Maailmanloppu on saapunut

KOTITEOLLISUUDEN ESIINTYMISIÄ 2014
Keikat myy Dex Viihde Oy

Lokakuu
pe 31.10.2014 Helsinki, Pressa

Marraskuu
la 01.11.2014 Anjankoski, Mari´s Coffee
pe 07.11.2014 Jämsä, Himos Areena
la 08.11.2014 Kuopio, Rauhalahti
pe 14.11.2014 Turku, Venus Nightlife
la 15.11.2014 Valkeakoski, Waltikka
pe 21.11.2014 Varkaus, Z-One
la 22.11.2014 Tampere, Klubi
pe 28.11.2014 Lappeenranta, Old Cock
la 29.11.2014 Lahti, Finlandia-klubi

Joulukuu
pe 05.12.2014 Mikkeli, Wilhelm Club & Bar
la 06.12.2014 Hämeenlinna, Sirkus
pe 12.12.2014 Jyväskylä, Lutakko
la 13.12.2014 Helsinki, Tavastia-klubi
pe 19.12.2014 Oulu, SuperPark
la 20.12.2014 Seinäjoki, Rytmikorjaamo














HAISKAHTAA HOMOLLE ­KIERTUE, KEVÄT 2005

HENKILÖT:
Janne “Tikkalan Kurt Russel” Hongisto: basso, mylvintä, vahvistinhankinnat, skannaus, “miss on miun Ampeg”, “miks en saa pitää kaappia lavalla”, “Ööö, mutku”, Naista pitäis saada aina sillo ku haluaa”.
Jari “Tetsuo” Sinkkonen: rummut, väkivalta, homous
Jouni “Råaaar” Hynynen: uudet kitarakamat, homolle haiskahdus
Timo “Timpe”, “Yön Timo” Virtanen: miksaus, transsex party service
Ville “Pille” Koho: valot, kuski, tiedon valtatiet, irkkaus
Pete “Piotr” Salo: monitorit, kuski
Jani “mörkö” Tammi: paidat, kuski, tappaminen
[ÄÖ]: backline, paitamyynti, perseseksi

TÄHÄN MENNESSÄ TAPAHTUNUT
Kierros alkaa keskiviikkona, mutta bändi liikkuu jo maanantaina kohti Imatraa. Tarkoitus on tehdä yksi biisi Aaltosen Miitrin kanssa Music Brosissa. Biisin käyttötarkoitus selviää teille myöhemmin. Jos selviää.

Biisi tehdään, Imatran yöelämässäkin käydään. Siellä on maanantaina aika hiljaista. Ketään ei nimittäin ole missään. Tylsistymme toistemme seuraan ja menemme nukkumaan.

Thumbnail imagePete hakee meidät tiistai-aamuna studiolta, ja alamme valua kohti Lappeenrantaa. Hongisto tajuaa jättäneensä puhelimensa studioon noin kahdenkymmenen minuutin ajon jälkeen. Nerokasta. Mies ilmoittaa asian luonteelleen ominaisella tavalla mylvimällä tyyliin “nyt käännytään takas, tai mie tapan kaikki”. Saamme puhelimen, tai itse asiassa niitä on kaksi, erinäisten käänteiden jälkeen kohtaamispaikalle, jonne saapuvat myös herrat Sinkkonen ja Tammi. Mukanaan miehet tuovat uudet kiertuepaidat. Juomme mitalikahvit, sillä olemme saaneet aamulla viestin, että Kuolleen kukan nimi on myynyt kultalevyyn oikeuttavat 15 000 kpl viime viikon aikana.

Kohti Helsinkiä, jossa on tarkoitus pitää PA ­treenit. Olemme paikalla joskus iltapäivällä, mutta soitto alkaa vasta joskus kymmenen hujakoilla. Paikka on Vallila ja VR:n vanha konepaja. Nyt on niin massiiviset PA:t ja valot, että niiden kasaaminen vie aikansa. Treenaamme jonnekin kahteen asti yöllä. Hynysellä on koekäytössä uusi kitara (Gibsonin Les Paul Standard), vahvistin ja kaappi (Mesaboogie), ja ne todetaan hyviksi. Hongiston särö aiheuttaa ongelmia, samoin kaappi, joka painaa niin vitusti (115 kg, saman verran kuin mies itse), että tekniikka alkaa puhua sen pois jättämisestä. Hongisto pistää hanttiin, ja mylvii jäävänsä pois itsekin jos kaappia ei saada mukaan. Tekniikalle tämäkin ratkaisu sopii. Yhteisymmärrykseen ei päästä. Lopulta kaappi jää pois, koska kamaa on niin paljon, ettei se yksinkertaisesti mahdu autoon. Hongisto alkaa mököttämään.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

