Maailmanloppu on saapunut
JOULUPIPARI-KIERTUE 2012 MUKANA KOTITEOLLISUUS, VIIKATE, NIKO KIVELÄ, ZAANI, MOONICA PETTERSON SEKÄ JOULUPUKKI

KOHTI NUOTTIA - JA SEN YLI

HÄMEENLINNA, SIRKUS keskiviikko 5.12.2012
Joo, joulupipari on vitsinä vähän väsynyt, se tiedetään. Mutta sopii meille. Molemmat: pipari ja väsymys.

Viikko on ollut kiireinen, mutta miellyttävä. Olen ollut maanantaista lähtien Helsingissä edustamassa. Ja viettämässä myös vapaa-aikaa. Laatuaikaa.

Tiistaiaamuna, Aamu-tv:n kuvausten jälkeen ennen yhdeksää, illuusiot piparin- ja alkoholintuoksuisesta maailmasta kuitenkin kaatuvat. Sinkkoselta tulee puhelu, että Hongisto on sairaalassa. Miehen vatsaa koskee, samoin munuaisiin. Miestä tutkitaan. Kyyti on ollut viime aikoina liian kylmää ja kosteaa.

Thumbnail imageEi auta, hommat jatkuvat. Kahdelta tapaan Viikatteen Kaarlen (taas, olimme yhdessä myös Ylen Aamussa) YleX:llä. Sieltä ryntäämme Radio Rockille jossa teemme yhden suoran ja yhden myöhemmin tulevan lähetyksen. Sieltä hyppään suoraan junaan ja suuntaan Tampereelle katsomaan CMX:ää, sillä onhan se nyt mentävä kyttäämään kuinka Olli-Matti rumpalin hommasta suoriutuu. O-M:han (melkein kuin Bonham!) on ollut myös Sinkkosta tuuraamassa vuosia sitten, kun miehellä oli peukalot kipsissä liiallisen runkkaamisen takia. Homma hoitui silloin mainiosti.

Niin hoituu nytkin. Ihan vitun kova keikka. Pakko tirauttaa parit itkut.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Keskiviikkoaamuna herään Hotelli Ilveksestä älyttömän kovaan darraan. Ei muuta kuin Semiforaan korjaamaan ja Hämeenlinnan junaan. Olen siellä ennen kolmea. Jätkät rakentavat lavaa jo täydellä tohinalla. Nyt on hommat isolla. Kamat on tulleet kuorma-autolla ja soittajat ja suuri osa teknikoista matkustavat turistibussilla.

Kaikenlaista. Suihku, ruokailu ja sitten kyttäämään jos pääsisi aikataulun mukaisesti äänenpaineita tarkkailemaan. Melkein pääsemme. Me teemme checkin ensin, sitten Viikate. Ja sitten treenataan yhdessä kolme biisiä: Adventti, Mana Manan Maria Magdaleena sekä Kuolla elävänä. Adventtia haetaan muutaman kerran, muut menevät ykkösellä.

Sitten odotellaan. Tunnelma on kohdillaan, porukka sopii hyvin yhteen. Kitkaa ei ole. Hyrdeä meikataan Moonicaksi ja sehän naurattaa. Zaanin isä on ranskaa puhuva Joulupukki. Molemmat jakavat käsiohjelmia yleisön puolella ja sekoilevat muuten vain. Sitten alkaa show.

Zaani aloittaa ja pyytää shownsa jälkeen lavalle Niko Kivelän. Kovaa settiä molemmilta, vaikka hämeenlinnalaiset katsovatkin hommaa hieman ihmeissään. Osa ei tiedä miten suhtautua. Eturivi kuuntelee tarkkaavaisena, mutta takaosasta kuuluu turhaa hälinää. Zaanin johdolla arvomme illan soittojärjestyksen. Kolikko pyörii KT:n kannalta huonosti. Viikate saa aloittaa, meidän täytyy pitää vielä hetki korkki kiinni.

Jätkät tulevat hyväntuulisina takaisin. Moonica ja Joulupukki jatkavat Zaanin johdolla hetken arvonnan parissa, sitten me valumme lavalle.

