KOTITEOLLISUUDEN KIERTUEPÄIVÄKIRJA
SYKSY 2003

HENKILÖT:
"Jokkeri" Hynynen: kitara, huuto, kännäys,puhelin, ristikot
"Homo" Hongisto: basso, taustamylvintä, kännäys,närästys
"Sinkki" Sinkkonen:rummut, hiljaisuus
Virtanen: miksaus, roudaus, vittuilu, autoilu, pleikkari
"Pikku-Ville" Koho:valot, roudaus, autoilu, vittuilu
"Pete"/"Poika" Salo:monitorit, roudaus, kirjallisuus, pleikkari
"Älö"/"Älyn senaattori" Nykänen: paitamyynti, roudaus, autoilu, haju, pornolehtien leikkely ja kuvien teippailu bussin seinälle, pleikkari

PA -TREENIT KONALASSA maanantai 29.9.2003
Hynynen, tuo spurgukuningas, kaartaa treenikämpän pihaan 07:15. Siellä Pikku-Ville ja Pete jo odottavatkin ollen valmiina uusiin haasteisiin.Puolentoista kuukauden helvettiin suomeksi.

Pikainenroudaus, käynti Matkahuollossa (turhaan, paidat eivät olekaan saapuneet) ja K-Raudassa (tuossa miehisyyden mekassa on käytävä aina tilaisuuden tullen) ja suunta taas kohti treenikämppää, jonne herrat Hongisto ja Nykänen ovat luvanneet hieman myöhässä saapua. Hongisto on krapulapäissään myöhästynyt junasta, joten hän tuleekin paikalle omalla autollaan. Sinkkonen on mennyt Helsinkiinjo edeltä käsin, naisiin ja ryyppäämään.

Perillä Helsingissä alkaa helvetti. Juoksemme musaliikkeet läpi (kaikkea pientä pitää hommata ennen toiminnan alkua, eihän Lappeenrannan musaliikkeistä saa muuta kuin vittuilua, mikä onkin meille hipeille aivan oikein), käymme levy-yhtiössä allekirjoittamassa sopimuksia Saatanan kanssa (allekirjoitukset kirjoitetaan omalla verellämme)ja juoksemme valokuvauksissa. Viina ois jo maitilla, mutta kun ei kerkeä.

Illanhämärtyessä saavumme viimein Konalaan, jonnekin hikiselle teollisuusalueelle. Pikku-Ville kasailee valoja ja muut muita kamoja. Taiteilijat katselevat ihmeissään, aika helvetin isolle näyttää. Vaatii niin paljon, että soittotaidottomista rumiluksista saadaan hyvänkuuloisiaja -näköisiä.

Viimeinlähempänä puolta yötä pääsemme treenaamaan. Koko PA ja valosetti on käytössä, vedämme noin parin tunnin verran. Juomme samalla viinaa. Treenien jälkeen pikainen kamojen purku ja suunta kohti keskustaa.

Yllättäen löydämme itsemme Lostarista, meistä on tullut nyt niin vitun trendikkäitä. Vedämme tappiin asti ja suuntaamme hotelliin. Matkaan tarttuu Subbareitten Joutsenniemi. Hotellihuoneessa mielikuvitusrikasta toimintaa, viinanjuontia. Älö menee käymään vessassa, ja epäilyttävän pitkän ajan jälkeen Hynynen menee katsomaan, että tarvitseeko mies sahaa paskan katkaisuun. Oven takaa kuuluu kuorsaus. Hynynen murtautuu vessaan, jonne Älö on sammunut housut kintuissa. Oma vika, mitäs tarjoili Hynyselle paukkujabaarissa yrittäen juoda joka paukun miestä nopeammin.

Poika on saanutensimmäisen opetuksen rokin maailmasta! Älä hötkyile, kunnonkännäily vaatii mielen rauhallisuutta, kärsivällisyyttä jakovaa kuntoa.