KESKIVIIKKO 23.3. JÄRVENPÄÄ, RT Partyhouse
Hynynen juoksee koko päivän ympäri Helsinkiä tekemässä haastatteluja. Joskus klo 16 jälkeen bändi valuu Helsingin City Anttilaan jakamaan jotain vitun nimmareita. Miehet olettavat, ettei paikalle saavu ketään. Siellä on helvetillinen jono. Nimmareita kirjoitellaan tunnin verran tauotta. Hullun hommaa. Ja haiskahtaa homolle.

Thumbnail imageTaksi alle ja kohti Järvenpäätä. Kyytiin saapuvat myös 51 Koodia homolle haiskahtavat hahmot, Olli-Matti ja Asko. Miehet haluavat vapaa-ajallaan hengailla rokkityyppien mukana. Tuon kaltaista nuorta energiaa on Hynysen kaltaisen vanhuksen täysin mahdotonta ymmärtää.

Normaali meininki, soundcheck ja syömään. Hynynen hämmentää kanssaystäviään tilaamalla salaattia ja vettä. Keikkaan on niin vähän aikaa, ettei mies uskalla syödä sen enempää. Jätkät haukkuvat miehen homoksi. Vittuilun ohella rockbändi Kotiteollisuus pitää palaverin kirjanpitäjänsä kanssa. Haiskahtaa jälleen homolle. Tämän palaverin jälkeen pidetään palaveri herrojen Hietalahti, Saarela ja Frantzen kanssa. Puhumme perseseksistä ja homoilusta. Homolle haiskahtavia hahmoja kaikki tyynni.

Thumbnail imageKeikka kulkee ihan päin persettä, homoille ominaista toimintaa siis. Jännittää niin vitusti, että soitto ja laulu eivät kerta kaikkiaan kulje. Vanhat biisit menevät toki hyvin, mutta uudet biisit eivät kulje vielä ollenkaan. Hävettää, mutta tällaista se välillä on. Aina ei voi olla paras. Jengiä on kyllä vitusti, ainut asia, joka tällä keikalla on kohdallaan.

Yöllä teemme uuden aluevaltauksen. Juomme viinaa. Se maistuu hyvälle. Niin hyvälle, että sitä on maisteltava aamuun asti.

TORSTAI 24.3. SEINÄJOKI CITY HOTELLI, parkkihalli
Heräämme aamulla Hongiston mylvintään. Mies huutaa puhelimeensa ja haukkuu koko Suomen valtion KT:n kirjanpitäjälle. Jotain ongelmia firman veroilmoituksen kanssa. Ei hirveän rock.

Matka Seinäjoelle on hiljainen. Olemme perillä joskus kello neljän jälkeen. Tutustumme miljööseen ja havaitsemme sen hämmentäväksi. Kyseessä on parkkihalli. Se haiskahtaa hieman homolle.

Emme anna sen häiritä. Teemme checkin ja nautimme illallisen punaviinillä kynttilän valossa. Ihanaa, mutta haisee hieman homolle.

Keikkamyyjämme Korhonen saapuu paikalle ja pelottelee kesästä tulevan aika massiivisen. Ihan kuin tämä kevät ei jo olisi sellainen. Mies kertoo, että kotona olo jää vain utopistiseksi haavekuvaksi aina tuonne lokakuuhun asti. No, mikä ettei, toteavat miehet ja alkavat Valkovenäläisten tehdasmaisen valmistuksen. Päissä pyörivät miljoonat tunnekuohut.

Keikka menee jo paremmin. Itse asiassa sitä voi sanoa jo hyväksi. Uudet biisitkin tuntuvat jo kulkevan. Tuntuu, että yleisöön uppoavat parhaiten Kaihola ja Murheen mailla. Tai ainakin tyttöihin, äijistä nyt ei saa mitään selvää. Ukot vain mököttävät, ja katsovat tyttöystäviensä kaihoisia katseita, perseiden pyöritystä ja reaktioita ihmeissään.

