Tilaa Susirajalla
KTvisio - kanava nörteille!
OSTA! OSTA! OSTA!
KOTITEOLLISUUDEN ESIINTYMISIÄ 2024
Keikat myy Dex Viihde Oy

Lokakuu
pe 04.10.2024 Orimattila, Takkari-klubi
la 05.10.2024 Rauma, Domino
pe 11.10.2024 Helsinki, Tavastia-klubi
la 12.10.2024 Jyväskylä, Lutakko
pe 18.10.2024 Kouvola, House Of Rock Bar
la 19.10.2024 Turku, Logomo
la 26.10.2024 Nurmijärvi, Monikkosali

Marraskuu
la 02.11.2024 Tampere, Tavara-asema
pe 08.11.2024 Kuopio, Sawohouse Underground
la 09.11.2024 Savonlinna, House of Olaf
pe 15.11.2024 Oulu, Kantakrouvi
la 16.11.2024 Seinäjoki, Rytmikorjaamo
pe 22.11.2024 Lohja, Lohja Spa & Resort
la 23.11.2024 Nilsiä, Hophouse
pe 29.11.2024 Jyväskylä, John Smith Frozen
la 30.11.2024 Joensuu, Unholy Winter Fest

Joulukuu
pe 06.12.2024 Varkaus, Z-One
la 07.12.2024 Mikkeli, Wilhelm Public House
pe 13.12.2024 Lahti, Möysän Musaklubi
la 14.12.2024 Imatra, Imatran Kylpylä
KIERTUE JATKUU, ELÄMÄ EI

- Mukana menossa death-metal bändi Kauppatori ja sen jäsenet Domestos, Mr. Proper, Mis Muscle? ja Rigor Mortis.

HELSINKI, PRESSA pe 21.3.2014
- Helsinki on meille helppo. Hyvä yleisö ja sitä on paljon. Varsinkin naisia, joka on aina hyvä. Tosin Pressassa emme ole olleet koskaan ja luulen, ettei tämän keikan jälkeen tarvitse koskaan enää sinne mennäkään. Kiertue alkaa, ja meininki tulee olemaan riehakas. Vapiskaa kermaperseet, Tsadi ja Pressa! - hynynen

Tuo oli paskapuhetta. Helsinki on aina helvetin vaikea meille. Johtuen siitä, että siellä on aina niin paljon tuttuja, jotka kaikki pitää moikata samaan aikaan. Eli oluella pitää juosta yhtenään. Se saattaa vaikuttaa soittokuntoon.

Soittokunto my ass, aloitamme oluella. Tapaamme levy-yhtiömme edustajan Riku Mattilan ja sovimme tämän vuoden aikatauluista. Tulee taas perkeleen kiire ja uusien biisien treenit on aloitettava heti. Ongelma on se, että hyviä uusia biisejä ei ole. Minä olen heittänyt kaikki demoni roskiin. On vain nippu riffejä ja kertosäkeitä.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Matkalla Helsinkiin on tapahtunut ihmeitä. Ilmoitamme Aaltoselle, että tämä on tervetullut bändiin vakiojäseneksi. Mies ottaa uutisen vastaan tyynesti. Metallica antoi uudelle jäsenelleen miljoona dollaria. Me tarjoamme "nuorikolle" Pirkka-oluen, jonka hän on itse käynyt ostamassa. Suomalaista rock-glamouria.

Vaihdamme kitaroihin kielet, teemme checkin ja kaikki tuntuu olevan kunnossa. No, eihän Pressa mikään Tavastia ole, ei edes Virgin Oil, mutta ihan okei kuitenkin. Lavalla on tilaa ja yleisöä mahtuu paikalle. Ainoa ongelma on se, ettei takahuoneessa ole viinaa. Kävelen siis Alkoon ja ostan pari pulloa kossua, kuohuviiniä mahdollisille takahuoneen naisvieraille ja tönikän punaviiniä. Niillä pärjätään ehkä keikan alkuun.

Ja pärjätäänhän niillä. Ensimmäinen biisi tökkii, tai lähinnä minulla, sillä Vuonna yksi ja kaksi on aivan liian nopea biisi runkkukädelleni heti keikan alkuun. Minä kun olen tottunut siihen, että ensin lämmitellään pitkään, sitten kiihdytetään tahtia ja lopussa lauetaan, jos lauetaan. Loppukeikka menee kuitenkin helvetin hyvin, kunhan ensin selviän alkujärkytyksestä ja nousen ojan pohjalta.

Yleisöä on perkeleesti ja näyttää siltä, että se on myös oikeanlaista, sitä vakioporukkaa. Perseen alla oli nimittäin pelko siitä, että paikalle tulee vain puudeleita ja Yö-faneja, koska paikka ei ole ihan perusmestoja meille.