ESPOO, DIPOLI tiistai 30.9.2003 Aamulla meinaa olla krapula. Tekniikka on lähtenyt jo aikaa sitten kasailemaan ja roudailemaan kamoja autoon Konalan treenipaikalta. Me taiteilijat suuntaamme videopalaveriin herrojen Koskinen ja Veijalainen kanssa. Teemme karkean suunnitelmanseuraavan singlen yhteydessä julkaistavasta videosta.

Virtasenkyydillä Espooseen, pojat ovat menneet jo edellä. Kirjoittaudumme hotelliin ja otamme kevyet torkut. Tuhma-lehden Patzy tuo meille T-paidat, mutta väsyneet miehet vain murahtelevat sängyn pohjalta. Sosiaalisuushuipussaan.

Muutamanbiisin soundcheck. YUP:n herrat saapuvat paikalle, vaihdamme kuulumisia ja lahjommeosaa heistä huppareilla. Saamme valtavan satsin alkoholia takahuoneeseen, ai niin, ja ruokaa myös. Syömme päivänensimmäisen aterian. Ilta on jo pitkällä.

Hynynenvastaanottaa lisää lahjuksia bändille, tällä kertaa Tuhma-lehden Tiialta. Kyllä ne ovat valinneet aivan väärän nimen lehdelle. Sen nimi pitäisi olla Urpo, tai jotain. No, mukavampi naisilta on lahjuksia ottaa kuin miehiltä. Eikä kunnon miehet mitäänlahjoja hommaakaan, ei edes jouluna.

YUP vetää tehokkaan setin, jota on tosin hieman orpoa kuunnella salin yläparvelta. Mutta kun ei sinne alas uskalla mennä, Hynynen käy yrittämässä, mutta kun aika monella tuntuu olevan asiaa. Eikä ennen keikkaa oikein osaa jutella kenenkään kanssa, se vie liikaa energiaa vanhalta mieheltä. Valkolakkeja ja haalarihurjia talo pullollaan, mutta mikäs siinä. Opiskelijatapahtumat ovat yleensä aivanhelvetin hyvin järjestettyjä. Niin tämäkin.

Kävelemme lavan taakse. Nopea silmäys yleisöön yläparvelta paljastaa yllätyksen. Kaikki lakit ovat hävinneet, aivan kuin yleisö olisi vaihtunut johonkin toiseen muutaman minuutin aikana. Käsittämätön ilmiö. Ei kai ne häpeile hattujaan? Ei Hynynen ihan sitä olevittuilullaan tarkoittanut.

Järjestäjä pyyttää odottamaan vielä muutaman minuutin, mellakka-aita on kaatunut jo ennen keikkaa, ja se pitää kasatauudestaan. Miehet kantavat helvetillisen kasan puuparruja tukemaan aitaa.

Lopultapääsemme lavalle. Jännittää niin helvetisti, eka keikka on aina tällaista. Kädet ja jalat tärisevät. Toisen biisin aikana pitää kehoittaa yleisöä menemään muutama askel taaksepäin, sillä mellakka-aita on kaatumaisillaan taas, ja sitä pitävät järkkärit ovat kusessa. Olemme ihmeissämme, mitä tässä oikein pitäisi tehdä. No, vedämme varsin asiallisen setin ja rauhoittelemme yleisöä aina biisien välissä. Järkkärit jäävät henkiin, tosin paidat kastuvat aika pahasti. Ei täydellinen keikka, mutta hyvä sentään.Ja mahtava yleisö. Taitavat olla aika tuiskeessa.

Kannamme jäljelle jääneet viinat bussiin ja hotelliin ja alamme porautua älyn ytimeen. Bändi makaa vierekkäin sängyillä, kittaa viinaa ja tuijottaa telkkarista musakanavaa. Harmittelemme, ettei telkusta tule ollenkaan homoeläinpornoa. HOMOELÄINPORNOA TELKKARIIN JA VÄHÄN HITAASTI! Siinä naurettavien musavideoiden (tulee sieltä Metallican Frantic sentään) lomassa Hynynen tuhoaa Jallun lähes kokonaan ja Hongisto vetää Leijonan lähes tappiin. Ei tunnu käyvän kaaliin juuri ollenkaan. Viinakunto on ainakin kohdallaan, vaikka lauluääniei vielä ihan kestäkään.