Yhdet encoret ja takahuoneeseen istumaan. Juutumme sinne juomaan Valkovenäläisiä koko loppuillaksi. Vittuilemme Provinssirockin promoottori Koivistolle ja vaarannamme näin pääsymme jatkossa kyseiseen tapahtumaan. Onneksi mies osaa vittuilun itsekin, ja keskustelua käydään varsin karjalaisessa hengessä. Käymme hätäisesti kääntymässä hotellin yökerhossa. Se on täynnä teinejä, ja päätämme paeta huoneisiin. Homolle haiskahtavaa toimintaa, viinan veto jää kesken.

PERJANTAI 25.3. YLIVIESKA, Ravintola Vieska
Ä lö liittyy seurueeseen perjantai-aamuna, kokelas on saanut lomaa intistä. Mikäs armeija se sellainen on? Haiskahtaa hieman homolle. Lähdemme ajelemaan Seinäjoen rautatieasemalta joskus puolen päivän jälkeen.

Perillä seurueeseemme liittyy lisää urpoja, Diablon Nygård veljineen saapuu paikalle. Juomme sen kunniaksi muutamat kaljat. Haiskahtaa homolle.

Thumbnail imageCheckin ja ruokailun jälkeen Hynynen jää makailemaan hotellille, Sinkkonen ja Hongisto lähtevät Nygårdin hullujen kanssa ajelemaan pitkin Pohjanmaata. Pojat käyvät myös saunomassa. Toiminta haiskantaa hieman homoseksualismilta.

Keikka kulkee helvetin hyvin. Homma napsahtaa kohdilleen heti ensimmäisestä biisistä lähtien. Hynynen ja Hongisto laulavat Murheen mailla kertosäkeen “minä sinussa, sinä minussa” ­kohtaa toisilleen. Haiskahtaa hieman heteroseksin vastaiselle toiminnalle. Eli homolle. Mutta toimii.

Keikan jälkeen baarin puolelle, jossa joudumme ultimaattiseen nimmarihelvettiin. Kirjoittelemme tusseilla äijien otsiin hakaristejä ja kirkkoveneitä. Eikä haise homolle yhtään, saatana.

LAUANTAI 26.3. NIVALA, Tuiskula
Aamulla ei ole mikään kiire, siirtymä on tällä kertaa vain vaivaiset 26 km. Kerrankin näin. Kuulemme, että Popeda on samassa hotellissa ensi yön kuin me. Se herättää pelonsekaisia tuntemuksia, miljoonia tunnekuohuja. Se saattaa nimittäin tarkoittaa absoluuttista alkoholikimaraa.

Thumbnail imageMatkalla käymme ostoksilla. Iso Kärkinen ­niminen kauppakeskushelvetti tarjoaa yllätyksen, kun näemme heti ensi metreillä tutun näyn. Peaveyn 5150, kitaravahvistin, samanlainen joka on palvellut Hynystä jo vuosia, seistä jököttää yksinäisenä muiden musiikkitarvikkeiden seassa. Hongiston on pakko ostaa nuppi pois kuleksimasta. Mies ostaa sen bassosettiinsä, siinä on nimittäin helvetin hyvä särö myös siihen käyttöön. Mies ostaa muutakin, yhdistetyn kopiokoneen ja tulostimen bussiin, jotta siviilitöiden tekeminen kävisi reissuillamme mahdolliseksi. Haiskahtaa hieman kokoomuslaiselta toiminnalta. Ei hirveän rock. Ristimme tämän uuden laitteen heti R2:seksi, se näyttää nimittäin aivan robotilta. Ja sitähän se onkin.

Hynynen, Sinkkonen ja Tammi virittäytyvät soundcheckiin pelaamalla Nivalan liikuntasalissa jalkapalloa. Parin biisin checkin jälkeen hotellille saunomaan. Piiskaryyppyjen jälkeen keikkapaikalle. Hynynen saa Väänäsen Jonelta tekstiviestin, jossa ilmoitetaan Hynysen olevan erotetun OK-joukoista viideksitoista minuutiksi keskiviikkoisen VoiceOut! ­ohjelman karaokebiisin vuoksi. Hynynen veti ohjelmassa Mikko Alatalon Ihmisen ikävä toisen luo ­kappaleen, ja suoritus ei tyydyttänyt Joensuun osastoa.

