Katso ja osta helvetti jäätyy
Tilaa Murheen mailla II ennakkoon

KOTITEOLLISUUDEN ESIINTYMISIÄ 2014
Keikat myy Dex Viihde Oy

Lokakuu
pe 31.10.2014 Helsinki, Pressa

Marraskuu
la 01.11.2014 Anjankoski, Mari´s Coffee
pe 07.11.2014 Jämsä, Himos Areena
la 08.11.2014 Kuopio, Rauhalahti
pe 14.11.2014 Turku, Venus Nightlife
la 15.11.2014 Valkeakoski, Waltikka
pe 21.11.2014 Varkaus, Z-One
la 22.11.2014 Tampere, Klubi
pe 28.11.2014 Lappeenranta, Old Cock
la 29.11.2014 Lahti, Finlandia-klubi

Joulukuu
pe 05.12.2014 Mikkeli, Wilhelm Club & Bar
la 06.12.2014 Hämeenlinna, Sirkus
pe 12.12.2014 Jyväskylä, Lutakko
la 13.12.2014 Helsinki, Tavastia-klubi
pe 19.12.2014 Oulu, SuperPark
la 20.12.2014 Seinäjoki, Rytmikorjaamo














SEINÄJOKI, PROVINSSIROCK perjantai 17.6.2005
Olo on mahtava. Kesän ensimmäinen kunnon festariveto aiheuttaa aina pientä jännitystä ja kutinaa. Haluamme olla ajoissa paikalla, joten lähdemme ajoissa ajelemaan. Aika loogista, vai mitä? Ja meidäthän tunnetaan miehinä, jotka tulevat aina ajoissa ja nopeasti.

Oikea syy tähän ajoissa olemiseen on se, että meille jaetaan kultalevyt Provinssissa Kuolleen kukan nimestä ja "Seiskasta". Molempia on siis myyty 15 000 kappaletta. Meillä on paljon kavereita.

Kultalevybileet poikkeavat hieman siitä mitä ne monesti ovat. Me vietämme ne tavallisten alkuasukkaiden, festariyleisön, seassa. Toimittajat on kutsuttu sinne, ja heille tarjoillaan lämmintä kaljaa, nakkeja ja lihapiirakoita. Ei mitään VIP-meininkiä siis, vaan tavallista safkaa, jota muutkin kunnon ihmiset syövät. Vain Saarioisten pizzat puuttuvat. Oletamme, että paikalle ei tule ketään. Se on väärä luulo, toimittajia ja muuta väkeä on paikalla toista kymmentä. Kaljat loppuvat ikävästi kesken.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Emme ehdi nautiskella alkuasukkaiden seurasta pitkään, sillä meillä alkaa olla kiire lavan taakse. Keikka on jo yhdeksän jälkeen, ja siihen pitäisi kai jotenkin valmistautuakin. Provinssirock järjestää meille kyydin pienellä pakettiautolla, jonka kylkeen on liimattu ihan vitun iso puolilähikuva Hynysestä. Ensin hieman hävettää, sitten alamme pitää sitä hyvänä vitsinä.

Porukkaa kokoontuu hissukseen tonteille. Nuorempi Hynynen saapuu jostain puskasta, samoin Holopaisen Tuomas. Atte Blom, Rikalan Sami, Korhosen Hannu ja liuta muita ystäviä tulevat jostain. Hynynenkin tulee, nimittäin housuihinsa. Tunnelma alkaa siis kohota.

Ei muuta kuin avolouhokselle. Kävelemme lavalle, ja tila on hallussa heti alusta lähtien. Erittäin hyväntuulinen keikka. Seesteisen rauhallinen. Harmittaa kun varsinaisen setin jälkeen kuulemme, että aikaa on vain yhteen encoreen. Vedämme Satu peikoista. Hynynen näkee kun yleisön seassa joku tyttö itkee. Ei ihme, meinaa se biisi välillä itkettää meitäkin.

