MAALLA, MERESSÄ JA NORJASSA -KIERTUE JATKUU

KOTITEOLLISUUS - MIEHET, JOTKA EIVÄT PELKÄÄ MITÄÄN. PAITSI VALOMERKKIÄ JA NAISTENSA VAIHDEVUOSIA


LAUKAA, JOHN SMITH - ROCK FESTIVAL pe 22.07.2016
Missä vitussa on Laukaa?

Ai niin, kysyinkö mie jo, missä on Laukaa? Ja kuka vittu on John Smith?

Maailma on täynnä mysteerejä. 

Saavumme mestoille joskus viiden aikoihin, ja Valtteri Tynkkynen (telakalla olevan YUP:n basisti ja Rautiaisen Timon luottomies) ottaa meidät vastaan. Etsimme takahuonetilat, vaihdamme kitaroihin kielet ja minä tilaan bäkkärin tytöiltä viinaa. Sitä tuodaan. Tunnelma on hyvä.

Se vaan paranee lavalla. Keikka on klo 19 ja jengiä on jo perkeleesti. Keikka menee hienosti, ja kun ”arvostelen” lavalla Von Hertzen Brothersin heikkoa soittotaitoa ja paskaa ulkonäköä, samaisen veljeskatraan Mikko käy minua lavalla halaamassa. Jengillä on hauskaa, niin myös meillä. Sain ansioni mukaan.

Pari encorea ja huilaamaan, syömään ja juomaan. Siirrymme Teostolla työskentelevän Rostin Kaitsun vuokramökille, käymme katsomassa Stam1nan ja sitten mennään saunotaan ja uidaan.

Jäsenvääntelijä (osteopaatti on kai virallinen ammattinimike) Hänninen saapuu paikalle ja saa Hongiston itkemään ja Perankosken leijumaan ilmassa.

Kuten aikaisemmin sanoin: maailma on täynnä mysteerejä.

PIHTIPUDAS, RIIHIROCK la 23.07.2016
Mysteerit jatkuvat aamulla. Valmistan ison pannullisen paellaa ja se kuuluisa John Smith käy sitä myös maistelemassa. Otan ruokalevot ja niiden jälkeen pari lasia viiniä. Lähtö on vasta seitsemän aikaan illalla, sillä matka on lyhyt ja soittoaika tänään Pihtiputaalla on klo 23.

Perillä teemme havaintoja. Tajuamme, että Sinkkosen ride-pelti on jäänyt jostain syystä Laukaalle. Onneksi Jari saa jostain sellaisen lainaan, mutta miestä vituttaa, sen näkee kauas.

Atte Blom, Kotiteollisuuden ikuinen isähahmo, tulee moikkaamaan takahuoneeseen, samoin ohjelmatoimistomme edustaja Kikka. Meillä on pirun hauskaa niin kauan, kunnes on aika mennä lavalle.

Vitsailin. Siellähän vasta hauskaa onkin. Hongisto tanssii koko keikan läpi kuin hurrikaani, Aaltonen antaa silmää ja eturivin tytöt ovat ihmeissään. Joku älypää viskaa lavalle lonkerotölkin, sen sisältö roiskuu Aaltosen päälle ja tapahtumaa pitää hieman kommetoida, mutta keikka jatkuu hyvänä loppuun asti. Parit encoret yleisö meille taputtaa, sitten siirrymme takahuoneeseen. Tällä kertaa meitä tulee moikkaamaan Freud, Marx, Engels ja Jung -yhtyeen Pilli, eli Arto Pajukallio, sekä bändin uudempia jäseniä, joiden nimet eivät nyt jää mieleen. Kirottua.

Suuntaamme Karjalaan. Siitä tulee pitkä ja raskas matka, joka ei pääty edes perillä.

Jatkamme samoilla silmillä Voisalmessa, sillä illalla Apinassa soittaa Eläköön Elämä!

KALAJOKI, MERISÄRKKÄ pe 29.07.2016
Huh, huh, nyt miehiä viedään. Minä käyn keskiviikkona Radio Rockilla ja neljän tunnin lähetyksen lisäksi nauhoitan osuuteni perjantain viimeiseen Kesäpojat-lähetykseen. Nämä viimeiset lähetykset menivät ihan ok, aikaisemmat menivät Nikulan juttelua ihmetellessä. Herättää yhä ihmetystä, vielä muutaman vuoden tuttavuudenkin jälkeen, miten se pystyy jauhamaan asiaa, vaikka sitä ei olisikaan. No, se on radioalan ammattilainen.

Torstai on mennyt kolmen uuden videon teossa. Nyt on homma isollaan. Mutta niistä sitten myöhemmin, kun on sen aika. Uuden levyn ensimmäinen single julkaistaan syyskuun puolivälissä, sitten on aika avata salaisuuden verhoa. Salaisuuden, jota ei ole.

Minä nukun yöllä koko matkan Helsingistä Lappeenrantaan. Matka jatkuu aamulla klo 10. Krapula on melkoinen, on pakko paikkailla parilla valkoviinillä. Sitten nukkumaan. Itse asiassa kerkeän ottaa matkalla kahdetkin päiväunet.

