Maailmanloppu on saapunut
ILLUUSIO MURTUU
- kaatuminen kalkkiviivoilla, nousu ja voitto
ILLUUSIO MURTUU
- PÄIVÄKÄNNIKIELLON NOUSU JA TUHO

UKONHAUTA LEVIÄÄ - TAAS!

HUITTINEN, SEURAHUONE torstai 21.4.2011
Hynynen herää Tampereelta hotelli Ilveksestä vahvassa krapulatilassa. Krapulatilassa ei ole mitään uutta, mutta siinä on, että mies herää hotellin lattialta vaatteet yllään. Takana on villi Exploitedin keikka YO-talolla. Täydellinen punk-ilta. Paikalla oli puoli Lappeenrantaa, hemmoja joita Hynynen ei ole nähnyt sitten 80-luvun lopun.

Mutta takaisin aamun tunkkaisiin tunnelmiin. Krapulassahan kannattaa aina lähteä ostoksille. Hynynen suunnistaa antikvariaatti Makedoniaan ja ostaa vajaalla kahdellasadalla eurolla sarjakuvia. Mies täydentää muun muassa Asterix- ja Batman -kokoelmiaan.

Bussi kaartaa joskus neljän tietämillä Särkänniemen eteen, josta Hynynen hyppää kantamuksineen kyytiin. Linja-autossa onpi tunnelmaa/linja-autossa perse ratkeaa. Mukana on myös herra Aaltonen. Nuoremman Hynysenkin piti olla, mutta koska mies myöhästyi lähdöstä viisi minuuttia niin kyyti meni jo. In Karjala we have this thing called paska meininki.

Perillä Huittisissa alkaa armoton kaljan juonti ja biljardin peluu soittajapoikien kesken, kun tekniikka puolestaan kasailee kamoja ja syö. Selviää että Hynynen on tällä kertaa pelissä lähes lyömätön. Hän joutuu olemaan pöydällä pitkälti toista tuntia ennen kuin väsymys viimein lopettaa piinan.

Äänenpaineentarkastuksessa ei ongelmia ole. Hynysen vahvistin toimii taas moitteettomasti, sillä se on käytetty viikolla herra Koskelaisen ihmehuollossa. Treenaamme Taivas on auki -biisin kuntoon, Miitri kun on luvannut toimittaa sen loppumelodiat ja soolot. Näin tapahtuukin. Tämän jälkeen normaalit rutiinit eli safkaa, sauna ja makailua. Sitten takahuoneeseen.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Huittisissa on helvetti irti. Jengiä on pirusti ja eturiveissä on ahdasta. Soitamme hyvän, helvetin hikisen baarikeikan. Perushuttua ilman mokailua. Yhdet encoret ja takahuoneeseen. Jengi metelöi ja vaatii lisää, mutta päätetty mikä päätetty. Soriiiiiiiiii. Vasta kun Timppa laittaa Britney Spearsin soimaan, jengi tajuaa hiljentyä.

Korkeakulttuurilla on massoja hiljentävä vaikutus.

No, siinä on sitten kaikenlaista. Juodaan muun muassa vähän viinaa.

JÄMSÄ, HIMOS AREENA perjantai 22.4.2011
Olotila on yllättävän hyvä. Hynynen valuu autoon joskus iltapäivällä, kun Hongisto vielä saunoo. Lopulta pääsemme kuitenkin lähtemään. Kevyt aamiainen (verta ja raakaa lihaa) ja nukkumaan. Hynynen herää, kun bussi pysähtyy Himos Areenan pihassa. Suuntaamme - älkää nyt vaan säikähtäkö - hotellille kaljoille.

Pari huurteista siinä menee. Tai kolme, sillä ravintolan tarjoilijatar tarjoaa yhden ylimääräisen hauskoille seuramiehille ja taikureille eli herroille Hynynen ja Aaltonen.