Keikan jälkeen nollaamme tilannetta, ja jäämme hieman epävarmoiksi sen suhteen, että olikohan setti hieman liiankin pliisu. Emme pääse siitä varmuuteen, mutta päätämme sen huomenna olevan toisenlaisen. Nuorempi Hynynen on sitä mieltä, että Poikakuoro Sodoma & Gomorra ei tänään ollut oikein vedossa. Mutta siitähän kirjoittaja ei tiedä mitään, koska ei musiikista ja laulamisesta tiedä hevon vittua.

Alkoholista hän puolestaan tietää. Alamme louhia sitä huulioon. Teemme pari haastattelua (englanninkielisiä, arvatkaa tuliko niistä hyviä!). Katsomme Nightwishin keikan.

Saamme kyydin keskustaan ja lopulta löydämme kaikkien kauhuksi itsemme baarista. Näemme tuttuja. Juomme lisää viinaa. Hynynen eksyy muista. Se harmittaa Hynystä. Hän soittelee kaikille, mutta kukaan ei halua puhua hänen kanssaan. Viimein hän tapaa Apulannan ja oman levy-yhtiönsä väkeä. Hynynen pummaa Apulannan pojilta viinaa. Hän saa sitä. Hän juo sitä ja oksentaa Rikalan Samin (levy-yhtiömme miehiä siis) huoneessa siististi muovipussiin. Hynynen poistuu huoneesta viinapullon kanssa. Hynynen mököttää yksin hotellin aulassa. Hissin ovi avautuu ja Hynynen näkee bändikaveriensa saapuvan. Hynynen ilahtuu ja rientää heitä vastaan. Jätkät käyvät hänen kimppuunsa ja potkivat ja hakkaavat häntä. Kaikilla on hauskaa.

Rikala kysyy aamulla hotellin aulassa Hynyseltä jos hän ehkä haluaisi muovipussinsa takaisin. Se jäi nimittäin lojumaan hänen huoneeseensa.

Hynynen ei halunnut. Se ei NIIN halunnut.

VANTAA, MYÖTÄTUULIROCK lauantai 18.6.2005
Matka Vantaalle on pitkä mutta puuduttava. Siihen on valmistauduttava huolella. Hynynen ja Hongisto käyvät siis Seinäjoen Alkossa. He NIIN käyvät Alkossa. Sen he NIIN osaavat.

Viinaa ostetaan niin että sitä riittää. Hongisto alkaa louhia sitä huuleensa. Hynynen nukahtaa.

Hynysen herätessä olemme jo melkein perillä. Hongisto alkaa olemaan aikamoisessa soosissa. Vantaalla olemme lopulta joskus seitsemän aikoihin (aika yllättävä aika!). Teemme pari haastattelua ja soittelemme videoryhmälle kysellen kuinka päivä on mennyt. Tänään on nimittäin aloitettu Kaihola -videon kuvaukset. Kaikki on kuulemma mennyt putkeen, ja aamulla olisi meidän vuoromme saapua kuvauksiin. Kelloaika vain tulee pienenä järkytyksenä. Meidät luvataan noutaa hotellilta yhdeksältä aamulla. Olemme hieman pettyneitä. Tietenkin meidät pitäisi hakea seitsemältä.

Soitamme keikan, jossa on ripaus jazzia. Hongiston soittokäsi ei aivan pelaa, mutta fiilis on parempi ja vapautuneempi kuin eilen. Apujoukoista vain Aaltonen on tänään mukana, nuorempi Hynynen ja Holopainen jäivät omille teilleen. Settiä on hieman muutettu eilisestä, mukana on nopeita biisejä hieman enemmän. Se tuntuu hyvältä ratkaisulta.

Hissu Hietalahti, videomme päätähti, saapuu paikalle. Alamme tutustua alkoholituotteisiin. Ne vaikuttavat erittäin mielenkiintoisilta. Siirrymme erinäisten käänteiden kautta (vittu, että on vaikeaa saada taksi Myötätuulirockiin) Helsingin keskustaan, jossa vietämme kuuman ja kosten yön. Se on yhtä viinaa, seksiä ja rock´n´rollia. Vain seksi ja rock´n´roll puuttuvat.