Sehän menee helvetin hyvin. Molemmat bändit soittavat illan pituuden takia suht lyhyet setit. Vain 45 minuuttia. Yksiin encoreihin on varattu aikaa, mutta ei vielä täällä Hämeenlinnassa. Homman rakentelu on nimittäin vielä kesken. Meillä on mukanamme Miitri sekä Jean Hysé eli Hynys Mosse eli Hynysen Janne. Homma toimii ihan vitun hyvin. Ilmassa on festaritunnelmaa, tai pelkästään sen hyvät puolet. Eli lavalla on juhlat, samoin yleisössä, jota on perkeleesti ja joka on tarpeeksi lähellä, jotta voi kytätä kauniita naisia.

Sitten ne kimppabiisit. Voisivat mennä paremminkin, mutta meininki on hyvä. Minä löydän itseni yleisön puolelta sekoilemassa Maria Magdaleenan aikana.

Kivaa. Aivan liian kivaa. Peli on avattu. Alamme juoda. Zaani ja Hyrde ovat hankkineet autoon suuren määrän Jägermeisterin tuotteita. Ne tuhotaan. Sitten siirrymme baarin puolelle. Siellä pääsee irti suoranainen helvetti.

Filmi katkeaa, housut ratkeaa.

LAHTI, FINLANDIA-KLUBI torstai 6.12.2012
Meno tuntuu kropassa aamulla. Hätäinen aamupala koostuu Kaarlen ostaman kaljan jämistä hotellin baarissa. Sitten autoon, jossa paikataan hieman Jägerillä, rommilla ja punaviinillä. Zaani tekee mikrofonilla lentokonekuulutuksia ja Moonica toimii lentoemäntänä tarjoillen juomia. Hetken aikaa on todellakin sellainen fiilis, että olemme ilmatilassa. Minkä maan, siitä ei ole havaintoa. Punaviinille ei ole lasia, joten juon sitä suoraan tyhjästä kaljatölkistä. Ihmettelen hieman makua. Kun ollaan tölkin loppusuoralla, suuhuni tulee tupakan tumppi. Neroutta, pitänee pitää pieni viinatauko, kun maut eivät enää erotu.

Näin tapahtuukin. Pienet unet, perillä ruokaa, saunomista ja äänten tarkkailu. Soundi lavalla on täydellinen. Treenaamme pari biisiä ja se on sitten siinä. Adventtikin kulkee jo huomattavasti varmemmin kuin eilen.

Votka loppuu heti kättelyssä, samoin punaviini. Tilaan sitä lisää ja homma toimii: Kavasvuon Mika pitää huolen, että sitä todellakin tulee takahuoneeseen. Siitä kiitos! Menemme kaikki lavan sivulle jännittämään shown alkua.

Riemukasta stand upia jälleen. Jengi on todella hyvin messissä ja tämä sytyttää jätkätkin tuleen. Juttu luistaa. Nikon setti loppuu yhteiseen Maamme lauluun, jota menemme lavalle laulamaan. Arvonta on tällä kertaa meidän eduksemme ja tekniikka alkaa juosta piuha- ja vahvistinmeressä. Ja sitten mennään.

Nämä keikat vedetään ilman alkunauhoja, koska arvonnan jälkeen sellainen olisi vähän kornia. Ei siis muuta kuin suoraan biisien kimppuun lyhyen virityksen jälkeen.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Lahti on yhtä juhlaa, heti alusta saakka! Ei lisättävää. Kiitos, yleisö! Vedämme yhden encoren ja sitten puuskuttamaan. Valumme takaisin Viikatteen keikan loppuvaiheessa, vedämme kimppabiisit, jotka myös kulkevat lähes täydellisesti ja sitten saunaan ja votkan kimppuun.

Sitten on pakko jarrutella. Minulla on lähtö Uutisvuodon kuvauksiin heti kahdeksalta aamulla. Mutta pitäähän siinä baarissa kuitenkin vielä käydä. Ei vaan ole mitään muistikuvaa missä.