Leppoisa äänenpaineentarkastus. Sitten syömään. Huotari kerkeää mukaan juuri ja juuri, mies kun säätää Areenan valoja kohdilleen. Onko kukaan koskaan muuten kertonut, että valomiehet joutuvat tekemään kohtuuttoman paljon töitä yhden keikan eteen? Jos olisi varaa, palkkaisimme Mikalle assarin. Mieluummin naispuolisen. Sellaisen, joka ei saisi pitää töissä vaatteita ollenkaan.

Ei muuta kun mökille saunomaan. Sieltä hotellille maate ja sieltä takahuoneeseen. Telkkarista tulee Full Metal Jacket. Nauliinnumme katsomaan sitä, puolet elokuvasta kun on silkkaa terästä. Tuollaisia otteita myös Suomen armeijaan, niin loppuu pennuilta se netissä roikkuminen.

Hemmot heittää timanttisen keikan! Meno on napakkaa, tytöt kauniita ja kollit hulluja. Jälleen aivan helvetinmoinen meteli. Vedämme parit encoret ja kolmansiinkin riittäisi vielä ääntä, mutta vanhat eivät enää jaksa. Tuntuu, että keikat Himoksella paranevat kerta kerran jälkeen. Ja yleisökin tuntuu lisääntyvän. Mihin saakka tässä on mahdollisuuksia mennä, soitamme kuitenkin tässä mestassa pari kertaa vuodessa?

Keikkaa seuraa Himoksella perinteeksi muodostunut pyörähtäminen baarin puolella. Käymme jututtamassa alkuasukkaita. Meno on kuin mielisairaalassa. Takahuoneviinat loppuvat kesken, joten joudumme ostamaan tiskiltä korin kaljaa saunalle, jossa juhlat jatkuvat. Sitten käy kuten aina: Hynynen tipahtaa. Voimat eivät riitä edes kalkkiviivoille asti.

OULU lauantai 23.4.2011
Lähtö Ouluun on aivan liian aikaisin. Mutta lähdettävä on. Pieni Jouni pyyhkii poskeltansa kyyneleen.

Hynynen herää Oulusta. Näky on vakuuttava. Baarin edessä seisoo kolme nuorta miestä, jotka eivät todellakaan näytä Mensan jäseniltä. Yksi on verhoutunut pelkkään pyyhkeeseen. Kaikilla on juomat käsissään. Pojat kyselevät huutaen, että missä se "Hynyne" on. Hynynen on bussissa ja pysyy, niin kauan kunnes jätkät tajuavat poistua.

Käymme tarkistamassa keikkapaikan ja suuntaamme hotellille. Kirjaudumme sisään ja pian tapaamme alakerran baarissa oluen merkeissä. Sitten äänenpaineentarkastukseen.

Thumbnail imageKuuntelemme edellisen illan äänityksiä. Niin, tiedoksi niille kolmelle jotka näitä päiväkirjoja lukevat, että tältä rundilta on äänitetty muutama keikka. Mitä nauhoituksille tehdään, se on vielä mysteeri. Joka tapauksessa soundi on timanttinen ja soitto ja laulu napakkaa. Hyvä bändi tuo Kotiteollisuus. Kerta kaikkiaan. Soitamme kaksi biisiä ja paketti on kasassa. Suuntaamme syömään. Mika jää jälleen taistelemaan valojensa kanssa. Mein Kampft.

Porukkaa on mukavasti, mutta enemmänkin kai mahtuisi. Osa jengistä puhuu jo haltiakieltä kun saavumme paikalle. Osa tanssii, vaikka vakaa tarkoitus on kävellä. Hämmentävä meininki, mutta hyvä.

Laitamme SaiPan meille lainaamat pulssimittarit päälle. Tarkoitus on tehdä pientä analyysiä siitä, miten koville joudumme keikan aikana.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Jälleen kerran napakka keikka. Lopussa Hynynen yrittää laulattaa eturivin tyttöjä Ei kukaan -kappaleen aikana, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan. Laulatukseen on syynsä. Biisin lunttilappu on kadonnut ja Hynynen unohti hakea kansainvälisestä internet-tietoverkosta sen sanat. Kaksi säkeistöä ei muistunut mieleen ollenkaan.