KAIHOLA -VIDEON KUVAUKSET HELSINGISSÄ 19.6.2005
Vittu, mie en lähde mihinkään, on Hynysen ensimmäinen kommentti kun puhelin soi aamulla ennen yhdeksää. Videon ohjaaja Karvisen Tommi se siellä soittelee ja yrittää herätellä meitä. Tehtävä on epätoivoinen, mutta mahdoton. Viimein Hynynen herää ja alkaa kiusata yhtyetovereitaan tarmokkailla "tsemppaa läski" -huudoilla ja vaisuilla karatepotkuilla kylkiin. Viimein ukot ovat ylhäällä ja pirteä päivä voi alkaa.

Hynysellä ei ole mitään tietoa mihin päin Helsinkiä auto heitä vie, silmät eivät nimittäin ole auki, kun iso amerikkalainen halkoo maisemaa. Saavumme viimein jollekin ankealle lähiöalueelle, jossa kuvausryhmä jo odotteleekin. Ukot maskiin, ja Hynynen avaa punaviinin. Pitäähän sitä aamiaistakin nauttia.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Hynystä kuvataan ensin, sitten Hongistoa ja Sinkkosta, sitten Hynystä ja Sinkkosta ja lopuksi Sinkkosta, joka vetää aivan uskomattoman roolin. Sinkkonen saa oikeasti turpaansa vastanäyttelijättäreltään, joka vahingossa lyö häntä vasurillaan eräässä kohtauksessa leukaan. Veri lentää, mutta Sinkkosta vain naurattaa.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Päivä menee siis kuvatessa ja viiniä litkiessä. Jossain vaiheessa selviää, että olemme jossain Itä-Pasilassa. Kaikki toimii jouhevasti, kuvausaikataulu on sopivan tiukka. Hissukin saapuu paikalle neljän aikoihin tehden pois muutaman kohtauksen, jotka ovat eilen jääneet tekemättä. Siirrymme Merihakaan, jonka jossain hämyisessä baarissa kuvaamme viimeiset kuvaukset ja laulamme hieman oopperaa. Homma on nipussa hyvissä ajoin (en muista monelta, kirj.huom.) ja alamme keskittyä koko kuvausryhmän voimin oleelliseen. Karaokeen, alkoholiin ja kiitospuheisiin, joissa kehumme tämän olleen miellyttävin videosessio koskaan. Emme valehtele edes. Olemme varmoja, että tästä videosta puhutaan vielä. Tai ei tämä mikään video ole, tämä on lyhytelokuva.

Hynynen vetää karaokessa Mäyrän ja Levottoman tuhkimon. Sitten tulee väsy. Jossain vaiheessa baarin emäntä ajaa koko saatanan porukan pihalle.

RAUMA, RAUMANMEREN JUHANNUS torstai 23.6.2005
Lähtöaika myöhästyy, sillä Hongisto tulee Lappeenrantaan moottoripyörällä, ja joudumme odottelemaan miestä hieman. Muutakin porukkaa tulee Joensuusta, Älö on mukana remmissä pitkästä aikaa, Parkkisen Sami ja Kontkasen Panu tulevat myös mukaan kameroineen. Toinen aikoo kuvata meitä, toinen Viikatetta. Ilmassa on luokkaretken tuntua. Kyytiin tulee nimittäin porukkaa niin perkeleesti myös Lahdesta. Nuorempi Hynynen, kansitaiteilijamme Aki Scharin sekä Rumban toimittaja Janne Flinkkilä.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Vaihdamme kokemuksia viikosta. Hynynen kehuu urheilleensa, Hongisto taas väittää, että krapula on hellittänyt vasta tänä aamuna. Sinkkonen ei puhu, hän vain runkkaa. Katsomme matkalla Kake Randelinin DVD:n, sekä parhaita pätkiä Popedan vastaavasta. Järkyttävää katsottavaa molemmat, mutta ehkä Kake vie ehdottomassa asenteessaan voiton pehmeän villapaidan mitalla. Ajaahan mies sentään rallia. Sinkkonen sai lapsena jopa mieheltä nimikirjoituksenkin samettilippikseensä.

