Tilaa Valtatie 666 ennakkoon
KTvisio - kanava nörteille!
OSTA! OSTA! OSTA!
ÄLKÄÄ TE SOITTAKO MEILLE, ME SOITAMME TEILLE -KIERTUE

DEKKARISARJA ”HONGISTO EI RATKAISE” JATKUU


RAUMA, DOMINO to 02.04.2015
- Olemme olleet täällä varmaan parikin kertaa, mutta jostain syystä en muista paikasta mitään. On siis aika päivittää tilanne. -hynynen


Paikka muistuu mieleen heti, kun saavumme sen pihaan. Jätkät aloittavat kiivaan roudauksen, minä suuntaan Alkoon. Pitää hakea pääsiäisjuomat. Samalla etsin itselleni pipoa, sillä kaikki edelliset ovat hävinneet ja ilma on viileä. Lisäksi haluan silittää sitä, mutta en löydä oikeanlaista. Nyt kelpaisi vähän pienempi ja ahtaampikin.

Thumbnail imageMinut on noudettu Helsingistä, sillä eilen oli Munasillaan-kirjan julkkarit. Ne vietettiin jossain hilpeissä saunatiloissa. Hilpeys tuntuu vieläkin otsalohkossa, sillä ilta jatkui Tavastialla, jonne Juliet Jonesin Sydän oli pyytänyt minut laulamaan Rakkauslaulun. Olimme sopineet, että minä vedän ensimmäisen ja kolmannen säkeistön ja bändi hoitaa toisen. Se toinen säkeistö meinasi unohtua ja minä sain tietenkin syyt siitä niskoilleni parilta hormonihirviö-naiselta keikan jälkeen baarin puolella. Mutta muuten ilta meni oikein hyvin.

Kolkko soundi, emme meinaa saada hommaa haltuun mitenkään. Soitamme äänenpaineen tarkastuksessa pitkään ja hartaasti ja viimein, lukuisien säätöjen jälkeen, soundi on siedettävä. Luotamme alkoholin ja yleisömeren soundeja parantavaan voimaan.

Yleisöä on mukavasti, jopa paljon. Alamme leipoa ja ongelmia ilmenee heti. Sinkkonen ei kuule mitään muuta kuin omien rumpujensa paukkeen. Mies joutuu siis soittamaan ulkomuistista. Aaltosella katkeaa jossain vaiheessa kieli. No, nämä on pieniä ongelmia, soitto kuitenkin kulkee ja meillä on helvetin hauskaa. Niin on myös yleisöllä. Sen naisedustajilla on niin hauskaa, että osa heistä käy lavallakin pyörähtämässä. Olemme ihmeissämme. Kaukana on ne ajat, kun saimme kärpäslätkillä hätistellä naisia ympäriltämme, mutta nyt ne ovat näköjään tulleet takaisin. Pitänee käydä kärpäslätkäkaupoilla. Hongisto on toisilla linjoilla. Hän aikoo kääriä itsensä kärpäspaperiin.

Pari encoresettiä ja takahuoneviinojen kimppuun. Samalla pekuloimme Tampereen keikan peruuntumista. Järjestäjä ja keikkamyyjämme Korhonen ovat sitä mieltä, että se pitää siirtää kesälle Tammerfestin yhteyteen. Emme ole tyytyväisiä tilanteeseen, mutta mitään ei kai ole tehtävissä.

Päätämme vetää lärvit. Ihan vaan huvikseen. Aaltonen poistuu jonkun vosun kyydissä Poriin. Ehkä hän sitten pääsee silittämään sitä pipoa.


JÄMSÄ, HIMOS AREENA pe 03.04.2015
- Jämsä ja pitkäperjantai. Ruumiita tulee, se on varmaa! Jengi on viihteellä ja se tulee näkymään. Täällä on aina ollut hieno soittaa, sillä lavalla on aina ollut iso ja hieno soundi.  -hynynen


Thumbnail imageAamu alkaa aamupalalla, jota ei häiritse edes se, että eräs naisfani käy hermostuksissaan kaatamassa Hesen appelsiinimehun meidän ruokapöydällemme. Aamu jatkuu kävelyllä Rauman vanhassa kaupungissa. Naukkailen kuohuviiniä. Ilma on kuin morsian, aurinko lämmittää. Hyvää fiilistä lisää fakta, että olen saanut aamulla tavaraa. Monta kertaa.