HELSINKI, THE CIRCUS perjantai 7.12.2012
Hätäinen aamiainen seiskan jälkeen ja junaan. Hurja olo, ihan pöllyssä. Mutta olen kone ja hoidan Uutisvuodon kuvaukset kunnialla läpi. Sitten päiväunille. Circukseen valun iltapäivästä neljän aikoihin. Siellä on jo täysi rähinä päällä. Tarkkailemme soundit kuntoon, treenaamme Adventin taas ja sitten Teerenpeliin MUSTIKKASIIDERILLE. Nyt alkaa nimittäin kaljakiintiö olla täynnä. Baarin vuorovastaava, tai olisikohan ihan ravintolapäällikkö, kunnioittaa läsnäoloamme ja tuo meille ilmaiset drinkkiliput. Samoin kävi muuten tiistaina CMX:n keikalla, minua juotettiin ilmaiseksi Tampereen Klubilla. Joskus alkoholistin maineesta on hyötyäkin. Kiitos, kun pidätte minua elossa.

Valumme keikkapaikalle. Räjähtävän kovaa stand upia, joka uppoaa yleisöön kuin kyrpä sulaan voihin. Sinnehän sitä on tapana työnnellä. Mutta setit ovat timanttisia. Toisin kuin soittojärjestyksen arvonta, Viikate aloittaa tänään. Vituttaa aidosti, mutta tappio täytyy vain niellä. Mutta jotenkin se maistuu tänään spermalta, lataus aloituspaikkaan oli niin kova. Nyt täytyy latautua uudelleen.

Mehän lataudumme. Tilaamme lisää viinaa, sillä edelliset loppuvat. Ja näillä eväillä virtaa alkaa taas löytyä.

Viikate tulee lavalta aivan liekeissä. Kuulemma täydellistä raporttia. Ei auta, pakko näyttää, että mekin osataan.

Ja osataanhan me, kun oikein halutaan. Paras keikka koko syksynä on tosiasia. Paikka on tukossa ja toimitus on täydellistä, pelkkää ylivoimaa. Eturivin tytöt ovat ihania, eikä takarivissäkään valittamista ole, sen verran kun sinne näkee. Ihan älyttömän kova fiilis, joka huipentuu encorena vedettyyn Kuolemajärveen.

Olemme tulessa, kaikki ovat innoissaan kuin pikkukollit. Tuhoamme viinat ja suuntaamme Bäkkärin yläkertaan. Tällä matkalla minä onnistun eksymään muusta porukasta nimmarihässäkän takia, mutta onneksi tiedän paikan. Sitten täysi rähinä päälle. Nyt mennään todella rajusti. Kohti ääretöntä - ja sen yli!

Valomerkkiä ennen tajuan, että rakas nahkarotsini on kadonnut. Miksi, oi, miksi?

JYVÄSKYLÄ, LUTAKKO lauantai 8.12.2012
Sehän oli löytynyt Circuksen takahuoneesta, tekniikka on ystävällisesti korjannut sen talteen. Tämä selviää, kun hyppään bussiin aamulla klo 10. Hörpimme rommia matkalla Jyväskylään. Pakko korjailla, olo on "hieman" tärisevä. Veljeni on aivan hiljaa ja kertoo kärsivänsä paniikkihäiriöstä. Hiki valuu ja ukko on vapisevaa hyytelöä.

Lavasoundi on tänäänkin täydellinen. Treenaamme Vieraan sanomaa -biisin haltuun. Tuntuu kulkevan. Viikatteen checkin jälkeen treenaamme vähän lisää ja sitten syömään. Minä teen sen keskustassa, koska mieli tekee kunnon lihaa, riistaa. Sitten takaisin keikkapaikalle ja siellä saunaan. Pesen myös hampaani, koska sitä ei ole tullut harrastettua lähes viikkoon. Mikä vittu minua vaivaa, kun perushygienia ei enää tule mieleen? Pesen nykyisin vain esinahan alta.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Taas mennään, Zaani huutaa lavalla niin perkeleesti. Niko huutaa. Yleisö huutaa. Me huudamme lavan takana ja kuolemme nauruun. Arvonta menee nappiin ja me saamme aloittaa. Tekniikalle tulee taas kiire pistää kamat valmiuteen.