Keikka on hyvä. Varmuus on löytynyt. Jengi tuntuu viihtyvän mieluummin diskon puolella, mutta niinhän se on aina Tuiskulassa ollut. Mutta onhan siinä muutama rivi uskollista porukkaa meitäkin kuuntelemassa. Keikan jälkeen seuraamme hetken kun alkuasukkaat painivat keskenään, kirjoittelemme muutamat nimmarit, tilaamme taksin ja pakenemme paikalta. Menemme hotellin baariin vetämään viinaa, tekniikka saapuu perässä kun saa bussin pakattua ja siirrettyä hotellille. Tilailemme kuudenkympin kierroksia, ja siirrymme hotellin aulaan litkimään kaljaa ja polttelemaan tupakkia.

Popedan tekniikka ja rumpali käyvät kääntymässä paikalla ja ehdottavat, että bändit voisivat voisivat vaihtaa laulajia päittäin. Ihan sama kuulemma vaikkei sanoja muistaisikaan, sillä eihän niitä muista kumpikaan laulajista kumminkaan. Hynynen ei tiedä pitäisikö tarjous ottaa vittuiluna vai kohteliaisuutena. No, jos Hynynen joskus yrittäisi korvata Popedan Paten niin siitähän seuraisi lynkkaus. Suomen kansan kosto tulisi olemaan hirveä. Jätämme asian siis sikseen. Toistaiseksi.

SUNNUNTAI 27.3. EVIJÄRVI, Nuorisoseurantalo
Hongisto on aamulla tärisevä ihmishyytelö. Se on kauheaa katsoa. Hynysellä puolestaan olo on hyvä, sillä vaikka viikko läträystä onkin takana, se on ollut loppupeleissä aika rauhallista toimintaa, ei sitä normaalia viinarallia.

Thumbnail imageOlemme perillä joskus iltapäivällä. Katselemme bussissa Vareksen, kasailemme kamat, kuvailemme myynnissä olevista paidoistame kuvia nettisivuille, teemme checkin ja alamme ihmetellä. Päätämme tehdä nopean maisemakierroksen Evijärvellä.

No, se on nopea kierros, katseltavaa ei juuri löydy. Juutumme seuraamaan kun paikalliset natiivit ajelevat rinkiä Nuorisoseurantalon ympärillä. Mielenkiintoista katseltavaa.

Thumbnail imageVedämme keikan, joka on tähänastisista paras. Soitto kulkee mahtavasti, ja muutenkin soundipolitiikka alkaa olla kohdallaan. Hynynen saa viimein viimeistelyä kitarasoundinsa, suhteen 5150:n ja Mesaboogien kanssa, ja Sinkkonen saa monitorointiongelmansa hanskaan. Hongisto on saanut bassosoundinsa kohdalleen jo edellisenä päivänä. Homma alkaa olla siis hyppysissä. Ja hyvin.

Joskus yhden jälkeen bussiin ja keula kohti Karjalaa. Pääsemme kotiin kahdeksi päiväksi. Tai ne pääsevät, joilla sellainen on. Matka menee tätä päiväkirjaa ja fanivastauksia kirjoitellessa ja osa porukasta katsoo Vareksen toiseen kertaan. Se on nimittäin PARAS.

OULU, FOXIA keskiviikko 30.3. 2005
Hynysellä menee tiistain vapaapäivä laboratorioissa juostessa. Miehen maksa-arvot ovat nimittäin sen verran koholla, että tilanne vaatii lisätutkimuksia. Hynynen tietää kyllä syyn kohonneisiin arvoihin, mutta lääkäri ei. Tämän jälkeen mies käväisee Sinkkosen kanssa Lappeenrannan Levymusiikissa nimmarikeikalla. Homous haiskahtaa nokkaan.

Keksiviikko-aamuna taksi alle ja kokoontumispaikalle. Lähtö kohti Oulua on yllätäen klo 7. Tarkoitus on yrittää ehtiä Levykauppa Äx:ään nimmarikeikalle. Ja ehditäänhän sinne.

Vedämme terhakkaat päiväkännit ja teemme soundcheckin. Soundi on outo, aiheuttaa ylimääräistä säätämistä. Samoin Hongistolla testissä olevat korvamonitorit. Lopulta mies heittää luurit helvettiin ja pidättäytyy vanhassa hyvässä systeemissä. Homma saadaan haltuun edes siedettävällä tavalla.

Makailemme hotellilla ja katselemme telkkaria. Hotellikuoleman keskeyttävät Brüssel Kaupallisen miehet. Miehet saapuvat paikalle jämäkästi selvin päin. Outoa toimintaa, joka viittaa hieman homoseksualismiin.

Valumme keikkapaikalle. Jengiä on paikalla perkeleesti. Ei muuta kuin louhimaan.