Perillä tapaamme Mokoman poikia, sekä - jälleen kerran - Hissu Hietalahden, joka on mukana Nykäs -elokuvan kuvauksissa, jonka kohtauksia Raumalla kuvataan. Menemme mököttämään takahuoneeseen, soittoon on nimittäin vielä aikaa, ja seura alkaa vaikuttamaan hieman kostealta.

Pääsemme louhokselle puoli kaksi yöllä. Jengiä on niin perkeleesti. Soittokin kulkee, mutta Hynysen kitaravahvistimen säädöt ovat hieman hakusessa. Se häiritsee aluksi, mutta mies tottuu siihen pian. Tämän jälkeen veto on yhtä juhlaa. Setti on jälleen muuttunut hieman, ja jälleen edukseen. Olemme tyytyväisiä.

Ei muuta kuin alkoholilouhokselle. Kaivosmiehen on pakko painaa ympäri vuorokauden. Kerkeämme hakea vielä muutaman kaljan ennenkuin VIP-teltta menee kiinni. Hynynen keskustelee 69 Eyes -bändin kitaristien kanssa kitarasoundeista. Keskustelua käydään noin puoli tuntia, ennenkuin Hynynen joutuu toteamaan miehille, että hän ei ymmärrä sanaakaan mitä miehet puhuvat. Kalpeanaamoja naurattaa intiaanin tietämättömyys ja yksinkertaisuus.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Menemme majoituspaikallemme ja asetumme luonnon kauniille avokalliolle ihailemaan auringon laskua. Nuorempi "ihmispillu" Hynynen alkaa harrastaa ilmanussintaa. Siinä tohinassa katkeaa joku vitun muinainen kataja. Älö, Hynynen ja Flinkkilä seuraavat perässä, ja saman kohtalon kokee myös joku vitun pihlaja. Vanhempi Hynynen alkaa oksennella, joten hänet talutetaan nukkumaan.

Suomen luonto on kuitenkin jo siinä vaiheessa häpäisty, tehtävä on suoritettu. Näin toimii Airfuckers, inc.

NUMMIROCK perjantai 24.6.2005
Kirjoittaja ei muista aamusta mitn. Hän havahtuu jossain matkalla, kun koko seurue rientää ostamaan grillin, hurjan määrän lihaa ja makkaraa sekä helvetillisen lastin alkoholia. Olemme nimittäin päättäneet viettää yhteistä juhannusta Mokoman poikien kanssa Kauhajoella heti Nummirockin keikan jälkeen. Kerrankin keikka on ajoissa, meillä 18.30 ja Mokomalla jo sitä ennen.

Vankkurimme lipuvat hiljakseen Apassikanjoniin. Nuolet viuhuvat ympärillämme, alkuasukkaat huutavat ugala bugala, jostain lentää keihäs. Emme anna sen häiritä vaan siirrymme katsomaan Mokoman keikkaa. Kaikki menee hyvin, kunnes Annala näkee lavalta meidät ja ilmoittaa alkuasukkaille sijaintimme. Sen jälkeen keikan katsomisesta ei tule mitään, aika menee nimikirjoituksia kirjoitellessa.

Ei muuta kuin bussiin mököttämään siis. Muutaman tunnin kuluttua olemme valmiita lavalle. Ja jälleen se tapahtuu. Vedämme Nummirockissa ihan helvetin hyvän ja mukavan keikan, aivan kuten aikaisempina vuosinakin. Soitto maistuu kunnolla oikeastaan ensimmäistä kertaa tänä kesänä, mitään häiriötekijöitä ei ole. Paitsi ne Hynysen kitarasäädöt, mutta hyvä fiilis kuittaa sen. Monitorointi on nyt täysin kohdallaan, ja laulaminen tämän takia äärimmäisen helppoa. Paikalla on aluksi vain kourallinen porukkaa, mutta parin biisin jälkeen jengiä on kertynyt jo vitusti. Hynysen viereen on viritetty ylimääräinen mikrofoni kiveksien korkeudelle siltä varalta jos kolmas taustalaulajamme Sodoman ja Gomorran lisäksi, herra Homorra, sattuisi tulemaan paikalle. Hän ei tule. Harmi. Olisi Hynysen keikasta tullut vielä nautittavampi.

