Tilaa Valtatie 666 ennakkoon
KTvisio - kanava nörteille!
OSTA! OSTA! OSTA!

MIES EI ITKE, MIES PORAA ... PORALLA -KIERTUE JATKUU

KÄSIKIRJA SIITÄ, KUINKA CROCKS-JUMALASTA TEHDÄÄN ROCK-JUMALA

SOTKAMO, SOTKAMON SYKE pe 19.7.2013
Matka alkaa räjähtävissä merkeissä. Bussista lentää kattoluukku hevon helvettiin jo ennen Imatraa. Make ja Pete, Imatran lahjat maailmalle, käyvät virittämässä jätesäkin sen tilalle.

Miitri on mukana tämän viikonlopun keikoilla. Hongisto puolestaan on Tikkalassa. Käymme hakemassa bassotaiteilijan ja ajamme Joensuuhun, jossa bussiin asennetaan uusi kattoluukku. Samalla Hongisto hakee meille Genelecin kaiuttimet kotikäyttöön. Ihan vaan huvikseen, because we can´t. Ruokatauon pidämme myös. On helle.

Sotkamossa ei ole. Vettä tulee kuin Esterin perseestä ja on kylmä.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Sinkkonen on edellisellä viikolla humalapäissään järjestänyt meille pommiryhmän pommeineen tämän illan keikalle. Ajattelemme näin, Genelecien lisäksi, juhlistaa sitä, että levy on myynyt jo ennakkoon kultaa sekä listaykkössijaa. Suomeksi: ammumme rahaa taivaalle ja Iisalmen kaiutintehtaalle, vaikka siihen ei varaa olekaan.

Mutta hyvälle ne perkeleen ilotulitteet ja muu paska näyttää, pakko myöntää. Ja soitto kulkee erittäin mallikkaasti. Ja kun yleisöäkin on perkeleesti, on pakko todeta, että meininki on kohdillaan, suorastaan erittäin kohdillaan. Kesän parhaimpia keikkoja tähän asti.

Pakkaamme auton ja vedämme bussikännit. Matka Tampereelle alkaa ja minä sammun.

TAMPERE, TAMMERFEST ja LAPPEENRANTA, RAKUUNA ROCK la 20.7.2013
Heräämme Tampereen linja-autoasemalta. Siirrymme festarialueelle, haemme passit ja minä siirryn kaupungille levyostoksille Swamp Musiciin. Mukaan tarttuu iso nippu punk-levyjä. Ja pari poppista.

Popista tulee mieleen, että matkalla kaupungille on huvittavaa seurata kuinka teinitytöt juoksevat - ja nyt en liioittele pätkääkään - kirkuen ja hirmuisessa hädässä festariportilta kohti festarialuetta. Päivän ensimmäinen esiintyjä on nimittäin joku teinitähti. Pienet tytöt juoksevat posket punottaen, liian pienissä tissitopeissaan ja tiukoissa pillifarkuissaan kirkuen kohti unelmaa, jota ei oikeasti ole olemassakaan ja joka unohtuu jo kuukauden kuluttua. Näin on aina ollut. Ja näin on aina oleva.

Jos minun tyttäreni toimii joskus samoin seurauksista voi lukea Alibista.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Asiaan. Kahden keikan päivä tuo mukanaan hieman rajoitteita. On pakko ottaa aika iisisti. Silti käyn terassilla juomassa hieman punaviiniä. Sitten siirryn takaisin festarialueelle ja pääsenkin suoraan testaamaan kitaraa ja sen soundia. Se on kohdallaan. Sitten alkaakin keikka. Kello on jotain kaksi.

Helvetin hyvä ja mallikas veto jälleen. Jengiä on perkeleesti ja juna kulkee. Hyväntuulista toimintaa. Olemme hyvässä hapessa.

Sitten on taas jo kiire. Kamat autoon ja kohti Lappeenrantaa. On päiväunien aika.

Pysähdymme Simolantien Nesteelle. Me soittajapojat hyppäämme Hämpyn avoautoon ja siirrymme bussin vanavedessä festarialueelle. Yllätyn, sillä Rakuunarock-alue näyttää ihan oikealta festarilta. Ajamme auton lavan taakse ja minä alan metsästää meille viinaa. Stam1nan Kaikka kävelee ensimmäisenä vastaan ja näyttää siltä, että hän on omat viinansa jo löytänytkin. Pari päivää sitten kuulemma, jos tulkkaan sönkkäystä oikein.