Keikka kulkee kuin hirvi. Pieniä monitorointiongelmia, mutta ne saadaan keikan kestäessä haltuun. Muutamme hieman settiä, otamme Sadun peikoista ja Siemen alla routaisen maan mukaan pyöritykseen. Molemmat kulkevat aivan vitun hyvin. Samoin Hulluutta ja humalaa, joka on tähän saakka ollut vähän rajoilla. Siinä on sen verran vaikeampi kitararytmitys.

Taksi alle ja Neljävitoseen. Naamiot.

JOENSUU, BEBOB, torstai 31.3.2005
Matka menee nukkuessa. Jää kauniit vaaramaisemat ihailematta. Hynynen näkee märkiä unia.

Thumbnail imagePerillä Joensuussa viiden aikoihin. Hynynen tekee yhden haastattelun, Hongisto ja Sinkkonen käyvät Tikkalassa. Hongisto käy vilkaisemassa perhettään, varmistamassa, että hänellä on vielä koti. Se jää hieman epäselväksi.

Hynynen kirjoittaa Seepran pakinan hotellihuoneessaan ja siirtyy keikkapaikalle. Soundcheckki vedetään pois kuljeksimasta. Soitto maistuu helvetin hyvälle, vaikkakin lava-asetelma on omituinen. Hongisto ja Hynynen ovat nimittäin korokkeella keskellä, ja Sinkkonen joutuu paukuttamaan rumpuja alhaalla sivulla.

Menemme takahuoneeseen syömään. Hynynen tilaa juustokeiton ja punaviiniä. Tämä aiheuttaa miljoonia tunnekuohuja yhtyeen sisällä. Hynynen haukutaan jälleen homoksi. Hongisto meinaa jo lyödäkin.

Sähköpostien purkua ­ sitä on kertynyt muutamassa päivässä aivan helvetisti ­ ja hotellilla makailua. Väänäsen Jone, OK-joukkojen natsi-diktaattori ja ylikenraali, soittaa Hynyselle ja käskee tämän baariin. Mies ei voi muuta kuin totella. Päässä pyörivät miljoonat tunnekuohut. Baarissa Hynynen kohtaa tuttuja, 51 Koodia Olli-Matti ja Asko ovat paikalla päivystämässä. Ja onhan siellä joku Hongistokin.

Hongisto ja Hynynen suunnistavat keikkapaikalle. Sinkkonen kirjoittaa biisilistan ja seikkailu musiikkilandiassa voi alkaa.

Kansaa on ihan homona. Soitto kulkee, keikka on yhtä juhlaa. Tähän astisista ehdottomasti paras.

Ja sitähän pitää juhlia. Niin kovin, että Hynynen hävittää kameransa. Eli jos joku löytää digikameran jostain Joensuun viidakoista niin palauttakoon sen vaikka Joensuun Popmuusikoiden toimistoon.

Niin varmaan käy. Ihmisethän ovat pohjimmiltaan hyviä.

LAHTI, SIBELIUSTALO perjantai 1.4.2005
Hongisto ja Hynynen heräävät aamulla hotelli Kareliasta ja suuntaavat kohti Joensuun Popmuusikoiden toimistoa. Muut ovat lähteneet ajelemaan kohti Lahtea jo aamulla yhdeksältä. Tehokaksikko, dynaaminen duo, herrat Hongisto ja Hynynen jäivät kylille, sillä miesten aikeena on hypätä lentokoneeseen ja mennä Lista ­ohjelman kuvauksiin Helsinkiin.

Miehet saavat Poppareilta kyydin lentokentälle, mutta myöhästyvät koneesta tietenkin. Hetken aikaa päässä pyörivät miljoonat tunnekuohut. Lopulta Kilpiän Katri saa nerokkaan idean. Ei muuta kuin auton keula kohti Kuopion lentokenttää ja tavoitteeksi klo 14.40 sieltä lähtevä kone. Poppareiden sihteeri Taina lähtee kuskiksi.

Tähän koneeseen keretään, kiitos siitä Tainalle ja Katrille. Helsingissä miehet ovat neljän hujakoilla. Hongisto käy hakemassa lentokentän viinakaupasta pullon salmiakkikossua. Sitä aletaan tuhoamaan poikamaisella tarmolla ja ilolla. Taksi alle ja Ylelle.

Epäilemme levyn olevan Suomen virallisen albumilistan 7. Se on ykkönen. Salmiakkikossu tyhjenee tämän tiedon johdosta nopeasti.