Välispiikit menevät kyllä nyt aivan höpö -osastolle. Haukumme kaikki "neekerit" ja natsit.

Thumbnail imageEihän siinä mitään. Odottelemme bussissa kun jätkät kasaavat kamoja ja lähdemme kohti Kauhajokea, majoituspaikkaamme. Olemme aika pleksit sinne saapuessamme. Hynynen on jo hajoittanut puhelimensakin, mutta eihän grillatessa puhelinta tarvitsekaan. Paistamme lihat ja makkarat pois kuljeksimasta. Ja nuorempi Hynynen innostuu jälleen harrastamaan ilmanussintaa. Jälleen kaatuu puu. Joku kuvaa tapahtumia motellin parvekkeelta.

Aamulla saamme haastattelupyynnön Kauhajoen sanomilta, jossa pyydetään selvittämään kunnalle kuuluvan puun kohtaloa. Päätämme myöntää haastattelun aiheesta ainoastaan yhdelle lehdelle, NO SORI:lle, jonka ensimmäinen numero tulee ilmestymään syksyllä. Mutta siitä myöhemmin lisää.

Aamusaunan jälkeen bussiin istumaan. Hynynen saa erilaisin paperipatentein puhelimensa toimimaan. Matka juhannuksen viimeiseen kohteeseen voi alkaa. Se NIIN voi alkaa.

JÄMSÄ, HIMOS lauantai 25.6.2005
Saavumme Homokselle, kuten leikkisästi ja kekseliäästi paikkaa kutsumme, liian aikaisin. Luppoaikaa on liikaa, eivätkä Hongisto ja Hynynen voi vastustaa kiusausta heittäytyä villiin leikkiin keskioluen kanssa. Holopainen on tehnyt saman liikkeen jo edellisenä yönä - Nightwishin keikka oli jo perjantaina - joten hän on mukana remmissä. Kulutamme aikaa saunomalla ja katsomalla Eläkeläisten keikan. Ema tekee saman killerin kuin Annala Nummirockissa, ja keikka menee nimmareita kirjoitellen. Tämän jälkeen ruokailua, keskiolutta ja lonnimista. Eppu Normaalin keikka tekee vaikutuksen Hynyseen, vaikkei hän sitä kokonaan pystykään katsomaan. Näyttää Martti olevan aika hyvässä fyysisessä kunnossa.

Thumbnail imageMeidän soittoaikamme on viimein klo 02.30. Hieman vaikeaa kivuta lavalle sellaisten pikkubändien kuin Yö ja Eppu Normaali jälkeen. Oletamme, ettei paikalla ole enää ketään, mutta olemme väärässä. Jengiä on perkeleesti. Vedämme keikan, joka on fiilikseltään ihan vitun kova, mutta soittokäsi olisi Hynysellä saanut pelata vähän paremmin. Nopeisiin demppeihin ei ollut mitään mahkuja. Muuten kyllä ihan vitun hyvä meininki. Jaloviinapullokin tyhjenee lavalla varsin kiitettävästi. Kyllä kirjoittaja on sitä mieltä, että esiintyvällä taiteilijallakin on oikeus jo tähän kelloaikaan juhlia juhannusta, vaikka taiteellinen kokonaisuus siitä hieman kärsisikin.

VIP-teltassa loppuu jälleen tarjoilu kun lopetamme keikan. Reilua. Ei muuta kuin kamat autoon ja kohti Karjalaa. Sinne saavumme aamun tunteina, osa jää kirjoittajan muistin mukaan Lahdessa pois. Kehittelemme NO SORI -lehteä lisää. Suunnittelemme cover -biisin tekemistä. Juomme helvetillisen määrän alkoholia. Hynynen ja Hongisto saapuvat Hynysen kotiin liikuttavassa mielentilassa ja sammuvat välittömästi.

Ihan kiva juhannuskonferenssi.

paidat ja levyt
KTvisio - kanava nörteille!