Tilaa Valtatie 666 ennakkoon
KTvisio - kanava nörteille!
OSTA! OSTA! OSTA!
KUN VIIKONLOPPU EI RIITÄ! –KT:n KESÄKIERTUE 2008

KUOPIO, HENRY´S PUB perjantai 30.5.2008
Jossainhan sitä on treenattava. Tällä kertaa arpa löi paikaksi Kuopion. Henkassa on kyllä hyvä harjoitella, tykkään paikasta kovasti. Kaikki meistä tykkäävät. Henkasta siis, en tarkoita, että kaikki tykkäävät meistä. Olenpa hilpeä. Pitäisiköhän lopettaa kirjoittaminen tähän?

Joillakin on takanaan loma. Hynysellä ei, vaikka niin piti alun perin olla. Toukokuu oli ylivoimaisesti kiireisin kuukausi tänä vuonna. Itse asiassa tuntuu lomalta lähteä keikoille kaikkien muiden töiden ohessa. Siltä pohjalta on hyvä ponnistaa. Mihin? Vitustako minä tiedän. Joka tapauksessa Hynysen aika on kulunut äänikirjaa lukiessa ja uusia biisejä tehdessä. Ja tehtiinhän me siinä sivussa yksi levykin. Äänitimme 10 coverbiisiä, joita sitten Karmila miksasi pitkin toukokuuta. Ja Hynysen piti tietenkin olla kyttäämässä toimintaa hänen maksansa vaimean vihellyksen häiritessä miksaustoimintaa.

Mutta takaisin tähän hetkeen. Hynynen ja Sinkkonen suuntaavat torille kaljoille heti paikalle saavuttuaan. Joku paikallinen ugala-bugala –mies tulee nykimään Hynystä olkapäästä ja kertoo, että “sinulla sitten on hyvä bändi”. Miehet kättelevät ja alkuasukas poistuu täitä itsestään raapien. “On se miunkin bändi”, kuiskaa Sinkkonen hiljaa perään ja vaipuu tuoppinsa taakse. Rumputaiteilijan osa on kova.

Lienee turha kertoa seuraavista toimista. Äänenpaineentarkastus, kirjautuminen hotelliin ja sauna. Aaltosen Miitri hoitaa tänään miksausta yhdessä Tuomon kanssa. Virtasta tuuraa siis tämän reissun aikana kaksi miestä. Meillä on varaa. Ja kaksi miestä Virtanen vaatiikin, se on nykyisin niin läski. Kokeilemme äänenpaineentarkastuksessa muutamia cover-biisejä, mutta emme uskalla ottaa niitä vielä settiin. Myöhemmin kesällä sitten. Tai syssymmällä.

Hongisto on tullut moottoripyörällä paikalle, joten joudumme hieman tutustumaan toisiimme ennen keikkaa päästäksemme samalle taajuudelle. Tämä hienoviritys tapahtuu alkoholin avulla. Pari huikkaa ja pillujutut sinkoilevat ahtaassa takahuoneessa. Välillä puhutaan myös tisseistä. Sitten onkin aika lähteä niitä katsastamaan.

Keikka on normaali kiertueen ensimmäinen veto. Hieman liian hermostunut ja jäykkä. Hongisto soittelee jatsia, Hynynen unohtelee sanoja ja Sinkkosen tempot ovat vähän sinne päin. Rohkaisua on pakko ottaa keikan aikana niin paljon, että loppukeikka on yhtä sumua. Pari tuntia kuitenkin vedetään ja Hynysen ääni on urakan jälkeen karannut jonnekin Norjaan.

Ei muuta kuin pikainen palaveri (yhteenveto: “ihan ok, mutta rauhoitutaan vähän”), lasit täyteen ja baarin puolelle. Sitten häviää muisti.