Saamme pukeutumishuoneeksemme Meri-Tuulin pukuhuoneen. Tämä aiheuttaa pikkupoikamaista riemua. Haistelemme tytön parfyymejä, ja Hongisto laittaa “Merkkarin” farkut päähänsä. Harmi, ettei sitä kameraa sattuneesta syystä ollut matkassa. Haistelemme myös Meri-Tuulin saappaita. Eipä haise sukkahiki, ei.

Saamme kyydin Lahteen. Miksaajamme Virtanen soittaa ja kyselee, että ehdimmekö soundcheckiin. Emme ehdi. Virtanen valittelee, että kitarasoundissa on jotain mätää, mutta vakuuttelee, että homma saadaan haltuun. Sitä ei saada. Jakoboksi pätkii, ja 5150 pitää ottaa pois pelistä.

Keikka on keskinkertainen. Hongistolla on niin kova krapula, että komppi laahaa hiukan, mm. Satu peikoista ­biisin mies soittaa yhden tahdin Sinkkosta ja Hynystä edellä. Kitara pätkii. Näistä ongelmista huolimatta pullistelemme ammattilaisten tavoin, ja yritämme ottaa tilaa haltuun. Paikassa on yli kuusisataa ihmistä, ja keikan jälkeen harmittelemme, että miksi sen vähän paskemman keikan piti sattua juuri tänne. Hynynen ehdottelee, että eiköhän hajota saman tien. Kotiteollisuus päättää jatkaa tästä pienestä kriisistä huolimatta. Sen kunniaksi päätämme lähteä baariin. Paikalle saapuu myös Viikatteen Kalle. Mies on helpottunut, iloinen ja vapautunut, sillä Viikate on saanut levynsä valmiiksi juuri. Kalle kehuu sen olevan paras. Ja onhan siellä muuten laulaa luikauttamassa myös muuan herra Hynynen. Ja Annala.

Täydet perseet Lahden yössä. Listasijoituksen kunniaksi Hongisto käy tilaamassa alkoholituotteita yli vanhan tonnin edestä. Lopulta Hynynen kannetaan yökerhosta huoneeseen.

Aamulla on pokerissa pidättelemistä, sillä Hongisto herää pillun kuva kaljussaan. Hynynen ei mainitse asiasta mitään, eikä Hongisto itsekään tajua tilannetta. Miehet kävelevät bussille, ja Hongisto herättää kaupungilla naurun purkauksia.

Älö saa Väänäsen Jonelta aamu kahdeksalta puhelimeensa ääniviestin. Siinä mies avautuu seuraavasti: “Päässäni liikkuu miljoonia tunnekuohuja.”

KAUHAJOKI, ART ROCK CAFE lauantai 2.4.2005
Matka menee taas nukkuessa ja Hongistolle nauraessa, onhan mies vetänyt vitun päähänsä, eikä edes tajua sitä itse. Raukka ei tajua sitä koko matkan aikana, mutta viimein tekniikan pojat mainitsevat asiasta soundcheckin jälkeen saunassa. Hongistoa asia naurattaa.

Matkalla leikittelemme ajatuksella, että miltä Suomi näyttäisi ilman Pohjanmaata. Virtanen värittää tussilla Suomen kartasta koko vitun Pohjanmaan yli jättäen vain Seinäjoen ja Vaasan näkyviin. Näyttää oikein hyvälle. Hetken mietimme, että jos antaisimme karttamme keikkamyyjällemme. Ihan vain vihjeeksi. Päätämme olla antamatta, sillä loppupeleissä lakeuksien keskellä on heitetty muutama aika vitun hyvä keikka. Tälläkin kiertueella.

Ja niin heitetään nytkin. Hynysen mielestä Kauhajoen veto on Joensuun ohella tähän mennessä paras. Soitto kulkee, ja yllättäen myös laulu. Muutenkin meininki on kohdillaan, sillä Hynynen saa keikan aikana säärihierontaa. Harvinaista herkkua.

Olemme aamulla joskus seitsemän jälkeen Lappeenrannassa. Hynysen olo on tokkurainen. Ei muuta kuin taksi alle ja kotiin. Taksisuhari kertoo, että Paavi Johannes Paavali on kuollut. Hynynen alkaa suunnitella itselleen uutta ammattia. Paavi Kalervo I kuulostaisi aika hyvältä.

Ei muuta kuin työhakemusta väsäämään. Mutta ensin unta palloon.

paidat ja levyt
KTvisio - kanava nörteille!