KOUVOLA, RIVIERA keskiviikko 1.10.
Tapaamme tekniikan aamiaisella. Pikku-Villeltä putoaa munakkaat suunpielistä, mies hämmästyy niin nähdessään taiteilijat aamupalalla.Mies räpsii kuvia tilanteesta.

MatkaKouvolaan, tuohon uuteen Sodomaan, menee nukkuessa. Perillä Hynynen ja Sinkkonen suuntaavat housuostoksille, Hynynen lähtee Sinkkosen seuraksi, mies kun tarvitsee uudet farkut. Edellisistä on hajonnut vetoketju. Miksiköhän? Onko mies keksinyt rustonpätkälleen muutakin käyttöä kuin pissimisen? Paikalliset alkuasukastytöt pyytävät meiltä nimmareita housuostosten lomassa. Kotiteollisuus jakaa nimmareita farkkuliikkeessä!Ei, saatana. Pitäisköhän kysellä sponsoridiiliä Levikseltä?

Hynynenkininnostuu ostamaan itselleen housut ja takin. Heräteostoksia krapulassa. Niiden tarkoituksenmukaisuutta täytyy perustella koko loppureissunajan. Akkojen hommia nuo vaateostokset.

Törmäämme Viikatteen Simeoniin, joka on juuri käynyt matkatoimistosta hakemassa lentolipun Miamiin. Saatanan porho, ajattelemme, mutta nielemme kateutemme. Me joudumme satsaamaan pelkkään kotimaan matkailuun. Ilmeisesti Viikatteenlevy myy hyvin. Tai sitten mies käy oikeissa töissä.

Roudaus,pikainen soundcheck, jonka aikana treenataan Käärmeiden historiaa soittokuntoon, ja sitten takahuoneeseen kittaamaan viiniä ja kaljaa ja katsomaan Pakanamaan karttaa. Taaskaan TV:stä ei tule homoeläinpornoa.Sehän vituttaa, ankarasti!

Emmekerkeä ottamaan Kouvolasta hotellia, koska joudumme ajamaan yöllä Helsinkiin.Aamulla pitää olla Sub-TV:n kuvauksissa.

Vedämme peruskeikan, hyvän, mutta ei loistokasta. Hynyselle ei vittuilu tunnu vieläkään maistuvan, ei jostain syystä pysty juttelemaan yleisön kanssa paljoakaan. Ehkä jännitystä on vielä hieman liikaa ilmassa. Muuten varsin hyvä meininki, soitto kulkee kyllä. Lauluääni meinaa pettää pariin otteeseen, aivan kuten eilenkin. Se on näitä ensimmäisten keikkojen ongelmia. Paikka on tukossayleisöstä, tuntuvat olevan kuitenkin aika rauhallisin mielin liikenteessä.

Keikanjälkeen takahuoneeseen saunomaan ja juomaan kaljaa. Jumala pyörähtää tontilla ja kaljahanalla Peer Gyntin Kettulan muodossa, hoputamme bändiä levyntekoon. "No, katellaan nyt", on vastaus. Ei jumalilla ole kiirettä.

Lyhytpyörähdys baarin puolella, parit taikatemput paikan tytöille ja sitten bussiin. Ja matka kohti Helsinkiä. Se matka menee ryypätessä. Viimeinen pullo kilahtaa tyhjänä koriin joskus puoli kahdeksan aikaan aamulla. Bussi on parkissa Glorian edessä, tekniikka on vetäytynyt hotelliin, mutta bändi ei jaksa. Ei muutaman tunnin takia kehtaa, samamaata paskaisessa autossa.