Thumbnail imageBussissa on otettava pari lasia viiniä lisää. Sitten unille. Herään muutama minuutti ennen Jämsää ja Himos Areenan pihaa. Huomaan, että Aaltonen on noukittu jostain Tampereen tietämiltä matkaan. Hänen kainaloonsa on tarttunut myös virallinen bussilorttomme Rönkkö, joka tyytymättömänä meidän seksuaalipalveluihimme on siirtynyt Ilveksen palkkalistoille. Siellä on kuulemma joukkueellinen härkäainesta.

Osa porukasta käy syömässä ja katsastamassa majoitusmökin. Sen jälkeen teemme pitkähkön soundien tarkkailun, jossa uusien biisien treenailu jatkuu kiivaana. Ongelmia ei ilmene. On aika mennä saunaan.

Keikka alkaa puolenyön jälkeen. Porukkaa tuntuu metelistä päätellen olevan helvetisti, ja kun lompsimme lavalle, huomaamme, että näin onkin. On mukava aloittaa soittotalkoot.

Keikka menee ihan saatanan hyvin. Jengi on hyvin messissä, mutta silti soitamme heille vain yhden encoresetin. Päätämme jättää pienen nälän ylle. Miksi? Ei mitään tietoa, näin vain liitossa päätetään. Tai ehkä meillä on vain kiire juomaan viinaa. Tai sitten yleisö ei taputa tarpeeksi kiivaasti. En muista enää syytä.

    Thumbnail image Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image
Keikan jälkeen notkahdamme baariin. Siellä meneekin valomerkkiin asti. Kaappaamme takahuoneviinat kainaloon ja menemme jatkamaan mökille. Matkalla sinne Hongisto ei ratkaise. Erään mökin ympärillä on kolme poliisiautoa, ja Janne lompsii Fitz ratkaisee -tyyliin paikalle neuvomaan poliiseja työssään. Yksi heistä ohjaa miehen hellästi sivummalle todeten: ”No niin pullukka, jatketaanpa sitten vaan matkaa.”

Hongisto tottelee, vaikka hänellä olisikin ollut ratkaisu rikokseen. On toteltava, sillä poliisi on ystävä.


NIVALA, PUUSTELLI la 04.04.2015
- Klassikko. Pohjanmaan ja junttiuden sydän. Jos Nivalassa erehtyy käymään lähikaupassa, puhelinkamerat räpsyvät ja ihmiset osoittelevat sormella välittämättä mistään ihmisyyden säännöistä. Keikoilla on kuitenkin ollut aina kova meininki. Puustellin ainoa huono puoli on niukka takahuonetarjoilu. Pitää ottaa omat eväät mukaan, tai luottaa Puustellin tarjoilijan Maaritin rahatilanteeseen. -hynynen


Aamu alkaa saunalla ja terhakkailla aamukänneillä. Hongisto saa lukuisia uusia lempinimiä, joista mieleen jää tohtori Huttunen. Älkää kysykö, en osaa selittää. Samalla keksimme myös CMX:n kitaristille Tipille uuden nimen: Tipi-Nalle.

Tämän jälkeen menen unille. Nukun jälleen lähes koko matkan. Kyllä on ukolla uni taas maitilla.

Otamme huoneet, syömme törkeän hyvät pitsat ja testaamme soundit. Kaikki tuntuu jälleen olevan kunnossa. Jopa miehet. Treenaamme Kiertotähteä, mutta Hongisto soittaa sen länsimaisen musiikkiteorian säännöistä välittämättä, joten päätämme jättää sen vielä odottamaan parempia aikoja. Eikä minun laulussankiaan vielä kehumista ole. Mutta tämä tulee muuttumaan.