KUHMO, KALEVALA SPIRIT lauantai 31.5.2008
Joku kuhmolainen, puussa asuva alkuasukasmies on kysellyt Hynyseltä saapumisaikaa Kuhmoon pitkin viikkoa. Nyt seuraa infoa, ihmiset. Lukekaa seuraava tarkasti. ÄLKÄÄ KOSKAAN KYSELKÖ HYNYSELTÄ MITÄÄN AIKATAULUIHIN LIITTYVÄÄ. HÄN EI NIITÄ TIEDÄ, EIKÄ HÄNTÄ KIINNOSTA. TEKNIIKKA ON SITÄ VARTEN, ETTÄ HE JÄRJESTÄVÄT TAITEILIJAT AJOISSA SOITTOALUEELLE. Esimerkiksi kaikki tämän kesän festarit ja niiden soittoajat ovat täysin pimennossa. Ei Hynysen niitä tarvitse tietää. Riittää, kun aamulla tietää missä illalla pitää olla. Ja mihin aikaan.

Olimme Kalevala spiritissä myös viime vuonna ja tähän samaan aikaan. Porukkaa ei ollut paljon, mutta miljöö on saatanan hieno ja ruuat parhaat koskaan. Täällä äänitimme myös Karjalaisten laulu –alkunauhamme, jota käytetään yhä silloin tällöin. Lienee turha mainita, että se nauhoitettiin täydessä kännissä. Ja juuri ennen Hynysen sammumista. Sekään ei liene mikään yllätys.

Tuomo on päämiksaaja tänään. Teemme äänenpaineentarkastuksen, jossa Miitri tuuraa Hongistoa. Mies on vasta tulossa pyörällään. Tämän jälkeen tekniikkamme jää neuvottelemaan ja konsultoimaan jonkun venäjän-karjalaisen bändin tekniikan kanssa. Ovat jonkun paikallisen bändin kanssa lämmittelemässä meitä ja kamat ovat vähän sinne päin. Haluavat käyttää meidän rojuja. Se on ihan okei, mutta kun heitä pitäisi samalla myös kouluttaa käyttämään niitä. No, pojathan kouluttavat. Bändillä on sen verran kaunis manageri, että on pakko suostua.

Siirrymme syömään. Ihan vitun hyvää sapuskaa taas. Nyt en uskalla kirjoitella tähän ruokien nimiä, koska viimeiksi sain väärinkirjoitusten takia liikaa palautepostia kuhmolaisilta. Tuntevat perinneruokiensa arvon nämä kirotut.

Käymme saunassa ja Hynynen, Hongisto ja Hirn (Tikkala MC:llä on kokoontumisajo tänä viikonloppuna näköjään) käyvät uimassa. Ihan perkeleen kylmää vettä. Tämän jälkeen meidät haetaan keikkapaikalle.

Hiljaista on. Porukkaa on pari sataa. Keikka on kuitenkin jo varmempi kuin eilen. Ja pieni yleisö pitää hyvin meteliä, joten kelpaa meille. Varmuus alkaa löytyä.

Keikan jälkeen pakkaamme auton, haemme eväsleipiä ja suuntaamme Joensuuhun, jossa kuvataan huomenna Pölösen Markun johdolla uutta videotamme, joka julkaistaan virallisesti vasta alkuvuodesta 2009. Lienee turha kertoa, että Hynynen vetää kunnon kännit. Niin tekevät herrat Hongisto ja Hirnkin, jotka jäävät paikallisten kanssa juhlimaan. Niillä oli kuulemma jossain saatanan savimajassa kovat bileet. Soittavat yöllä Hynysellekin. Luurista ei kuulunut muuta kuin kännistä laulua. “Aikuinen nainen mä ooon”. “Mut mihin aikaan”, kysyy Hynynen mutta ei saa vastausta.

Hynynen herää aamulla Joensuusta ja suuntaa torille aamupalalle. Se sisältää kahvin, ison sämpylän, jäätelön ja ison tuopin kaljaa. Herrat Sinkkonen ja Huotari saapuvat myös paikalle. Pian meidät haetaan kuvauspaikalle, jonne Hongisto ja Hirnkin saapuvat vain hieman myöhässä. Ovat ajaneet kuolemalle nauraen.