Erittäin hyvä fiilis. Viinaa kitusiin. Yöllä löydän hotellin käytävältä sammuneen naisen, otan sen kainalooni ja raahaan väkisin huoneeseeni. En jaksa enää nykyisin iskeä naisia. Otan vain sammuneet ja panen niitä sitten. Ja siihen pikkurynkytykseen ne eivät edes herää. Ne on sitten "aktin" jälkeen helppo palauttaa hotellin käytäville harhailemaan.

Näin toimii herrasmies.

TURKU, VENUS NIGHTLIFE la 22.3.2014
- Turussa on aggressiivia naisia. Ne haluaa vain ja ainoastaan sitä yhtä asiaa eli parrua. Niitä ei musiikki kiinnosta. Mutta toisaalta ukkoja taas kiinnostaa vain se, mistä kiitän Luojaa, Vapahtajaamme. Ei nimittäin tarvitse vanhoilla päivillä homoksi ryhtyä. Venus on meille uusi paikka, jos muistan oikein. Anus puolestaan on liiankin tuttu. Olemmehan B-ryhmää. - hynynen

Lähdemme Turkuun joskus iltapäivällä. Matkalla ei ongelmia ole, ellei sellaiseksi lasketa bussilortto Rönkköä, joka on liittynyt seuraamme ja meteli on sen mukainen. Ongelmia ei ole myöskään perillä, jossa kaikki levittäytyvät eri suuntiin. Kulutamme aikaa kävellen kaupungilla, syömällä ja tekemällä tietysti äänenpaineen tarkastuksen, jossa selviää soundin lavalla olevan poikkeuksellisen hyvä. Tunnelma on muutenkin jostain syystä todella hyväntuulinen. Nauru raikuu takahuoneessa siihen malliin, että poskilihaksiin ja vatsaan sattuu. Läppä lentää taukoamattomana virtana.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Se näkyy myös lavalla. Saatana, Kotiteollisuus soittaa ehkä parhaimman keikkansa koskaan! Bändi ja yleisö ovat aivan tulessa. Tätä ei tarvitse tämän enempää selittää, kaikki vaan loksahtaa paikalleen kuin penis vaginaan.

Meno takahuoneessa jatkuu. Nauru raikuu pitkälle yöhön. Se on hyytyy vasta aamulla kahdeksan aikaan, kun rämmin kahden naisen kanssa aamu-usvan keskellä jossain Haagassa.

Ti-Ti Nalle on tullut kotiin.

JOENSUU, AMARILLO pe 28.3.2014
- Joensuussa asuu ihanimmat ihmiset maailmassa. Ja Asko Piiparisella on hyvä perse, eikä se miehen ukkoutuessa ole enää niin luisevakaan kuten aikoinaan. Meille aina erittäin hyvä paikka. Se perse siis. Amarillossa emme ole olleet aikoihin. Katsotaan mitä tapahtuu. -hynynen

Väärin. Amarillossa emme ole soittaneet koskaan. Sotkin paikan Be-Popiin.

Piiparisen perse sen sijaan on juuri niin ihana kuin muistinkin. Sen totean, kun saavun Kerubiin jo yhdentoista jälkeen aamulla ihanan Katrin minut sinne saattaessa. Olen saapunut paikalle, koska olen sopinut päivälle kuvauksia Markku Pölösen kanssa. Hän tekee pornoelokuvaa, johon olen lupautunut mukaan. Hevosen pantavaksi.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Päivä menee siis kuvatessa ja välillä juodaan viinaa. Olo on siis hieman pökkyräinen, kun saavun Amarilloon, joka vaikuttaa, no, perus Amarillolta. Jengiä on vielä syömässä, kun viimein pääsemme tarkkailemaan soundeja. Vedämme siis vitsimielessä pari biisiä ja poistumme takahuoneeseen, joka täyttyy myös ystävistämme pikku hiljaa. Tunnelma alkaa olla kohdillaan.

Alku on taas helvetin hankala, pitää ehkä korvata se Vuonna yksi ja kaksi -biisi jollain muulla. Muutamassa muussakin kohdassa runkkuranteeni reistailee ja demppi ei kulje halutulla tavalla, mutta muuten tunnelma on helvetin hyvä ja yleisön meininki on jopa riehakas. Kuten myös Hongiston, joka pyörittää persettään niin perkeleesti ja soittaa mallikkaasti, kuten muutkin pojat. Mutta minun suoritukseni jää aavistuksen verran vajaaksi, se on pakko myöntää. Tiukempi pitää olla. Mutta miten voisin olla tiukempi, kun on koko päivä porattu tuhkaluukkuun?

Hieman vaisu tunnelma takahuoneessa. Murahtelen ihmisille, mutta teen sen lähinnä itselleni. Skarppaa pullukka, on murahtelun sisältö.