Huoneissa on saunat, se on luksusta! Käytän mahdollisuutta hyväkseni ja huilailen muutaman tunnin (jälleen). Menen puoli tuntia ennen keikkaa takahuoneeseen. Siellä katsellaan Bondia ja pöytä on koreana jälleen kerran. Ei baarin, vaan baarin työntekijän toimesta. Maarit raukka on leiponut kuulemma koko edellisen yön ja ostanut omalla rahallaan viinaakin pöytään. Olemme hämmentyneitä.

Sitten onkin jo aika lompsia työmaalle. Jengiä on perkeleesti ja eturivi on täynnä kivannäköisiä mammoja. Ei auta muu kun aloittaa armoton perseenpyöritys ja rokkaaminen.

Ihan saatanan hyvä keikka. Nyt viimeistään kulkee kaikki nopeatkin biisit, Veri valuu maahan ja Hulluutta ja humalaa, vähintäänkin erinomaisesti. Kahden encoresetin jälkeen poistumme tyytyväisinä takahuoneeseen.

Viinaralli on tosiasia. Kiihdytän huippuunsa viritetyn koneistoni täyteen vauhtiin, ja mikä on seuraus. Tietenkin ohjaan sen suoraan rotkoon. Pakko mennä siis nukkumaan, kun muut vasta aloittelevat.


KAUHAJOKI, ARONKEIDAS su 05.04.2015
- Kauhajoella olemme kyllä olleet, mutta baarin nimi ei soita minkäänlaisia hälytyskelloja. Mutta paikka ei ole ratkaisevaa vaan ihmiset. Odotan mielenkiinnolla, onko jengi pääsiäisen jäljiltä jo liian väsyneitä tulemaan paikalle. Toivottavasti ei. -hynynen


Ennen aamiaista on rakasteltava, samoin sen jälkeen. Sitten bussiin parille viinilasilliselle. Bussilortto Rönkkö jää Seinäjoella pois. Mainittakoon, että Rönkkö ei liity aamuiseen rakastelutapaukseen.

Aronkeidas on tylyn näköinen paikka. Pihalla seisoo paikan omistaja. Tunnistan hänet välittömästi. Mies on Jouko Elevaara, Martti Vainion ja Kaarlo Maaningan valmentaja 80-luvulta. Ai ketä ne on? Google laulamaan, pennut! Elevaara on myös vanhan liiton keikkajärjestäjä, joka on näköjään siirtynyt iskelmäpuolelta rockin puolelle. Tai kumpaa me sitten olemmekaan? Kai vähän molempia.

Alamme välittömästi keskustella kestävyysjuoksun nykytilasta, jota ei ole, sillä nykyajan lökäpöksy ei juokse. Pistämme puusaunan lämpiämään ja valmistaudumme äänenpaineen tarkastukseen parilla oluella ja ruokailulla. Tsekin aikana paikalle lompsii herra Hirn, tuo hirnismin ylipappi ja toimittaja Jumalan armosta. Tai käskystä.

Thumbnail image Thumbnail image Thumbnail image Thumbnail image  Thumbnail image


Tsekki menee kuten liitossa on sovittu. Ei ongelmia. Käväisemme saunassa ja suuntaan huoneeseen lepäilemään. Pete soittaa minulle kuitenkin pian, että takahuoneessa kysytään minua haastatteluun, jonka olen aikaisemmin sopinut, mutta nyt jo tyylikkäästi unohtanut. Käyn hoitamassa sen pois jaloista. Toimittajaparka tuntuu olevan hieman hermostunut, sillä tyttö tärisee kauttaaltaan ja ääni värisee. Heitän pari läppää, jolla tällaiset tilanteet (joita tulee muuten yllättävän usein) selätetään ja hoidamme jutun tyylikkäästi. Sitten onkin jo aika valmistautua keikkaan.