SUB-TVn SESSIONS, KOTKA LIVINGSTONE torstai 2.10.2003
Hynynen herää Virtasen karjahteluun puoli yhdentoista hujakoilla. "Nyt, vittu, ylös", on viestin sisältö kiteytettynä. Hynynen valuu tukka sekaisin tontille. Vedämme treeninä Kuningas Mammonan, huomaamme, ettei hommasta tule yhtään mitään ja suuntaamme kahville Black Dooriin. Tämän jälkeen uusi yritys ja nyt lähtee. Soitamme Kuningas Mammonan, Helvetistä itään, Tuonen joutsenen, Rakastaa/ ei rakastan ja Kielletyn puun hedelmän. Homma kulkee kuin hirvi, tältä tuntuu silloin kun bändi toimii! Tarkistamme tulevan singlen kannet, jotka taiteilija Scharin ja levy-yhtiön Rikala ovat tulleet näyttämään. Näyttävät aivan helvetin hyville. Teemme lyhyehkön haastattelun. Hyppäämme bussiin, jonka tekniikan pojat ovat tällä välin lastanneet soittokamoilla ja Sub TVn tarjoamilla runsailla alkoholituotteilla (oli siellä jotain Batteryitäkin) ja suuntaamme kohti Kotkaa. Matkalla maanittelemme sitä, että haastattelun tekivät ne kaksi kollia, miksei se yksi lettipää. Haastattelihan se kesällä Metallicaakin,tosin aika kehnosti.

Kotkassabändi suuntaa lepäilemään, tekniikka raahaa kamaa sisään. Soundcheckissä treenaamme Yö päivää keinuttaa -biisiä. Emme saa sitä vielä kulkemaan niin hyvin, että sen ilkeäisi vetää. Lähinnä laulu on ongelmana, yllättäen. Soitamme myös Ikuisesti, se puolestaan kulkee. Sen voisi ottaa settiin jo nyt. Päätämme korvata alkuviikosta soitetun Käärmeen pään Käärmeiden historialla. Käärmeet säilyvät, meininki vain vaihtuu. Käärmeen pää on niin nopeata kohkaamista,että se kuulostaa Virtasen mukaan paskalta. Tai ainakin huonolta.

Hotellihuoneessapunaviinin litkintää ja TV:n tuijottelua keikan alkuun asti. Ja jälleen: missä on homoeläinporno? Takahuoneessa pari Jägermeister-Batteryä ja keikalle. Siitä tulee suorituksellisesti paras tähän asti, soitto kulkee ja ääni kestää, mutta fiilis on hieman vajaa. Kotkat kuuntelevat, tuntuvat olevan selvin päin liikenteessä. Hynynen epäileekin mikrofoniin, että Kotkan hurjat ovat kääntyneet uskoon. Muistaaksemme viime kerralla oli hurjempimeininki.

Olemmekuitenkin varsin tyytyväisiä ja vedämme kevyet kenttäkännit keikan jälkeen. Päivän sana on Jekku-Battery, joka toimii kuin peräsuolihuuhtelu. Battery tuntuu käyvän myös Jaloviinan kanssa, sitäkin kokeillaan vajaan pullon verran Jägermeisterin loppuessa. Ja kaljaa tietysti. Istumme baarissa pilkkuun saakka ja lähdemme jatkamaan Seurahuoneelle. Pari hevaria tarjoilee Hynyselle viinaa, mutta humaltumista ei tunnu tapahtuvan. Miehen täytyy siis poistua nukkumaan. Sinkkonen ja Hongisto käyvät vielä tyyppäämässä jatkopaikan.Ei kuulemma naisia matkassa, tylsää siis.

Neljän jälkeen Hynynen makaa hotellihuoneessa yksin, tuijottaa kattoon ja kiroilee kun uni ei tule. Liikaa Batterya. Virtanen kuorsaa viereisessä sängyssä,se ei helpota tilannetta yhtään.

VAASA, HULLU PULLO perjantai 3.10.2003
Aamullaherätys ennen yhdeksää, pitkä matka edessä.