DUO KUMMITUSJUNA JA BERGBACKA & AALTONEN DUO: NURMES, BELLA la 29.3.2014
Aamulla itketän itseäni kuuntelemalla uutta Putroa. Milloin jätkät tulee ja Totutusta poiketen aiheuttavat tuhansia tunnekuohuja.

Pääsemme lähtemään kohti Nurmesta vasta illalla myöhään Bergbackan, kavereiden kesken Perspaskan, töiden takia. Minut tullaan hakemaan Kimmelin ravintolasta, jossa bailaan ankarasti pöydillä tanssien ja takin pyörien kuin ryssä Ikeassa. Perillä olemme vasta kymmenen aikoihin.

Aikamoista hulinaa ja hyvää meininkiä. Käyn yleisön puolella sitä ihmettelemässä Bergbackan ja Aaltosen vetäessä, mutta sitten täytyy mennä keskittymään.
Juuri ennen settiämme kuulemme, että valomerkki tulee jo puoli kaksi. Tämä olisi ollut hyvä tietää etukäteen, sillä silloin ensimmäistä settiä olisi voitu lyhentää ja me olisimme pääseet lavalle aikaisemmin. Nyt pääsemme sinne vasta yhden jälkeen ja lavalla selviää, että aikaisemmin moitteettomasti toiminut akustinen kitarani ei nyt toimikaan. Olemme siis kusessa, säädämme hetken, minä lätkytän paskaa ja sitten viimein pääsemme toimintaan.

Kai se jotenkin menee, en tiedä. Nämä akustiset vedot ovat niin toisen tyyppisiä kuin sähköiset, että olen itsekin vielä epävarma niiden toimivuudesta. Mutta kiva niitä on nakutella.

Meillä olisi majoitus Bomballa, joka on aivan luksuspaikka, mutta päätämme silti lähteä yöllä kotiin. Pitsat kainalossa loikimme autoon ja loppu on humua. Kuuntelemme musiikkia ja juomme viinaa. Perusmeininkiä.

Perillä olemme joskus aamupäivästä. Sammun välittömästi. Taiteilija on antanut kaikkensa. Ja ensi viikolla annetaan enemmän, sillä edessä on uusien biisien treenaus. Siihen menee koko viikko.

Hyvästi siis päivät ja normaali elämä. Eläköön ikuinen yö!

ASIKKALA/VÄÄKSY, TALLUKKA pe 4.4.2014
- Täällä olemme olleet vain kerran aikaisemmin, mutta keikkapaikka oli erittäin hyvä. Yleisöllä oli hyvä meininki ja palvelu oli muutenkin kohdillaan. Poikkeuksellisen hyvä juusto- ja hedelmälautanen takahuoneessa. Täällä sain naisseuraa keikan jälkeisenä aamuna saunatiloihin ja se oli tietysti luksusta. Siellä heittelin muutakin kuin löylyä. -hynynen

Itse asiassa sain edellisellä kerralla täällä erittäin laadukasta suuseksiä. Mutta se siitä.

Viikko on mennyt treeneissä. Maanantaista torstaihin olemme kokoontuneet Kipon Anssin Astia-studiolle ryypp... ei vaan pistämään uutta materiaalia kasaan. Kuusi tuntia treenausta jokaisena päivänä on tuonut meille 9 uuden biisin runkoa. Aaltosen panos tässä on ollut vahva. Ja hyvä niin. Tuntuu oikein hyvälle.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Minä suuntaan kohti Vääksyä Helsingistä käsin, jonne olen kerennyt torstaina panemaan. Pillu juoksuttaa miestä vahvasti. Olen sopinut Hongiston kanssa treffit Lahteen, sillä hänkin tulee omien menojensa takia junalla. Vääksyssä olemme ennen seitsemää. Kamat on jo kasassa, joten teemme heti äänenpaineen tarkastuksen ja sen jälkeen vaihdan kielet, koska tajuan niiden olevan viikon treenien jälkeen aivan tukossa. Aaltonen tekee saman liikkeen ja häipyy sitten hotelliin nukkumaan. Mies on vetänyt tehokkaat päiväkännit. Aaltosen nainen on lähtenyt viikolla etelään vonkaamaan gigoloita, joten känniin on syynsä. Kuten sanoin, pillu juoksuttaa miestä.

Katson hotellihuoneessa hetken, kun jotkut pitkätukat häpäisevät itseään Tartu mikkiin -ohjelmassa. Suljen paskatoosan ja otan tirsat. Herään Peten soittoon. Hän ilmoittaa, että keikka onkin jo ehkä puolen kahdentoista aikaan, joten minulle tulee kiire ihanien juusto- ja hedelmälautasten ääreen. Ja kossun.

Sykäys lämmittelee. Salista kuuluu helvetillinen huuto ja pauke. Nomikäettei!