Lippuja on mennyt kuulemma noin 700! Se on paljon, sillä ennen keikkaa tajusimme, että paikka on ”ei missään”. Iso tanssisali ei kuitenkaan siitä täyty, takana on vielä löysää. Ja osa jengistä istuu kai baarin puolella. Se ei meitä häiritse, soitamme kuin jurrikaani. Helvetin hyväntuulinen ja tiukka keikka on totta. Hiki irtoaa hyvin, vaikka ennen vetoa tuntui, että tännehän paleltuu.

Takahuoneessa ihmettelemme, että joko tämä on ohi. Pääsiäisen kärsimysnäytelmä. No, onhan se. Teen sen kunniaksi napakan drinkin. Sen verran napakan, että bussiin mentäessä on pakko mennä suoraan nukkumaan. Tai sammumaan, miten vain. Pete jää mestoille sukulaisiin. Aamulla hän juttelee vielä Elevaaran kanssa, joka kertoo, että Klamydian keikalla viikkoa aikaisemmin oli ollut lähemmäs tuhat ihmistä, mutta viinan myynti ei kuulemma ollut lähelläkään meidän tasoamme. En ole varma, pitääkö tuo ottaa kohteliaisuutena.

Herään aamuiseen auringonpaisteeseen. Olemme Kouvolassa. Käyn kusella ja otan oluen käteeni. Hirn ja Hongisto ovat bailanneet läpi yön ja meininki on väsyneen riehakasta yhä. Iskelmä soi ja eroottiset tanssiliikkeet valtaavat bussin käytävän. Perillä Lappeenrannassa päätämme suunnata lähibaariimme Siniseen Laguuniin korjailemaan. Kello on jo yli puolenpäivän. Tässä vaiheessa Hirn puhuu jo kielillä, joita emme ymmärrä.


TURKU, KLUBI pe 10.04.2015
- Uuden Kruuna/klaava -levyn julkkarikeikka osui sitten tällä kertaa Turkuun. Mikäs siinä, paikkahan on hyvä. Klubilla ei olla oltu ainakaan pariin vuoteen. On toiminut aina, ja turkulaiset lyylit käyvät lämpöisinä. -hynynen


No, en tiedä niistä lyyleistä. Hiljaista on. Minut haetaan Helsingistä, jossa olen ollut koko viikon tekemässä haastatteluja. Uusi levy ilmestyy tänään ja kiirettä on pitänyt. Se tarkoittaa lievää krapulaa, jota pitää valkoviinillä korjailla.

Thumbnail imageHaastatteluista puheen ollen. Olen saanut kuulla, että Soundi ei halua tehdä meistä minkäänlaista haastattelua. Mitä vittua tapahtuu? No, kai me sitten ollaan niin pieni bändi tässä maassa, että meitä on turha jututtaa uuden levyn ilmestyttyä. Pitäkööt tunkkinsa.

Takaisin asiaan, jota ei ole. Perillä suuntaan naiseni kanssa syömään. Helvetillinen flunssa vaivaa ja kurkkua kuivaa. Voitelen sitä kossulla ja punaviinillä ja se tuntuukin auttavan. Mutta äänenpaineen tarkastuksessa pitää ottaa aika rauhallisesti, sillä kaikki korkealta menevät lauluosuudet sattuvat kurkkuun. Ääni repeilee, M.A. Numminen asuu Hynysen ruumiissa. Hörpin kuumaa vettä hunajalla ja kossulla maustettuna ja se tuntuu auttavan.

 Thumbnail image Thumbnail image Thumbnail image Thumbnail image


Jengiä on mukavasti, on mukava mennä louhimaan. Kurkkuun sattuu yhä ja ääni repeilee, mutta puristan keikan väkisin läpi ja välispiikeillä tauotan toimintaa niin, että homma hoidetaan erittäin asiallisesti. Miitri auttaa lauluissa parhaansa mukaan ja Janne välispiikeissä. Kone kulkee, vaikka Hynynen yskii. Ihan saatanan hauska keikka ja jengi tuntuu viihtyvän. Kahden encoresetin jälkeen suuntaamme tyytyväisinä takahuoneeseen ja alkaa raivoisa kylmäkaapin tyhjennys.

Yöllä ajamme kotiin, sillä päivällä pitää olla jo Lappeenrannan Levykauppa Äx:ssä edustamassa.