Nyt on kotiseutufiilistä ja vahvasti. Jengiä on älyttömästi. Ja ihan saatanan hyvä keikka! Jossain vaiheessa lavalla pyörii pari kappaletta alastomia ukkoja ja sehän käy meille. Mutta välillä käy mielessä, että missä viipyvät alastomat naiset? Vosut, ryhtiä!

Seuraava havainto onkin sitten Mokoman miksauskopilta, jossa olen katsomassa ja kuuntelemassa bändiä. Toimii. Sitten katkeaa muisti. Jotenkin olen kuitenkin päässyt kotiin, sillä sieltä herään. Hyvä niin.

OULU, QSTOCK pe 26.7.2013
Tämä viikonloppu menee triona. Paluu juurille.

Matka on pitkä, mutta en muista siitä mitään. Ilmeisesti nukun. Ja jossain vaiheessa treenailen kitaralla melodioita, jotka Miitri tavallisesti soittaa. Koska en tiedä vielä minkälaisen setin Sinkkonen tekee, treenaan varmuudeksi kaiken mahdollisen. Se on paljon.

J. Karjalainen soittaa, kun saavumme alueelle. Porukkaa on perkeleesti. Mietin, että onkohan sitten kun me aloitamme. Jengi nimittäin häviää heti Karjalaisen jälkeen kohti toista lavaa, jossa on PMMP. Minä avaan hermostuksissani oluen. Päivän ensimmäisen.

Porukkaa alkaa valua lavan eteen kun testailemme kamoja. Lopulta, juuri ennen keikkaa, sitä onkin sitten jo silmänkantamattomiin. Ihan helvetisti. Olemme otettuja ja hermostuttaa. Teen viinapaukun ja lompsimme lavalle.

Hieman omituinen fiilis. Tuntuu, että en pääse keikan päälle missään vaiheessa. Mokaan Maailmanlopun ja Silmä silmästä -biisien melodiat ja saan ne haltuun vasta molempien biisien loppuvaiheessa. Ehkä se häiritsee minua siinä määrin, etten saa hommaa ihan haltuun. Mutta muuten keikka on kohdillaan, Jari ja Janne hoitavat homman hienosti.

Laatta lentää keikan jälkeen. Huolella. Teemme viinapaukut ja seuraava havainto onkin se, kun Hongisto on Turmion kätilöiden lavalla mesoamassa ja tanssimassa. Mitä vittua oikein tapahtuu?

Päätämme, että on parempi poistua alueelta ennen suurempia vahinkoja. Bussi liikkuu, mutta minä en tiedä minne.

KITEE, NALLEROCK la 27.7.2013
Herään Utajärveltä joltain mökiltä! Onko teleportti keksitty?

Thumbnail imageHongisto mylvii pirtissä levottomia. Mies on valvonut koko yön. Yömme on mennyt kuulemma laavulla nuotion äärellä. Jotkut ovat saunoneetkin, mutta minä olen tapani mukaan sammunut ensimmäisenä. Silti on ihan vitun paha krapula. Ei muuta kuin bussiin jatkamaan unia.

Pientä kitaratreeniä jälleen. Sitten olemmekin jo Tikkalassa. Pystytämme sinne leirin hetkeksi, grillaamme ja siirrymme kohti Kiteen sykkivää keskustaa.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image  Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Huomaamme, että Nallerock on sympaattinen tapahtuma, osuukauppaväen järjestämä. Sehän sopii meille. Jututamme tuttuja (niitä täällä riittää, Ilosaarirockin porukkaa ja Holopaisen Tuomaksen vanhemmat muun muassa) ja alamme valmistautua. Kossupaukku on tosiasia. Vahva.

No nyt kulkee! Minulla paljon paremmin kuin eilen ja muutkin kollit mouruavat ja ovat vireessä. Niin myös Jussilan Mika, jonka maanittelen lähes väkisin lavalle encoreiden aikana laulamaan stemmoja. Yhtä juhlaa!

Hyvä fiilis. Se täytyy tietenkin pilata. Alan ryystää viinaa ja lopulta havahdun Lappeenrannan Apina-baarista. Siellä on tuttuja, sukulaisia ja yksi rakas.

Juhlinta voi alkaa. Ja alkaakin. Sillä olen Juhlijamies.

