Tilaa Valtatie 666 ennakkoon
KTvisio - kanava nörteille!
OSTA! OSTA! OSTA!
KYL ´EM ALL! 2007

KIIHKEÄÄ TOIMINTAA SUOMEN KEVÄÄSSÄ

KOKOONPANO:
Jouni "Järjetön ahven" Hynynen: kitara, huuto, Leijonakuningas, koko kansan Hynynen, haastattelut, nukkuminen, puhelut, "mikä vitun kaikkien kaveri mie oon?"

Jari "Synkkä korppi" "Peukaloinen" Sinkkonen: rummut, biisilistat, kaatuilu kotioloissa, "postimies soittaa kahdesti, Hynynen soittaa kitaraa"

Janne "Harteikas kesä" Hongisto: basso, aamukännit, kiertuemanageri, "oiskohan täällä saunaa missään?"

Timo "Autenttinen villivarsa" Virtanen: miksaus, krapulat, äänen ylipappi, "vittu tänne(kään) ei tulla enää koskaan"

Petri "Juovikas himo" Salo: monitorihahmoilu, autoilu, äänen alipappi, "ei nimittäin todellakaan tulla tänne enää koskaan"

Mika "Kyräilevä etumus" Huotari: valot, Leijonakuninkaan poika, "taidan nyt kuitenkin viedä pari kaljaa työpisteelle"

Jani "Kuhnaileva laine" Tammi: backline, autoilu, valokuvaus, äiskä, aikataulutus, "vittu, et todellakaan kävele sinne yleisön puolelle"

Kimmo "Hangoitteleva marsu" Hirvonen: paidat, myhäily, "no, ei todellakaan mennyt taas yksiäkään stringejä"

MIKKELI, NIGHT VAAKUNA perjantai 16.3.2007
Olemme Mikkelissä hyvissä ajoin. Edellinen yö on mennyt treenatessa, mutta haaveilemme tekevämme sitä myös Vaakunan äänentarkastuksessa. Näin tapahtuukin. Soitamme läpi noin kymmenen biisiä, joukossa mm. Negatiivinen, jota on vedetty viimeiksi joskus viime vuosisadan puolella. No, siltä se kuulostaakin, homma on lievästi hakusessa.

Tarkoitus on uudistaa keikkasettia aika isolla kädellä. Olemme edellisenä yönä treenanneet kaksikymmentä sellaista biisiä, joita ei ole soitettu aikoihin. Niitä pitäisi tänään ujuttaa settiin mukaan.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Mikäs siinä, normaali meno. Eli äänentarkastuksen jälkeen syömään ja saunaan. Hietalahden Hissu liittyy remmiin. Mies on ajanut ensin Helsingistä ja sitten Lappeenrannasta kuolemaa halveksuen suoraan tänne Savon perämaille. Keikka on antanut hyvän syyn paeta perhejuhlasta hieman aikaisemmin. Onko Mikkeli muuten oikeaa Savoa? En tiedä. Ihmiset puhuvat joka tapauksessa hassusti. Ja kaikki näyttävät siltä, että heillä on ollut rooli Syvä joki -elokuvassa. Sehän on yksi savolaisuuden peruspiirteistä.

Thumbnail imageHarrastamme kevyttä tissuttelua saunatiloissa ja porealtaassa. Tämän jälkeen takahuoneessa jatkuu sama meininki ilman saunaa ja poreallasta. Kuulemme, että porukkaa on niin perkeleesti. Kaikki ennakkoliput ovat menneet kuulemma jo aikaa sitten, ja nyt porukkaa joudutaan kääntämään ovelta. Onneksi kaupungissa on vaihtoehtoja. Francine soittaa vastapäisessä baarissa. Myöhemmin kuulemme, että sielläkin on ollut tupa täynnä. Hyvä meininki.

Rähinä päälle. Menemme lavalle ja soitamme pari tuntia. Kaksikymmentä biisiä. Totuuden nimissä on sanottava, että jossain viidennentoista biisin kohdilla alkaa väsymys painaa niin bändiä kuin ehkä yleisöäkin. Vedämme urhoollisesti silti suunnitellut biisit läpi. Homma hoidetaan vaikkei seisoisikaan, sehän on perusmottojamme.

Keikka on kiertueen ensimmäiseksi keikaksi riittävän hyvä, mutta ei mikään taivaallinen. Tätä mietimme takahuoneessa keikan jälkeen. Vodkapullo tyhjenee huomaamatta. Hynynen sammuu baarin puolelle. Hissu ja Jani kantavat miehen huoneeseen nukkumaan.

Hypnoosi-Hynysen paluu on tosiasia. Kukaan ei ylläty. Mies on vesittänyt taikatemppunsa, Taika-Jimin voima on kadonnut.