LAPPEENRANTA, OLD COCK la 11.04.2015
- Kotikeikka. Tulee olemaan silkkaa murhaa. Paikalla on koko kaupunki ja kaikki tutut. Paitsi ex-vaimot. Tai en tiedä, saattaahan nekin tulla. Tervetulleita ovat ainakin. -hynynen


Herään yhdentoista jälkeen siihen, että kurkusta ei tule pihahdustakaan. Käyn saunassa ja hörpin kuumaa, mutta mikään ei tunnu auttavan. Olemme sopineet Aaltosen kanssa, että käymme soittamassa muutaman biisin akustisesti Levykauppa Äx:ssä kahden aikaan. Lähdemme yrittämään, vaikka ääni ei toimikaan. Ajattelen, jos se siitä aukeaisi.

Ei se aukea, raakkumiseksi menee ja Aaltonen saa hoitaa laulamisen, minä lähinnä pihisen. Hongisto huutaa taustalla hävyttömyyksiä. Sinkkonenkin saapuu paikalle, kirjoitamme levyihin nimmareita ja suuntaan apteekkiin Hämpyn hienon avo-Saabin kyydissä. Haen kyypakkauksen. Ajattelen, että turrutan kurkun sillä ennen keikkaa.

Taloni täyttyy vieraista. Myös Kimmo Perkkiö, levymme äänittäjä, saapuu tonteille. Samoin Kipon Anssi, jonka Astia studiolla koko uuden levyn ja biisien teko alkoi. Syömme ja saunomme, otamme rennosti. Minä yritän olla mahdollisimman hiljaa jottei kurkku rasittuisi. Kasaamme Karmilan laittamista tiedostoista uuden alkunauhan työhuoneessani. Tuntuu toimivan.

Thumbnail image Thumbnail image Thumbnail image Thumbnail image


Käymme tekemässä äänenpaineen tarkastuksen. Kurkkuun sattuu yhä, mutta se tuntuu hieman paremmalta kuin päivällä. Ehkä tästä selvitään kuitenkin. Vedän kyypakkauksen huuleen ja toivon parasta.

Jengiä on paikalla aivan helvetisti. Tuntuu hyvältä kävellä takahuoneeseen yleisön läpi, joka on täynnä tuttuja ja tuntemattomiakin. Hyvä meininki.

Teen laulujuoman ja hörpin sitä hissukseen takahuoneessa. Tunnelma on hyvä, odottava. Sitten onkin jo aika hiippailla lavalle.

Thumbnail imageKeikka alkaa uudella alkunauhalla. Sitten täräytämme Kruuna vai klaava -kappaleen kehiin. Se tuntuu vielä ihan siedettävältä, mutta sen jälkeen menee vituiksi. Keikka pitää keskeyttää viidennen biisin jälkeen. Kurkustani ei tule pihahdustakaan. Vituttaa niin rankasti, että survon itseni täynnä olevaan takahuoneeseen ja vedän armottomat kännit. Sovimme paikan kanssa, että korvaava keikka sovitaan mahdollisimman pian. Laitan keikkamyyjällemme tekstariraportin illan katastrofista. Aamulla soitan vielä perään ja pihisen tilanteen. Pyytelen varmuuden vuoksi anteeksi kaikilta mahdollisilta Facebookissa. Ihmiset tuntuvat ymmärtävän tilanteen täysin. Ihan mahtavaa. Aamupäivällä juon naiseni kanssa pullon kuohuviiniä ja suuntaamme Sinkkosille ryyppäämään.

Jari kertoo, että häntä on tultu keskeytyneen vedon jälkeen kiittelemään hyvästä keikasta. Mitä vittua? Miten sekaisin ihmiset voivat olla? Vitutus alkaa väistyä ja se muuttuu huvittuneisuudeksi.

Korvaava keikka sovitaan jo heti maanantaina ja se tulee olemaan perjantaina 29.5. Katsotaan silloin siis uusiksi.

Siihen asti: Hongisto ei ratkaise.