Hullussapullossa on helvetin hyvä takahuone, saunat ja kaikki. Ja parastaruokaa. Ne mielessämme suuntaamme kohti Vaasaa. Matka menee nukkuessa.

Lippujaon mennyt ennakkoon kuulemma helvetisti. Täyteen tulee, epäilevät paikan päällä. No, mikä ettei!, toteavat taiteilijat ja suuntaavat keikkamyyjä Korhosen kanssa kaljoille pikaisen soundcheckin jälkeen. Sovimme loppusyksyn, alkutalven, kevään ja tulevankesän kuvioista. Helvetilliset piruetit tulossa.

Teemmehotellihuoneessa haastattelun, litkimme hieman punaviiniä ja suuntaamme tontille. Jengiä on niin perkeleesti. Alkaa hermostuttaa hieman. Vedämme keikan, joka on ehdottomasti kiertueen paras tähän asti. Laulu ja soitto kulkee mahtavasti ja fiilis on kohdallaan. Jopa yleisö on mahtava. Saatana, näköjään se on niin, että jos yleisöllä onhauskaa niin on meilläkin. Ja päinvastoin.

Keikkasettituntuu nyt vakiintuneen. Ensi viikoksi päätämme treenata Saattoväen ja sen Yö päivää keinuttaa -veisunvielä mukaan. Mutta nyt setti näytti tältä:

1. Kielletyn puun hedelmä
2. Rakastaa/ ei rakasta
3. Kuningas Mammona
4. Helvetistä itään
5. Käärmeidenhistoriaa
6. Rakastan
7. Minä olen
8. Veri valuu maahan
9. Tuonen joutsen
10. Vuonna yksi ja kaksi

Encoret:

11. Meren mutaa
12. Virret soi
13. Valtakunta

Tyrkyllä settiin: Eevan perintö, Soin, Ikuisesti, Yö päivää keinuttaa, Yksinpuhelu, Kivipää, Routa ei lopu, Tuomittu, Saattoväki, Käärmeenpää, Velhonaisen älä salli elää

Keikanjälkeen saunaan. Ihmettelemme Vaasan tyttöjen kauneutta, niitä tuntuu olevan helvetisti. Taannuttelemme erektiomme luunapein ja suuntaamme suihkuun ja alkoholin kimppuun. Sitä on taas täysi raider, eli puolitoista koria kaljaa, puoli koria lonkeroa, Kossu, Jallu ja Jekku ja kaksi pulloa punaviiniä. Tämän päälle ravintoloitsija lahjoo meitä kahdella ylimääräisellä Jaloviinapullolla. Olemme mielissämme, helvetin hyvä meininki, vaikkakin ennenaikaiseenkuolemaan johtava.

Siirrymmebaarin puolelle, teemme tytöille taikatemppuja ja puhumme humalaisten kollien kanssa. Sitten hotellille nukkumaan. Tosin uni ei tule heti, joudummeHongiston kanssa tuhoamaan vielä punaviiniä, ennen kuin alkaa silmä luppasemaan.

PIELAVESI, RESTENTTI lauantai 4.10.2003
Eiaamupala juurikaan kiinnosta, Hynynen heräilee vasta kymmenen hujakoilla. Pari tuntia tulee tuijoteltua apaattisena telkkaria. Sieltä tulee Peitsamon haastattelu, joka on aivan mahtava. Kari on vedossa! Hyvä Kari! Mies puhuupornostakin, muttei homoeläinpornosta.

Taiteilijatvaluvat bussille, tekniikka on suorittanut jo aamuroudauksen. Nyt roudausvuorossaon Jore Marjarannan porukka, joka oli eilen keikalla samassa kompleksissa, eri puolella vain. Viimeiksi meidän kanssamme oli TommiLäntinen tässä samassa paikassa. Maailmat kohtaavat.