Eipä videosta vielä sen enempää. Pölösen kanssa oli mukava tehdä hommia. Kuvaukset loppuvat alkuillasta ja on aika siirtyä kotiin. Hynysen auto on Hongiston pihassa. Sinkkonen on kuski, sillä Hynynen on juonut päivän mittaan muutaman kaljan, pullon valkoviiniä, ison pullon Leijonaa ja juuri ennen matkan alkua kurkusta valuu alas vielä puolikas Jägermeister. Matkaevääksi lähtee vielä kuusi tölkkiä lonkeroa. Hongisto alkaa kaluta omaa viinakaappiaan juuri kun pojat lähtevät pihasta. Myöhemmin selviää, että sitä on kaluttu tiistaihin saakka. Nyt ei viikonloppu riitä.

Hynynen siirtyy illalla baariin Lappeenrannassa. Puhelu Sinkkosen kanssa seuraavana päivänä: - No, oliko kiva baari-ilta, kysyy Sinkkonen. - Äh, istuin tunnin ja lähdin himaan. Vanha Drinkkibaari oli ihan tyhjä, sain kerrankin olla rauhassa, mut jotenkin ei vaan kalja maistunut enää. Oli liian selvä olo. Vittu, baarissa ei ollu miun lisäksi kuin joku vanha ukko, joka istui nurkassa ja puhui itsekseen. - Heh, mie kuulin kaverilta, että se ukko olit sie.

LAHTI, JOKU VITUN VENEHÄSSÄKKÄ perjantai 6.6.2008
Karua kertomaa tuntia ennen Lahteen lähtöä. Hynynen saa puhelun Tammelta. “Bussi on levinnyt jonnekin Kiteen kohdalle. Lähdetään siun Tahoella, Hongisto tuo kamat Transitilla perässä.” No, mikä ettei.

Tuntia ennen keikkaa Hongistoa ja kamoja ei näy vielä missään. Alkaa olla aika hermostunut olo. Katselemme Ari Koivusen keikkaa. Mies näyttää aivan vampyyriltä. Miksei kukaan anna sille oikeaa ruokaa? 7-päivää –lehti tarjoaa hänelle syntymäpäivän kunniaksi kuitenkin pullon kuohuviiniä. Sillähän se kalpeus lähtee. Hynynen varoittaa Koivusta, ettei joisi koko pulloa. Muuten illan kulusta luettaisiin varmaan samaisesta paskalehdestä.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Hongisto saapuu viimein. Kamat kasaan ja lavalle. Keikasta tulee vanha kunnon vittuilukeikka. Läppä lentää välilä turhankin terhakkaasti. Soitto on vähän laiskahkoa. Johtunee siitä, että kyseessä on kesän ensimmäinen ulkoilmakeikka. Menee totutellessa yleisön piknic-meininkiin. Terassi on täynnä Kotiteollisuus- paitaisia ihmisiä, mutta heitä tuntuu kiinnostavan tuopin sisältö enemmän kuin lavalla oleva bändi. Mutta mikäs siinä. Elämä on valintoja täynnä.

Valinta tämäkin: keikan jälkeen suuntaamme paikalliseen yökerhoon katsomaan Viikatetta. Parikymmentä paukkua huuleen, Hynynen kuulee kolme ensimmäistä biisiä ja sammuu baarin sohvalle.

Ei ole kunto vielä kohdallaan. Peruskuntokautta on jatkettava ja intervalli-harjoituksia on lisättävä kestävyysharjoitteluun pikku hiljaa mukaan enemmän ja enemmän.