No, tähän meidän fanit ovat kai tottuneet. Ei kuitenkaan kaikki, sillä myöhemmin saan tulista sähköpostipalautetta joltain Suurlähettiläät -fanilta siitä, että soundi on huono, bändi soitti liian kovaa, bändi ei aloittanut siihen aikaan kun tyyppi halusi, emmekä edes soittaneet Tuonelan koivuja.

Thumbnail imageMinä pyydän anteeksi. Välillä unohtuu se, että me olemme vain nöyriä yleisön palvelijoita. Keikka ei suinkaan ole interaktiivinen kokemus, kuten me luulemme, vaan on olemassa ME ja YLEISÖ. Me esiinnymme yleisölle. Hyi helvetti, miten vastenmielinen ajatus.

Ilta jatkuu baarin puolella. Hynystä alkaa jälleen väsyttää ja hän siirtyy hotelliin nukkumaan. Muut jatkavat yötä aamuun saakka jonkun taiteilijan ateljeessä. Matkalla sinne Salon Pete päättää ulkoiluttaa hieman heppiään ja joutuu sen takia konfliktiin poliisin kanssa.

Perussettiä. Tää on poliisivaltio!

OULU sunnuntai 24.4.2011
Hynynen herää pillun päältä. No ei sentään, vaan alta.

Sitten mies herää oikeasti. Yksin. Kalsarit ovat märät. Puhelin soi. Sinkkonen soittaa ja ilmoittaa, että pian on lähtö rajavartioasemalle. Ystävämme Matti Patronen on järjestänyt meille puuhaa täksi päiväksi.

Thumbnail imageNo, päivähän menee - ööö, hieman yllättäen - viinaa juodessa. Ja saunoessa. Ja ilmatyynyaluksella jäällä ajellessa. Samalla päätämme myös tämän illan alkunauhan. Laulakoon Matti akustisen kitaran säestyksellä ZZTopia. Espanjaksi. Myös Naked Horse lupaa tulla lavalle. Mystinen Tyrämies on siis tehnyt paluun porukkaan. Paluu tapahtui jo viime yönä. Ilmassa leijuu katastrofi.

Suuntaamme syömään. Samalla myös juodaan hieman. Rundin päiväkännikielto on unohtunut jo monta tuntia sitten. Syy on Suomen valtion, rajavartioston, ei meidän.

Kyllä juopot aina syitä keksivät.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Käymme availemassa ääntä hieman, soitamme pari biisiä. Tämän jälkeen hotellille elpymään hetkeksi. Noin tunniksi.

Jengiä valuu paikalle hissukseen. Meininki tuntuu olevan paljon rauhallisempaa kuin eilen. Meillä ei, puolet bändistä on rennossa humalassa. Hongisto on poikkeus, sillä hän jätti päivän rajavartioreissun väliin. Ja Sinkkonen on oma jämy itsensä. Hän on osannut katkaista. Hynynen ja Aaltonen puhuvat jo haltiakieltä.

Keikka lähtee Matin laululla, johon Aaltonen ja Hynynen yhtyvät. Sitten räjähtää. Allekirjoittanut ei muista keikasta oikeastaan muuta kuin sen, että Kielletyn puun hedelmä ja Veri valuu maahan aiheuttivat nopeutensa takia pieniä ongelmia demppikädessä. Ja sen, että jossain vaiheessa mies havahtuu seisovansa ja soittavansa keskellä yleisöä. Ja sen, että lavalla pyörii hevosennaamainen, alaston mies.

Ihan hyvä keikka, kai. Suuntaamme baarin puolelle, nauratamme naisia, otamme kamat kainaloon ja suuntaamme Karjalaan. Hynynen sammuu heti lämpimään bussiin.