KUOPIO, COTTON CLUB lauantai 17.3.2007
Lähdemme Mikkelistä kuin siat makuulta. Hongisto naurattaa respan tyttöjä ja Hynynen odottaa vieressä karkkeja syöden. Miehekäs meininki.

Matkahan menee tietysti nukkuessa. Perillä Cotton Clubissa odottaa yllätys. Paikan omistaja on ottamassa meitä vastaan täydessä kännissä. Ukon jaarittelujen kuuntelu alkaa olla puolen tunnin jälkeen aika piinallista. Äijällä hirttää nimittäin luuppi päälle. Käymme äijän kanssa viiltävää dialogia:
- Minä en mussiikista ymmärrä mittään.
- Ei se mitään, ei mekään, vastaa Hynynen.
- Mistä päin työ tuutta?
- Lappeenrannastahan myö.
- Älä? Minä olin siellä kaheksan vuotta töissä.
- No, katohan äijää.
- Minä en mussiikista ymmärrä mittään.
- Niinhän sie jo sanoit.
- Mistä päin työ tuutta?
- No, yhä sieltä Lappeenrannasta.
- Minä en kyllä mussiikista ymmärrä yhtään mittään. Olin muuten Lappeenrannassa kaheksan vuotta hommissa. Ettekö työ ole jostain sieltä päin?
- Ei, kyllä myö ollaan Norjasta.
- Ihan asiallisesti yritän tässä kysellä ja jutella, älä kuule ala vittuilemaan. Tässä vaiheessa Hynynen ei voi muuta kuin kääntää selkänsä ja kävellä pois tilanteesta.

Hörpimme Indian beeriä. Lankeamme markkinamiesten ansaan ja soitamme etiketissä olevaan numeroon. Saamme kaikki hillittömän oivat intiaaninimet. Olemme tulessa.

Teemme hieman lyhyemmän äänentarkastuksen kuin eilen, mutta aika pitkän kuitenkin. Nyt tuntuu kulkevan jo ilman jännitystä ja vaivattomasti. Negatiivinenkin rullaa jo, mutta tuskin Sinkkonen uskaltaa sitä vielä tänäänkään settiin laittaa. Yö päivää keinuttaa kulkee tänään jo hyvin, eli sen voi ottaa jo mukaan ihan vakiokamaksi. Soitettiinhan me se eilenkin, mutta ei se ihan täydellisesti vielä mennyt.

Hynynen ja Hongisto käyvät hotellilla saunomassa ja syömässä. Jätkät ovat levällään kuka missäkin. Me pojat pysymme sentään ruodussa ja käymme kaljalla jossain keskustan baarissa. Huomaamme, ettemme pysty kävelemään Kuopion keskustassa kymmentäkään metriä, ettei jostain kuuluisi huuto "kato, Hynynen". Jostain syystä se ei kuitenkaan ahdista nyt. Kuopion kollit ovat niin hilpeää väkeä.

Valumme keikkapaikalle, kun kello lähenee yhtätoista. Hynynen tekee jonkun haastattelun pois jaloista ja tämän jälkeen alkaa valmistautuminen keikkaan. Se tarkoittaa sitä, että vodkapullo avautuu.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Nyt kulkee. Homma on aivan eri tasolla kuin Mikkelissä. Vedämme taas pitkään ja hartaasti. Vajaat kaksi tuntia. Hynysen kroppa ei vielä ole aivan sinut parin tunnin huutamisen kanssa. Se tarkoittaa yökkäilyä ja oksentelua keikan aikana ja sen jälkeen. Mutta se on pientä muun henkisen ja fyysisen hurmoksen rinnalla.

Keikan jälkeen baarin puolelle. Kännäys on tosiasia. Sitä kestää kuitenkin vain puolisen tuntia, sillä pakenemme yöllä takaisin Karjalan viidakoihin ja suolakaivoksille. Kuten arvaattekin; matka menee tietenkin virsiä laulaessa ja rukoillessa.

TURKU, GIGGLING MARLIN perjantai 23.3.2007
Hynynen ja Hongisto hyppäävät junaan - yllätys, yllätys - Joensuussa. Edellinen päivä ja ilta on mennyt vahvasti kännätessä ja vuoden takaisen Kiteen keikan kuvamateriaaliin tutustuessa. Sekä Pölösen Markun Lieksa -elokuvan kuvauksia ja lavasteita ihaillessa. Sekä Holopaisen Tuomaksen ja Hietalan Markon kanssa aivopalaverissa. Sekä Poor Seamus -bändin keikalla, josta Hynynen ei muista muuta kuin sen, että se oli hyvä. Tai siis sen, että siinä oli pari kivan näköistä tyttöä.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Lahdessa miehet hyppäävät Neuvostoliiton syleilyyn. Porukka on kasassa, hyvä meininki on tosiasia. Sen kunniaksi Hynynen on tapansa mukaan sosiaalinen ja painuu suoraan nukkumaan.