ESPOO, KIVENLAHTIROCK lauantai 7.6.2008
Tätä harjoitusohjelmaa herrat Hynynen ja Hongisto alkavat toteuttamaan heti puolilta päivin. Miehet tapaavat Viikatteen edustajia terassilla lonkeron merkeissä ja päättävät lähteä heidän kyydissään Espooseen. Hieman omia autoja aikaisempi siirtyminen mahdollistaa sen, että Hynysellä on mahdollisuus nähdä YUP tänään. Mies ei ole nähnyt bändiä vuosiin.

Perillä Hynynen tekee jonkun haastattelun ja katsoo sen YUP:n keikan. Ihan vitun kova. Jyräävää ylivoimaa. Ja mikä parasta, mies saa katsoa koko keikan aivan rauhassa alusta loppuun. Harvinaista herkkua.

Automme saapuvat paikalle ja alamme valmistautua keikkaan. Käymme teltta-saunassa ja meressä uimassa. Katselemme juuri valmistuneen videomme raakaversiota ja nautimme keskiolutta ja viinaa. Meininki on hyvä. Välillä kurkimme salaa takahuone-telttamme raosta Jenni Vartiaista. Jännää.

Viimein lavalle. Raskas kantaa menee aivan pitkin vittuja, Hynysellä ja Hongistolla on ensimmäinen kertosäe aivan hakusessa. Miehet louhivat eri kortteleissa. Toinen kertosäe osuu kuitenkin kohdilleen ja sen jälkeen koko keikka on yhtä juhlaa. Jengiä on paljon ja se on hyvin messissä. Kesän kovin veto tähän asti, ehdottomasti. Mutta eipä niitä monta vielä takana olekaan.

YUP:n Hyyrynen tekee maksatarkastuksia (mieshän on lääkäri) meille ja muille. Hynynen ei uskalla tarkastuttaa omaansa, vaan juo vain tyytyväisenä kossua. Ei koske, joten mitään vikaa maksassa ei varmaankaan ole. Houkuttelemme Mannosen pariskunnan telttasaunaan kanssamme. Tässä vaiheessa tekniikkamme ja Sinkkonen tajuavat, että Hynystä ja Hongistoa on ilmeisesti turha odottaa mukaan kotimatkalle. Ovat oikeassa. Nyt maistuu keitto. Alkaa uhkaavasti taas näyttää siltä, ettei viikonloppu riittäisi.

Leikkaus seuraavaan aamuun. Hynynen herää Hongiston vierestä Holiday Innistä jostain Ruoholahdesta. Lompakko on kadonnut, samoin farkut. Alkaa armoton asioiden selvittely ja tavaroiden etsiminen puhelimitse. Tavarat löytyvät festarialueen telttasaunalta, jonne Hynynen suuntaa taksilla niitä hakemaan. Loput tavarat löytyvät Mannosen pariskunnalta, jotka tapaamme pian Hynysen taksimatkan jälkeen. Alamme sovitella palasia yhteen.

Olemme saunoneet kuulemma monta tuntia ja nauttineet lämpimästä paljukylvystä festarialueen kupeessa. Hynynen on välillä kävellyt alastomana bäkkärialueelle hakemaan Poets of the Fallin kaljoja. Kun joku bändin jäsenistä on tullut asiasta huomauttamaan, on Hynynen iskenyt hänelle kylmäkaapista löytyneet jugurtit käteen ja sanonut: “Tossa on, älä piipitä”. Hotellille herrat Hynynen ja Hongisto ovat menneet kuulemma eri takseilla, koska egot ovat kolisseet niin rajusti yhteen. Kun Hynynen on ruvennut maksamaan taksiaan, hän on huomannut, ettei farkkuja ja niiden taskussa olevaa lompakkoa löydy mistään (jalassa oli varafarkut). Onneksi Hongiston taksi oli tullut heti perässä. Hynynen nöyrtyi, laittoi egonsa povitaskuun hetkeksi ja kävi pummaamassa Hongistolta taksirahat.