Hongisto, hommaa sinne joku semmonen systeemi, että Hynynen pysyisi hereillä! Joka kerta sama juttu. Tylsää.

LOHJA, LOHI perjantai 29.4.2011
Hynynen suuntaa Helsinkiin junalla. Miestä jännittää, sillä edessä on tiukka työhaastattelu Radio Rockilla. Homma hoituu, pienessä jallukännissä.

Tämän jälkeen mies kohtaa Hongiston Universalin konttorilla, jossa päivitämme tilanteita. Niissä ei paljon päivittämistä ole. Hynynen, Rikala ja Mattila keskittyvät kuuntelemaan, kuinka Hongisto kehuu kyynelsilmin eilistä Roger Watersin keikkaa.

Matka Lohjalle meneekin sitten The Wallia kuunnellessa Hongiston autossa. Hongisto suuntaa Tumpille, Hynynen puolestaan menee hotellille makailemaan. Ei jaksa olla sosiaalinen, tiukka työhaastattelu Rockilla on vienyt kaikki mehut. Ja lievä päiväpöhnä on nukuttava pois.

Äänenpaineentarkistamistilaisuudessa törmäämme outoihin säännöstöihin. Hynysen täytyy henkilökohtaisesti allekirjoittaa joku lappu, jossa luvataan ettei takahuoneeseen tuoda ylimääräisiä ihmisiä, ettei sieltä kanneta viinaa baarin puolelle ja ettei takahuoneen avainta hävitettäisi. Näiden sääntöjen rikkomista seuraisi kolmensadan euron sakko. Nomikäettei! Lohja rock city!

Illalla selviää, ettei tiukkaa viinaa ole tarjolla ollenkaan. Sopimusta tarkistaessamme huomaamme, ettei sitä tämän paikan ollessa kyseessä luvatakaan, joten emme voi nostaa asiasta meteliä. Tunnettu tosiasia kuitenkin on, että Hynynen ei soita nuottiakaan ennen kuin on saanut muutamat kossutujut, joten miehen on suunnattava autolle sitä hakemaan vajaa tunti ennen keikkaa. Onneksi Mikkelin kossukorissa on vielä juomista jäljellä.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Tätä erikoista viinameininkiä täytyy tietysti mainostaa lavallakin soiton lomassa. Soiton, joka muuten kulkee tälläkin kertaa erinomaisesti. Vittuilulla on seurauksensa: alkoholia aletaan Hynysen puoleiselta laidalta tarjota parin naisen taholta varsin kiitettävästi. Loppukeikasta alkaa jo artistin ässä suhista. Hyvä meininki, kiitos suuri!

Iskee väsy. Hynynen siirtyy hotellille maate, jätkät lähtevät Tumpille saunomaan. Hynynen ei uskalla. Hän tietää, että siinä menisi seuraavakin päivä.

TURKU, CARIBIA lauantai 30.4.2011
Ja niin tuntuu menevän. Kun Hynynen soittaa bussista Miitrille joskus iltapäivällä, Hongisto nukkuu vielä ja Miitri on täydessä kännissä. Sillä lailla.

Thumbnail imageAsiat eivät ole hyvin meillä muillakaan. Ukonhauta leviää matkalla Turkuun. Joku henkilöauto pysäyttää meidät Turun moottoritiellä ja ilmoittaa, että auto laskee polttoainetta maantielle tasaisena virtana. Pian Hynynen, Tammi ja Huotari seisovat jossain Turun lähettyvillä olevan Scanian pihassa. Scanian ukko on laittanut työmiehensä jo vapun viettoon, mutta meille järjestyy kyyti Turkuun Scanian huoltoautolla, jonne siirrämme kamat bussista. Erikoismiesten erikoistoimintaa. Parin puhelun jälkeen korjausmiehiäkin löytyy, joten bussia aletaan työstää saman tien.