Eimuuta kuin reissuun, pitkä matka taas edessä. Matka helvettiin, Savon sydämeen, menee katsellessa Häjyt -elokuvaa, koska Pikku-Villen DVD-kokoelmasta ei löydy homoeläinpornoa. Hynynen kuuntelee myös Zen Cafen kokoelmaa, josta mitä luultavimmin tulee tämän viikon listaykkönen. Ja kyllähän se sen arvoinen onkin, helvetin hyviä biisejä japaljon. Vähän kuin meidän levyt.

SaavummePielavedelle joskus puoli kuuden aikoihin. Kylässä on hiljaista kuin perseessä jouluna. Keikkapaikka on niin pieni, ettei Hynysen toinen kitaravahvistin mahdu kattaukseen. Jätämme myös osan PA:sta autoon. Ja suurimman osan valoista. Kaikki katastrofin ainekset tuntuvat olevan kasassa, kunnes paikan omistaja kertoo, että näin kovaa ennakkomyyntiä heillä ei ole ollut koskaan. Lapinlahden lintujen aikaisempi ennätys menee rikki, että paukahtaa. Lippuja on mennyt jo kuulemma aika tarkkaan 200 kpl. Hynynen ihmettelee, että miten se on mahdollista, eihän paikkaan edes mahduniin paljon ihmisiä.

Jätkät roudaavat, taiteilijat tepastelevat kylällä. Autot pysähtelevät kohdallamme, paikalliset alkuasukkaat kyselevät soittoaikaa. Me kerromme ja kyselemme samalla jotain baaria, jossa voisi rauhassa nauttia keskioluen. Sellaista ei ole, joudumme suuntaamaan takaisin Restenttiin. Eihän siinä muuten mitään, mutta kun olisimme halunneetolla hetken erossa tekniikan pojista.

Restentissä Sinkkonen saa uuden ystävän. Arska istuu pöytään ja alkaa kutsua Sinkkosta Sinkiksi. Samalle mies ihmettelee sitä, että miksi Hynynen on juoppo ja esiintyy aina humalassa TV:ssä. Hynynen ei osaa vastata. Sinkki lupaa antaa tulevaisuudessa Arskalle rumputunteja. Mahtavaa keskusteluaSavon viidakoissa.

Suuntaammehotellihuoneeseen rauhoittumaan. Saamme viimein mitä haluamme, luontodokumentin hylkeistä. Kuvittelemme sen homoeläinpornoksi. Ohjelman jälkeen luvataan jotain vielä parempaa, mainoksessa luvataan, että tulossa on eläindokumenttijakso nimeltään Mammutit Manhattanilla. Sentäytyy olla todella mahtavaa homoeläinpornoa!

Yhdenbiisin soundcheck,jonka aikana Arska huutelee "hyvä Sinkki".

Hynysenserkkupoika vaimoineen saapuu paikalle. Olemme huoneessa, katselemme Bondia jajuomme viinaa. Katsomme ikkuinoista, kun jengiä valuu sisälleniin helvetisti. Miten noin pieneen paikkaan voi mahtua noin vitusti ihmisiä?

Paikka on aivan tukossa, helvetin vaikea arvioida määrää, mutta ryhmää on aivan helvetisti, monta sataa. Vedämme aivan helvetin hyvän keikan, tunnelma on saatanallinen. Helvetilliset bakkanaalit, savolaiset osaavat ottaa ilon irti. Innostumme jopa soittamaan Routa ei lopunencoreissa.

Autonpakkauksen aikana jututamme paikallisia alkuasukkaita baarin puolella, poseeraammevalokuvissa ja jaamme nimmareita. Sama ruljanssi jatkuu bussin edessä, on vaikea päästä sisälle. Lopulta joudumme kovaäänisesti puhaltamaan pelin poikki ja ryntäämään autoon väkisin. Pitkä kotimatka menee Bacardi Breezereitä kitatessa, niitä on tarttunut korillinen matkaan Sub-TV:n sessioista. Närästää vitusti, Hynysen täytyy jättää kesken ja suunnata nukkumaan. Perillä Lappeenrannassajoskus seitsemän hujakoilla aamulla.

Mahtavameininki meneillään.

jatkuu...