Herään perillä ja suuntaamme terassille. Jotkut syövät, minä vedän pari lasia viiniä ja kossun. Olo on hyvä. Teemme sound checkin ja treenaamme Soitellen sotaan -biisin kuntoon, se kun meni Mäntyharjulla pari viikkoa sitten ”vähän sinne päin”. Treenaamme myös uuden biisin nimeltään Kaiken valtias, mutta päätämme, että emme soita sitä vielä tänään. Ehkä huomenna.
Hotellihuone, suihku ja telkkarin tuijottelua. En vaivaudu edes avaamaan sitä, tuijottelen vain. Yhdentoista jälkeen on aika mennä takaisin keikkapaikalle. Muut ovat jo mestoilla, kun saavun. Teen drinkin.

Keikkahan toimii taas. Jengiä on ehkä parisataa, eli ei paljon, mutta täällä sitä ei jostain syystä ole ruuhkaksi asti ollut ikinä. Ihan saatanan hyvä meininki silti, homma toimii, ja vedämme sen kunniaksi muutamat encoret. Ja varsinkin sen kunniaksi, että näemme eturivissä tissit. Ihanaa, aivan kuin ennen vanhaan.

Keikan jälkeen saunaan ja naimaan. Perussettiä.

EURA, SIERAVUOREN LOMAKESKUS la 30.07.2016
Aamiainen tapahtuu yllättäen aamulla. Se maistuu hyvälle. Sen päälle on pakko vetää pari lasia viiniä. Sitten nukahdan.

Herään perillä. Paikka on tuttu, mutta sijainti ei muistu mieleen. Siirrymme bäkkärimökin terassille, sieltä uimaan ja sen jälkeen tarkkailemme soundeja. Homma tuntuu toimivan.

Syömme, juon vajaan pullon valkoviiniä ja siirrymme saunomaan. Ihan perkeleen hieno sauna löytyy järjestäjän opastuksella rannasta. On pakko käydä uimassa taas. Alamme olla valmiita keikalle.

Kilpi vetää keikkansa ensin, me aloitamme vasta joskus lähempänä yhtä. Se on myöhään, mutta pidän itseni hereillä ja virkeänä rakastelemalla. Metodi toimii, pari drinkkiä perään ja keikalle.

Homma on täysin nipussa, keikka toimii jälleen loistavasti. Hyvä yleisö, bändi on vireessä. Ei mitään valittamista, ja muutama encore perään on taas tosiasia.

Jätkät alkavat kasaamaan kamoja, minä ja Miitri suuntaamme karaokeen keikkapaikan takapihalle.

Vittu, nämä velikullat eivät saa esiintymisestä tarpeekseen koskaan. Tämä pätee myös sunnuntaihin, jolloin Duo Kummitusjuna vetää setin veljeni vaimon 40-vuotispäivillä.

Mikä on veljen vaimo? Onko se nato tai jotain? Eiku, eiks Nato ole joku vitun sotilasliitto?

KITEE, NALLEROCK pe 05.08.2016
Herään yhden jälkeen, krapula on eeppinen. Matka Helsingistä Lappeenrantaan oli liian pitkä, jälleen kerran.

En anna sen häiritä. Käyn saunassa ja uimassa. Aaltonen hakee minut kolmen aikoihin. Lähtö on poikkeuksellisesti Joutsenosta.

Pakka on sekaisin. Spete Salo ajaa bussia, Tuomo miksaa. Hese on Wackenissa naisissa ja Mika puolestaan on Siannussinta 2016 -festareilla Norjassa.

 

Minä nukahdan ja herään taas vasta perillä. Perusmeininki. Sataa, näkymä on lohduton. Teen drinkin ja aurinko alkaa paistaa välittömästi, maailma saa värit. Vaihdamme Aaltosen kanssa kitaroihin kielet ja homma alkaa olla nipussa. Soittoaika on 21.45.
Sitä ennen Holopaisen Tuomaksen vanhemmat käyvät moikkaamassa meitä bussissa. Jutustelemme pitkään. Puheenaiheina on muun muassa eläinseksi, peppu, tissit ja pimppi.

Happoradio vetää, me istumme bussissa ja ihmettelemme poliisiautoa, joka parkkeeraa bussimme viereen. Olemme suurennuslasin alla. Miksi? Ei me olla pahiksia. Spete käy jututtamassa niitä. Kaikki tuntuu olevan kunnossa ja poliisiauto poistuu.

Sade loppuu, minä teen normaalit rituaalit lavan takana. Se tarkoittaa etunojapunnerruksia, parin minuutin lankkua sekä drinkkiä, joka sisältää kossua ja vissyä.

Sitten keikalle. Jengiä on yllättävän mukavasti ja soitto kulkee. Minun mielestäni keikka on kesän paras Ilosaaren ohella, ainakin fiilis on todella hyvä. Parin encorebiisin jälkeen suuntaamme lavan taakse ryyppäämään.

Varastamme kaikki mahdolliset sämpylät ja juomat takahuoneteltasta, hyppäämme bussiin ja ryypiskelemme bussissa aamuun asti.

Kuuntelemme Wöyh-yhtyeen uutta biisiä. Vittu, mie en tajua siitä mitään.