Thumbnail imagePikku hiljaa alamme olla kasassa ja jopa samassa rakennuksessa. Teemme pitkän ja hartaan äänenpaineentarkastuksen. Tämän jälkeen Hynynen treenaa Mariskan ja hänen hanuristinsa kanssa (kukapa ei muuten haluaisi olla Mariskan hanuristi?!) Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa -dueton. Se menee hyvin. Paljon paremmin kuin myöhemmin illalla. Tässä tapahtumassahan on kolme bändiä: me, Mariska ja Pahat Sudet sekä Monsteriser. KT soittaa keskimmäisenä, mikä on oikein hyvä.

Hynynen makaa apaattisena huoneessaan, käy suihkussa ja töllöttää telkkaria. Mies on aivan puhki. Mutta ei auta, takahuoneeseen on mentävä tuntia ennen keikkaa. Se on täynnä jengiä, osa täysin tuntemattomia, mikä tietysti vituttaa aina.

Ei vaikuta keikkaan, siitä tulee mahtava. Aivan saatanan kova veto. Miitri ja Hysse ovat mukana, vaikka ovat joutuneet hyppäämään lauteille suoraan omalta keikaltaan, ja silti homma toimii. Ainoa asia mikä jää harmittamaan on se, että soittoaikaa on vain tunti. Tuntuu näiden kevään maratonkeikkojen jälkeen pirun lyhyeltä ajalta, ainakin meistä soittajista. Yleisöstä ei voi tietää, mutta tyytyväisiltä ne perkeleet vaikuttivat. Ja naiset olivat jälleen kerran kauniita.

Kevät 2011 oli sitten tässä. Mitä vittua, on ensimmäinen ajatus. Alamme kauhoa viinaa sisuksiimme. Osa porukasta lähtee jo etukäteen eri autoilla pois. Herra Hukka on tullut Porista hakemaan Ukonhaudan (joka on jo kunnostettu ja tuotu keikkapaikalle) huoltoon ja katsastukseen. Hynynen jää vielä paikalle, sillä hänen täytyy käydä vetämässä vielä se duetto Mariskan kanssa. Kyyti kotiin järjestyy yöllä Monsteriserin pakussa, sillä niillä miehillä ei kiirettä ole.

No, se duetto menee ihan päin vittuja. Mutta hauskaa oli.

Olipa muuten mahtava kevät. Kiitos siitä teille faneille. Ja kiitos myös meille, sillä väitän, että bändi on tällä hetkellä paremmassa iskussa kuin koskaan. Soitto on tiukkaa ja porukka on motivoitunutta. Ja yleisöäkin tuntuu riittävän entiseen malliin, joissain paikoissa jopa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Hyvä fiilis ja isku johtuu ennen kaikkea siitä, että viinan juontia on vähennetty. Päiväkännikielto pitäköön siis myös jatkossa. Muistan vieläkin miltä tuntui syksyn 2009, kosteimman kiertueemme koskaan, jälkeen ja sen aikana. Ja sitä oloa en enää koskaan halua.

Nyt edessä on kuukauden loma. Kesän keikat alkavat heti kesäkuun alussa. Ja sitten mennäänkin railakkaasti elokuun puoliväliin saakka. Keikkakalenteri on muuten vielä vajaa, lisäyksiä tulee pikkuhiljaa kunhan valmiita sopimuksia tipahtelee keikkamyyjälle ja meille asti.

Miekka -levyltä pois jääneet neljä biisiä julkaistaan loppukesästä tai alkusyksystä 2011 luultavasti muutaman liveraidan kanssa. Muoto on vielä hakusessa. Ehkä c-kasettina, sehän on nykyisin muotia.

Minä suuntaan nyt lentokentälle. Ei muuta kuin adios a todo el mundo. Ja muistakaa: los muertos no hablan!

hynynen, Lappeenrannassa 2.5.2011

paidat ja levyt
KTvisio - kanava nörteille!