No, mutta nyt ollaan siis jo sunnuntaissa ja kaikki on hyvin. Tavarat ovat löytyneet. Kaikki muut paitsi rouva Mannosen farkut, jotka ovat yhä kateissa. Päätämme ottaa muutamat virkistävät lonkerot. Tavoitteena on suunnata iltapäivän junaan.

Suora leikkaus: kello lähestyy kahdeksaa illalla. Hynynen tonkii laukkuaan Sirdie –pubissa Kalliossa ja kas kummaa: sieltä löytyy rouva Mannosen farkut! MITÄ VITTUA?

Leikkaus kaksi: sama ilta ja istumme Lahdessa (MITÄ VITTUA – osa 2!) Teerenpelissä. Seurueessa ovat ainakin Karmila, Hongisto, Hynynen, Hirvonen, Apulannan Sami, Huotari ja paitapainajamme Atte. Hynynen varaa puhelimella huoneita Lahden Cumuluksesta. Sitten katkeaa muisti.

Leikkaus kolme: Hynynen herää maanantaiaamuna seitsemän jälkeen ja suuntaa Lahden rautatieasemalle. Hän kerkeää kahdeksan junaan ja tilaa ravintolavaunussa aamiaisen: ihan oikeaa ruokaa ja kahvia. Hän kaivaa povariaan etsiäkseen puhelintaan. Puhelin löytyy, mutta jotain muutakin: rouva Mannosen stringit. MITÄ VITTUA – osa3?

Tiistaina lukemaan Rakkaudella, Hynynen –äänikirjaa Imatralle. Kahvikuppi ei pysy kädessä, kirja tärisee ja tekstiä on lähes mahdoton lukea.

Nyt kulkee Jounilla vähän liian lujaa. Jumala, auta!

VIRO, JÄRVAKANDI perjantai - lauantai 14.6.2008
Teostot ovat rapsahtaneet tilille tällä viikolla. Se tarkoittaa sitä, että kun istumme terminaalin terassilla odottamassa laivamme lähtöä on pöydällä pullo shampanjaa ja kaksi pulloa kuohuviiniä. Ne menevät hujauksessa. Tunnelma alkaa olla kohdillaan.

Perjantain muistikuvia: Eläkeläiset yrittävät juottaa laivalla Hynystä känniin kermalikööriraadin varjolla (vertailemme eri merkkien eroja ja teemme muistiinpanoja). Sovimme, että jos mies sammuu tänään, niin Eläkeläisten pojat leikkaavat häneltä parran ja tukan. Danko Jones on vitun kova. Samaisen bändin tekniikka yrittää pokata Hynysen valloitusta sanoin: “Are you Peppi Långstrump from Sweden? We would like to fuck you all night if you don´t mind.” Nainen toteaa, että “not now, but maybe later when my husband is too drunk to do that.” Huotari lähtee kuselle ja katoaa. Eläkeläiset on vitun kova. Niin kova, että herrat Sinkkonen, Hynynen ja Hongisto vetäytyvät kesken keikan heidän takahuoneeseensa ja riisuuntuvat. Hynynen käy hakemassa alasti lavalta pullon votkaa (Eläkeläisten kaikki tiukat takahuoneviinat ovat lavalla näköjään). Se kumotaan janoisiin kurkkuihin ja sen jälkeen olemme valmiit menemään lavalle kesken keikan esittämään villin alastontanssin. Eläkeläisten basistin kommentti Hynyselle, kun hän paukuttaa pienellä pilillään ja kiveksillään hänen kaljuaan. “Vitun pieni ja kylmä mulkku siulla.” Vetäydymme takaisin taiteilijoiden pukuhuoneeseen, josta meidät heitetään ulos ennen setin loppua. Vetäydymme majoitustiloihimme. Eläkeläiset poistuvat yöllä kohti Provinssirockia. Hynysen tukka ja parta jäävät siis ajamatta – toistaiseksi. Huotari viettää loppuyön juosten karkuun paikallista poliisia, joka kiinnostuu yksinäisen miehen hortoilusta.