Lompsimme tontille. Sali on puolillaan. Muistaakseni täällä oli viimeiksi paljon enemmän jengiä, mutta en muista tarkasti. No, se ei meitä haittaa. Rykäisemme setin käyntiin ja nyt kulkee. Ei mitään valittamista, kaikki menee kuten pitääkin. Ja yleisökin lämpenee, joten senkään suhteen ei ole valittamista. Tällä kertaa on määrän sijasta satsattu laatuun. Eturivi on täynnä reittä ja rintaa. On kai niillä kasvotkin, mutta ei niitä kerkeä katsella. Soitamme kaksi encoresettiä hienolla sykkeellä.

Hyvä fiilis. Kossu menee livakasti. Ja sen myötä mies menee maate.

HARJAVALTA, NIGHT FACTORY la 5.4.2014
- Täällä yksi psykonatsi-nainen jahtasi minua sellaisella raivolla, että valomiehemme piti taltuttaa se huutava hirviö voimakeinoin lattiaan. Siinä ne sitten paini puoli tuntia käytävällä, kun minä puolestaan herrasmiehenä lymyilin pelokkaana huoneen oven takana. Sairas meininki. Mutta itse keikat ovat olleet hyviä. Yhden keikan aikana päädyin paikan parvekkeelle soittamaan. Vai oliko se soundcheckin aikana? Vanha ei voi muistaa kaikkea. Joka tapauksessa oli pimeää ja kylmää ja olin yksin, niin yksin. Kuin kuppa vanhuksessa. -hynynen

Aamupalalla huomaan, että Hongisto on liikkeellä vielä samoilla silmillä. Ei hyvä. Pöydästä kuuluu tasainen papatus, vaikka juttuseuraa ei olekaan. Mies puhuu itselleen. Myös Sinkkonen on vetänyt kunnon kännit, joten bussi on täynnä krapulaisia miehiä matkan alkaessa.

Pitkä matka edessä. Otamme yhdet tasoittavat paikalliselta luomutilalta saatuja oluita (erittäin hyvää Sonni-olutta muuten!) ja minä suuntaan bussin takaosaan maate ja herään muutaman tunnin unien jälkeen. Miten mies voi olla näin poikki, saatana? Ja rundi on vasta alussa.

Suuntaan bussin etuosaan ja kuulen, että jätkät ovat perustaneet uuden bändin. Bändi soittaa death-metallia (kirjoitetaanko se väliviivalla?) ja sen nimi on Kauppatori (tietenkin). Minun nimeni on kuulemma Domestos. Samaan hengenvetoon huomaan, että Hongisto on saatu nukkumaan. Papatus on päättynyt. Mies herää vasta perillä ja on vieläkin aivan sekaisin.

Suuntaamme syömään. Hongisto jää baariin huutamaan tarjoilijalle, että perkele, minä maksan sinun palkkasi, nyt se SaiPa-peli telkkariin ja vähän vitun nopeasti. Takaisin tullessa mies on löytänyt ystäviä. Papatus käy tasaisena virtana. Otamme miehen matkaan ja suuntaamme tarkkailemaan soundeja. Soitamme verryttelymielessä pari uutta biisiä läpi ja kokeilemme Rosebudia pitkästä aikaa. Siinä haen minäkin sointuja, Hongistosta puhumattakaan. Lopulta biisi kuitenkin taipuu musertavan miesylivoiman alle. Voimalla, ei taidolla.

Janne sanoo menevänsä nukkumaan. Roudarimme Juniori kuitenkin kertoo pian, että mies on papattamassa alakerran baarissa. Miitri lupaa hakea miehen sieltä nukkumaan. Me suuntaamme saunaan ja sen jälkeen huoneisiin lepäilemään. Uutiset kertovat Kataisen tulevasta erosta. Toisella kanavalla pyörii Harlinin ohjaama Die Hard.

Juniori yrittää herättää Hongistoa, mutta mies ei liikahdakaan. Minä menen paikalle ja väännän ja huudan miehen väkisin ylös. Samalla käsken miestä ottamaan viinilasin kouraan, sillä ilman viinaa tuosta tokkurasta ei nousta. Keikkaan on viisitoista minuuttia.

Ei mene hyvin. Hongisto on alkukeikasta planeetalla X, keikan keskivaiheilla jossain suht lähellä, mutta loppupuolella kunto romahtaa täysin ja mies singahtaa mustaan aukkoon. Tai ehkä olisi tällä kertaa syytä puhua ruskeasta. Me olemme vähän ihmeissämme ja yritämme raahautua keikan loppuun parhaamme mukaan. Yleisö on sen verran sympaattisesti mukana - kauniita naisia ja muutenkin hyvä meno - että soitamme vielä yhden encoresetin, mutta sitten suuntaamme maamme myyneinä takahuoneeseen ja saunaan.

Siellä muuten huudetaan. Ja lujaa.