En tiedä, miten hyviä meillä on mahdollisuus olla, mutta nyt ollaan juuri siellä, hyvyyden ytimessä. Keikka menee totaalisen nappiin, eikä edes Joulupukin ja Moonican päälleni kaatamat viinit ja Jägermeisterit haittaa tunnelmaa. Voin muuten kertoa, että viina kirvelee silmiä ihan vitusti. Kokeilkaapa joskus. Yksi encore vedetään ja se on sitten siinä. Takahuoneeseen ihmettelemään. Käyn katsomassa Viikatteen keikan lopun ja sitten lavalle vetämään loppubiisit. Ja nehän menevät nappiin myös. Täydellinen keikka, täydellinen lopetus.

Juhlinta alkakoon! Takahuoneviinojen totaalinen tuhoaminen on tosiasia. Sitten suuntaamme Londoniin ja karaoke-identiteettini, joka on nimeltään Urpo, kuulutetaan pian laulamaan Matti-Eskon Rekkamiestä. Se menee hyvin kondikseen nähden.

Pientä itkeskelyä ja halailua baaritiskillä poikien kesken homouden merkeissä. Ja on siinä pari tyttöäkin. Tai naista. Kaikki ovat ihan vitun tyytyväisiä keikkoihin. Harvinaisen mukavaa meininkiä. Ja varmaa. Vaikka tärpättiä nautittiin, niin kaikki olivat hyvässä keikkakunnossa. Mutta tällaisten viinamäärien nauttimista ei voi ottaa tavaksi, se on varmaa. Muuten lähtee henki.

Thumbnail imageHerään vähän ennen kymmentä ja ilmoitan, että en kerkeä millään bussiin, joka lähtee tasalta. Hyppään junaan iltapäivästä ja huomaan lopulta juovani viiniä Pasilan asemalla viehättävässä naisseurassa. Missaan junan. Otan seuraavan ja se onkin viimeinen. Tukka on tahmeana Jägermeisterista ja punaviinistä, haisen kuolemalta, vanhalta viinalta, hieltä, kuselta ja paskalta. Nukahdan tyylikkäästi ravintolavaunuun, josta ystävällinen junatäti minut herättää. Hongisto on mennyt kuulemma jo Nuijamaalle nukkumaan. Veljeni ilmoittaa, että häneltä on myös loppunut kunto. On pirun yksinäinen olo, kun istun Lappeenrannan Green Applessa ja hörpin lisää punaviiniä näyttäen säälittävältä spurgulta. Lopulta tajuan, että minunkin on pakko luovuttaa, sillä en ole syönyt koko päivänä. Ei muuta kuin yökokkaukset käyntiin.

Korkki sulkeutuu klo 02.30. Ja se saa pysyä kiinni pitkään.

Ja loppuun perinteinen raportti tulevasta. Seuraava keikka on ilmeisesti tammikuun puolivälissä Joensuussa. Tämän jälkeen alkaa uusien biisien treenaus, joihin minä alan kirjoittaa sanoja nyt heti. Demo näistä biiseistä tehdään joskus helmikuussa. Helmikuun alkupuolella tehdään myös kaksi keikkaa, Virgin Oil Helsingissä ja Radio Rock -risteily. Levyn teko alkaa maaliskuun puolivälissä Kiteen viidakoissa, joten Alkon henkilökunta valmistautukoon. Pääsiäisenä tehdään neljä keikkaa ja ilmeisesti keväällä tehdään muitakin. Uusi single ilmestyy 1.3.2013, se on jo äänitetty ja se miksataan valmiiksi nyt joulun tietämillä. Levy ilmestyy heinäkuussa. Kesällä tehdään keikkoja niin perkeleesti ja suoraan siitä jatkamme syksyn keikoille.

Tässä on siis kaikenlaista. Kohti oikeaa nuottia - ja sen yli!

Hyvää joulua kaikille. Ja uutta vuotta 2013.

- hynynen, Lappeenrannassa 12.12.12. klo 12.12

paidat ja levyt
KTvisio - kanava nörteille!