki.

- Kotiteollisuuden seuraava levy ilmestyy joskus talvella/keväällä 2011.

Että näin. Ette kuule meistä vähään aikaan. Mahdolliset uutiset ja kuulumiset päivitetään näille sivuille normaalisti. Samoin kysymyksiin vastataan. Hyvää tätä vuotta muiden bändien merkeissä. Stam1na helmikuussa ja Mokoma maaliskuussa. Jihuu!

Lappeenrannassa 7.1.2010 hynynen