KUOPIO, ROCKCOCK pe 2.8.2013
Viikko on mennyt kesäteatterin ja mökkeilyn merkeissä. Ja torstai-iltana käyn DAD:n keikalla Tavastialla. Väitän, että se oli ehkä kovin keikka, jonka olen nähnyt koskaan.

Lähtö on kuudelta aamulla Helsingistä, sillä hyppään Mokoman bussiin. Ihan vitun kova krapula. Tai oikeastaan olen vielä kännissä. Mokoman basisti on kateissa, eikä häneen saada edes puhelinyhteyttä. Bussi leviää muutaman kilometrin päässä Helsingistä, heti alkumatkasta siis. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Kuisma, Mokoman kitaristi, järjestää uuden bussin, siirrämme kamat siihen ja matka voi alkaa toden teolla. Minä nukahdan. Unen läpi kuulen kuinka Santun tilalle pyydetään Stam1nan Kaikka tuuraamaan. Näin toimivat ammattimiehet. Loppumatkasta, kun viimein heräilen, kuulen, että Santtukin on päässyt lentokoneeseen ja matkaa kohti Kuopiota.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Rentoa festarihengailua. Katson Mokoman keikan ja juon. Varovasti, mutta kaksin käsin.

Jätkät tulevat kahdeksan jälkeen illalla. Hongistosta ei ole mitään tietoa. Basistiongelmia siis meilläkin. Viimeiset havainnot miehestä ovat humalaisia ja jostain Tikkalan baarin, ja sittemmin Joensuun Kerubin, terassilta.

Hengailen bussin nurkilla ja saan PMMP:n Paulalta ja Stigiltä lahjaksi Stigin levyn. Olen otettu. Minusta välitetään. Tai sitten minulle vittuillaan, en ole varma kummasta on kyse.

Käyn katsomassa puolet DAD:n keikasta ja sitten onkin aika mennä testailemaan omia kamoja. Siellä tapaamme viimein Hongiston, joka on yllättävän hyvässä hapessa. Huoli oli siis turha.

Ihan saatanan kova keikka! Kesän paras ehdottomasti. Sitä ei pilaa edes pienet sanojen unohtelut keikan loppupuolella. Jengiä on niin perkeleesti ja läppä lentää. Hongistolla hieman levottomasti, mutta kuitenkin.

Mitäs siinä sitten muuta. Pakkaamme auton ja suuntaamme Iisalmeen, jossa olemme yötä. Uni minun juurillani on rauhatonta. Savolaisuus hiipii salaa huokosiin. Ja syvemmälle.

KEMI, SATAMA OPEN AIR la 3.8.2013
Tapaan Hongiston aamiaisella hieman ennen kymmentä. Mies istuu paikallisten alkuasukkaiden kanssa samassa pöydässä ja juttujen sisältö on jotain tyyliin "papatipapati". Nomikäettei!

Valun bussille puoliltapäivin. Hongistoa ei näy enää missään. Viimein mies tavoitetaan paskalta ja sen jälkeen hän valuu bussille. Tunnin myöhässä. Mies ei puhu sanaakaan, vaihtaa shortsit jalkaansa ja sammuu kesken kenkien jalkaan laiton pöydän ääreen. Päätämme antaa miehen nukkua.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Olemme Kemissä joskus ennen kuutta. Kamat kasaan ja testaukseen. Kuuluvuus on hyvä.

Keikka on jo seiskalta. Miitri oli eilen mukana, mutta tänään hän on Kaarinassa Mokoman kanssa. Vedämme siis kolmestaan ja vedämme hyvin. Vedämme yleisölle, joka on kömpinyt esiin jostain viidakoista. Ennen keikkaa paikalla ei näyttänyt olevan juuri ketään. Hongistokin vetää mallikkaasti, vaikka on herännyt vasta juuri ennen keikkaa. Hyvä meininki.

Pakkaamme kamat, juttelen paikallisen Juicerockin, johon olen ensi viikon perjantaina tulossa laulamaan, järjestäjän kanssa ja suuntaamme keskustaan syömään ja puhumaan naisista ja kotieläinpornosta.

Nautimme illallisen Kemin keskustassa pitkän kaavan kautta. Sitten bussiin ja bileet pystyyn. Teemme muutaman biisin Jussi Lammelle, äänitämme ne ja laitamme hänelle viesteinä. Viesteinä rakkauden.

Menee se yö niinkin. Olemme Karjalassa joskus kahdeksan aikaan aamulla.

Silmät ristissä sinun on leipäsi ansaittava.