Lauantaiaamu alkaa rakastelulla ja grillailulla. Huotari on grillimestarina. Mies on siis päässyt pakoon poliisia. Se on kuulemma tapahtunut niin, että Virtanen on raahannut miestä nilkasta pitkin nurmikoita majapaikallemme. Kyyti on ollut sen verran kylmää, että miehen tyynyliinalta ei ole tällä kertaa löytynyt aamulla kyyneleitä, vaan – tadaa! – verta. Sitä oli valunut korvasta litrakaupalla.

Koko päivä menee rakastellessa ja makaillessa. Viimein illan hämärtyessä alamme valua keikkapaikalle. Festarin järjestäjä Raivo toimii kuskina. Perillä teemme epätoivoisen haastattelun paikalliselle telkkarille (keikkamme, tai osia siitä näytetään kuulemma siellä joskus) ja alamme valmistautua keikkaan. Votkapullo avautuu, samoin sanaiset arkkumme. Meininki on mielettömän hyvä.

Keikasta tulee yksi parhaistamme koskaan. Kaikki napsahtaa kohdilleen heti ensimmäisestä iskusta saakka. Yleisö on liekeissä ja yhtä hymyä. Paikalla on jopa Hününen- sekä Lappeenrantta (juuri noin kirjoitettuna) –kyltttejä. Saatana, kun on mukava veto. Palkitsemme porukan vielä yhdellä encore-biisillä (Helvetistä itään), vaikka aluksi luulemme, ettemme saa enää soittaa. Aikaa kuitenkin löytyy.

Mikäs siinä. Valumme takaisin majapaikkaamme ja alamme louhia alkoholia huuleen. Festarialueella sataa, joten emme jää paikalle hengailemaan sen pitemmäksi aikaa. Menee pitkälle yöhön, joillakin jopa aamuun.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Sunnuntain kotimatka menee viinaa juodessa. Tullimiehet tarkkailevat meitä ihmeissään. Ja normaalia Huotarin säkää – hän jää syyniin, kun koira reagoi hänen kohdallaan turhan voimakkaasti. Viimeinen näky miehestä on se, kun tullimies vetää kumihanskaa käteensä ja Mikalla on housut kintuissa. Posket punottavat ja kasvoja kaunistaa leveä hymy.

PORI, RAUMANMEREN JUHANNUS torstai 19.6.2008
Jälleen muutoksia kokoonpanossa. Tekniikkaa taitaa väsyttää, koska ote alkaa lipsua. Tuomo miksaa juhannuksen ja backlinerinä/kuskina toimii Älö. Mutta ei hätää, tuttuja miehiä kaikki.

Thumbnail imageThumbnail image

Raumanmeri sijaitseekin siis Porissa. Mikäs siinä, mehän ajellaan mihin käsketään. Olemme perillä joskus vähän ennen kuutta ja kuulemme parahiksi, kun Kotipelto tekee äänenpaineentarkastusta. Paikalla ei ole vielä ketään. Eikä siellä ole ketään silloinkaan, kun bändi soittaa. Alkaa näyttää vähän pahalle. Votkapullo narahtaa auki. Se sanoo narsk.

Meidän vetomme on joskus kahdeksan hujakoilla. Paikalla on porukkaa muutama sata. Se riittää meille, vedämme hyväntuulisen keikan. Tunnelma on vielä kuitenkin hieman hukassa. Yleisö yrittänee parhaansa, mutta me emme aivan syty. Hankala veto. Alku on vaikea, sitten kulkee hyvin, sitten tunnelma laskee taas ja lopussa on taas hyvä meininki Omituista aaltoilua. Plussan puolelle jäätiin kuitenkin, ei tarvitse hävetä.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Mitäs sitten tapahtuu? Eipä ihmeempiä. Käymme syömässä ja alamme louhia alkoholia. Hynynen käy katsomassa muutaman biisin Jenni Vartiaista ja juttelee pitkän tovin Ari Koivusen kitaristin kanssa. Miehet juttelevat kitarakamoista, eikä Hynynen taaskaan ymmärrä sanaakaan, mitä setä juttelee. Ihmeellistä tuo Helsingin musiikkislangi.