Herääminen tapahtuu perillä Turussa. Hynysellä on vieläkin krapula, vaikka on jo alkuilta. Hynynen, Hongisto ja Sinkkonen suuntaavat paikalliseen baariin tapaamaan Maj Karman Ylppöä sillä aikaa kun tekniikan pojat kasaavat kamoja. Karma on keikalla viereisessä baarissa. Neroutta.

Teemme pikaisen äänentarkastuksen, syömme ja tämän jälkeen tietysti saunaan. Saunan jälkeen Hynynen ottaa nokoset. Tapaamme keikkapaikalla joskus yhdentoista jälkeen. Kaikki muut paitsi Hongisto, joka saapuu paikalle vasta puolen yön jälkeen. Se on liian lähellä keikkaa. Emme kerkeä keskittymään. Kävelemme puolihuolimattomasti lavalle ja alamme louhia vähän sinne päin. Hynynen soittaa Tuonelan koivut miten sattuu ja Hongisto keskittyy soittamisen sijaan eturivin tyttöjen naurattamiseen. Vasta keikan loppupuolella saamme tilanteen haltuun. Encoret menevät jo loistavasti.

Aina ei voi olla paras. Se on harmi, sillä baari on aivan tukossa ja meininki tuntuu muutenkin olevan hyvä. Mutta toivottavasti olimme edes riittävän hyviä. Kännäämishommat hoidamme sentään ammattitaidolla ja huolella, siihen voitte aina luottaa. Aamuun menee, että paukahtaa…

HARJAVALTA, NIGHT FACTORY lauantai 24.3.2007
Hynynen heräilee joskus iltapäivästä. Jätkät ovat roudaamassa. Roudauksen jälkeen haemme aamupalapizzat ja hyppäämme bussiin. Vaaka-asentoon tietysti.

Vaaka-asento jatkuu perillä Harjavallassa. Hynynen ja Hongisto nukkuvat lähes äänentarkastukseen asti. Se on nopea, treenaamme Yksinpuhelun ja Itkussa -kappaleet soittokuntoon. Tämän jälkeen saunaan ja jatkamaan makailua. Ja katsomaan Bondia telkkarista.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Tapaamme takahuoneessa tuntia ennen keikkaa. Hynynen siemailee jo aikaisemmin avaamaansa vodkapulloa, muut miettivät vielä, että juodako vai ei. Tekniikan kanta on selvä. Edellinen ilta Turussa on ollut niin raskas, että jätkät ovat sopineet olevansa tämän päivän selvin päin. Samoin koko seuraavan viikonlopun. Kuulostaa utopialta.

Kuopion ohella rundin paras veto tähän asti. Kulkee perkeleen hyvin. On hauska seurata yleisön ilmeitä, kun vedämme Aamenen ja Itkussa. Ei mene oikein jakeluun. Nautimme tilanteesta.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Hynynen haaveilee kesken keikan käyvänsä yleisön puolella, mutta Jani on tiukkana. Mies ei päästä. Sama kohtalo oli Hongistolla eilen. Janista on tullut äiti meille. Pelottava ajatus.

Keikan jälkeen takahuoneeseen juopottelemaan. Miten se aina tuntuu yhtä kivalle, vaikka tätä on tehty jo vuosikausia? On se alkoholi ihmeellinen asia. Mietimme menoa baarin puolelle, kuten meillä on tapana ollut, mutta nyt se tuntuu vaikealle. Hirveä diskojumputus ei tunnu houkuttelevalta nyt.

Lopulta takahuone täyttyy vakiofaneistamme, jotka ovat seuranneet meitä tänne asti. Osa on Helsingistä, osa Tampereelta, loput kuka mistäkin. Olemme niin hämmentyneitä, että teemme poikkeuksen ja päästämme heidät sisään vaikkemme yleensä niin tee. Tarjoamme jopa juotavaa. Sosiaalisia herrasmiehiä kaikki tyynni.

Onneksi meidän ei tarvitse toimia luonteittemme vastaisesti kovin pitkään. Jätkät roudaavat valoa nopeammin ja matka Karjalaan on tosiasia. Saamme ajanvietettä heti alkumatkasta, kun pääsemme seuraamaan kuinka paikallinen teinihirmu pakenee autollaan poliisia. Tämä älyn senaattori ohittaa meidätkin ja pian autot katoavat horisonttiin. Toivottavasti kukaan ei kuollut. Takaa-ajo näytti nimittäin päättyvän siihen, että poliisit haravoivat taskulampuillaan tien laidan metsikköä.

Kuoli tai ei, me sentään voimme hyvin. Ei rajua kännäystä tällä kertaa. Hynynen käy nukkumaan, sillä hän tietää ensi viikosta tulevan erittäin raskaan. Ja sitä seuraavasta...