Loppuyö menee Kinossa. Lärvit on rutussa. Koko porukalla.

JÄMSÄ, HIMOS perjantai 20.6.2008
Aamu alkaa krapulalla. Hynynen kiteyttää eilisen tuntoja seuraavasti: “Ei, en minä humalassa ollut. Tunsin vain syvästi ja väljästi vapauteni väljyyden.” Näinhän se meni. Ei muuta kuin aamiaiselle ja sen jälkeen vielä pariksi tunniksi elpymään. Nukkumisesta ei tule mitään, sillä Kyrön veritankkauspaljastukset aamun Hesarissa olivat Hynyselle vähän liian rajua luettavaa. Vituttaa armottomasti. Mies valuu aulaan odottamaan muita. Hän hakee kahvin, kerkeää ottaa siitä huikan, kun paikalle hiihtää joku paikallinen bodari-hyppyritukka. “Sä oot siitä bändistä, siinä sulle kalja.” “Tämä on elämäni tragedia”, toteaa Hynynen ja tyhjentää tuopin.

Matkalla pysähdymme Tampereelle syömään. Paikat ovat kiinni, mutta Rosso pelastaa. Kaikki muut paitsi Hynysen, joka ei pysty syömään. Pääkipu on niin armoton, että laatta lentää. Mies yrittää paikata kaljalla, ei toimi. Eikä toimi särkylääkkeetkään, mutta se oli jo tiedossa ennestään. Niillä ei ole enää vuosiin ollut Hynyseen mitään vaikutusta. Ei muuta kuin bussiin nukkumaan.

Hynynen herää helvetilliseen huutoon ja jarrutuksen ääneen. Olemme Himoksen bäkkärialueella ja bussista on pettänyt jarrut. Älö joutuu paniikkijarruttamaan käsijarrulla, jottei Viikatteen tekniikasta tule muhennosta. Muilla karkailee mopo rotkoon, meillä koko saatanan bussi.

Hynysen päätä särkee yhä. Pieni kävelyretki ja viehättävä naisseura hälventää sen hetkessä. Sekä Costello Hautamäki, jonka Hynynen kohtaa ensimmäistä kertaa. Miellyttävä mies. Harmi, ettei se ole homo tai edes bi.

Keikka on edessä nopeammin kuin tajuammekaan. Tunnelma on vähän hätäinen, mutta perinteinen rauhoittumishetki pysäyttää ajan kulun. Olemme valmiit.

Ihan superia. Kesken keikan iskenyt rankkasade ei haittaa tunnelmaa ollenkaan. Jengi seisoo kärsivällisesti mukana siitä huolimatta ja me olemme vedossa. Perkeleen hyvä veto, poistumme parin encoren jälkeen tyytyväisinä takahuoneeseen ja bäkkäriteltalle. Mopo alkaa karkailla käsistä. Tai siis bussi.

Sinkkonen on hommanut meille kyydin Himokselta Karjalaan. Sitä ennen Hynynen kerkeää kuitenkin nolata itsensä täysin bäkkärialueella. Sinkkonen ja Hynynen jatkavat samaa linjaa myös CMX:n takahuonemökissä. Hongisto on kadonnut.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Mukava ilta loppuu kesken CMX:n setin. Saamme käskyn nousta autoon. Vituttaa. Kyytiin hyppää myös Viikatteen porukkaa, jotka lupaamme heittää Kouvolaan.

Hyvä niin, sillä heidän sylissään on pehmoisaa nukkua. Sen toteaa Hynynen, joka sammuu jo heti alkumatkasta. Elämä on yllätyksiä täynnä.

Jatkuu...