Katso ja osta helvetti jäätyy
Tilaa Murheen mailla II ennakkoon
KATEELLISTEN PANESKELUA

HYNYNEN - MUNANSA MITTAINEN MIES

NAINEN ON KIELISOITIN, MUTTA MIKÄ HELVETTI ON BEAVER FEVER

KASSAROCK, TOHMAJÄRVI torstai 28.7.2011
Kohtaaminen Viistokadulla. Tammi ihmettelee, että mistäs nyt tuulee, kun Hynysen veljekset kaartavat taksilla paikalle jopa kolme minuuttia etuajassa. Miehet eivät voi selittää.

Tohmajärvellä avautuu lohduton näkymä, kun valumme paikalle kolmen aikoihin iltapäivällä. Hongisto häärää kuorma-auton kanssa ja muutama muu talkoolainen puuhailee jotain omiaan. Muun muassa työntää kaljaa artistialueelle maitotonkassa. Sympaattista.

Thumbnail imageHongisto ilmoittaa, ettei pääse kolmen jälkeen alkavaan äänenpaineen tarkastukseen/ treeneihin, koska hänen on pakko viedä joku kuorma-auto jonnekin vitun Joensuuhun. Päätämme treenata ilman häntä, mutta ideoimme Aaltosen kanssa, että menemme myöhemmin illalla jatkamaan treenejä Kassan baariin akustisesti. Treenattava on, sillä Holopainen on tänään mukana ja setissä on sellaisia biisejä, joita ei ole soitettu syksyn 2009 jälkeen. Laitamme "keikasta" ilmoituksen facebookiin ja Kassan baarin puhelin alkaa saman tien soimaan kiivaana.

Treenaamme ilman Jannea. Pitkään ja hartaasti. Saamme homman haltuun. Jossain treenaamisen ohella Aaltonen jopa hienovirittää Hynysen kitaran. Sinkkonen ja Holopainen suuntaavat Holopaiselle iltaa viettämään, me muut puolestamme suuntaamme syömään Tohmajärven Nesteelle, josta saamme tolkuttoman huonot sapuskat tolkuttoman pitkän odotuksen jälkeen. Mutta ei se mitään, artisteillehan kelpaa kaikki.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Suuntaamme Hongiston tiluksille Tikkalaan. Otamme muutamat rohkaisuryypyt ja menemme Kassan baarille, pistämme kamat kasaan ja alamme viritellä soittotoimintaa. Baari täytyy ja lopulta istumapaikat ovat täynnä. Myös Jussilan Mika, levyjemme masteroijaguru, saapuu paikalle ja pakotamme miehen saman tien miksauspöydän taakse varmistelemaan, että säädöt ovat edes vähän sinne päin. Ne kuulemma ovat. Mikan sanoin: "Ihan riittävän hyvät, vittu."

Hynynen x 2, Hongisto ja Aaltonen soittavat noin 7 biisiä ja homma on paketissa. Rentoa toimintaa. Treenaamme kuntoon muun muassa Kuolemajärven (joka menee pitkin vittua), Satu peikoista ja Taivas tippuu -kappaleet.

Paikalla on Joensuun porukkaa oikein bussilla, joten pääsemme heidän kyydissään takaisin Kassarock -alueelle. Hynyset syöksyvät Kosmikud -yhtyeen jäsenten kanssa saunaan. Paikalla alkaa olla joensuulaisten ohella myös huomattava määrä lappeenrantalaisia. Korttitalo alkaa kaatua.

Nuorempi Hynynen vaikuttaa siltä, ettei voi olla varmuutta mitä kieltä hän seuraavaksi puhuu. Vanhempi Hynynen kehoittaa ottamaan käyttöön vanhan, hyväksi todetun kikan. Jos mies on puhumatta, kukaan ei huomaa että hän on kännissä. Toimii talossa ja puutarhassa. Jopa makuuhuoneessa. Siellä pitää tosin olla myös hengittämättä, jottei haju paljasta orastavaa alkoholismia.

Janne, eli tangolaulaja Hysse Mononen, ei siis puhu. Ja sitten keikalle.

Sehän on timattinen. Taas. Nyt on kunto kohdillaan. Pientä lipsumista sanojen kohdalla tapahtuu keikan lopussa Minä olen -biisissä, mutta sitähän ei olekaan soitettu ihan vitun pitkään aikaan. Myös Soitellen sotaan ensimmäistä säkeistöä Hynynen hakee hieman soiton puolesta. Ja Kaiholan toista kertosäettä. Muuten täydellistä toimitustyötä, jos ei pientä ylitempoa Lemminkäisen laulussa oteta huomioon. Ja sitähän ei oteta, koska Sinkkonen haastaa kirjoittajan oikeuteen jos niin väitetään.

Joskus yöllä Hynynen huomaa matkaavansa kohti Joensuuta, kun Sinkkonen puolestaan suuntaa Lappeenrantaan ja muut Tikkalaan. Mitä helvettiä? Miksi?

No, koska yökerhoon on päästävä.

KOTKAN MERIPÄIVÄT, KOTKA perjantai 29.7.2011
Aamu on nöyrtymisen ja itsetutkiskelun aikaa. Hynynen katsoo peiliin ja on pahoillaan. Ei muuta kuin taksi alle ja kohti Tikkalaa. Jo yhdeksän jälkeen.

Siellä ollaankin jo lähtövalmiina. Unta palloon. Hynynen herää vasta Lappeenrannan ABC:llä, jonne on sovittu Sinkkosen kanssa treffit. Seuraa nopea aamupala ja lisää unia.

Kotkan festivaalialue on karu kuin kuumaisema. Huomaamme olevamme jossain satama-alueella. Ei muuta kuin viinaa kinuamaan kivannäköiseltä bäkkärivastaavalta ja valmistautumaan keikkaan. Kotiteollisuus on tapahtuman ensimmäinen esiintyjä ja veto on jo klo 17.

Kymmenen minuuttia ennen keikkaa huomaamme että paikalla ei ole ketään. Teltassa on ehkä 30 ihmistä. Mutta ei muuta kuin päälle vaan.

Nyt on aggressioita kehissä. Soitto on pirun tiukkaa ja teltta alkaa täyttyä saman tien. Yhtäkkiä paikalla on muutama sata ihmistä. Väitän, että keikka on kesän tiukin tähän asti. Laulatamme encoreissa vielä jengiä Tuonelan koivuilla ja poistumme takahuonekopeille.

Thumbnail imagePaikalla on intiaaneja. Eli Pelle Miljoona, Andy McCoy, Sam Yaffa ja muut. Annamme Andyn lainata takahuonekoppiamme, sillä heidän kopissaan ei ole peiliä. Miksi meidän kopissa sitten on, eihän me sellaisia tarvita? Emme tiedä. Joltain sisäpiiriläisiltä kuulemme, että Pelle Miljoona Oy:n täytyy poistua välittömästi oman keikkansa jälkeen alueelta ennen kuin Mike Monroe bändeineen saapuu paikalle. Välit ovat kuulemma "lievästi" tulehtuneet. Vittu mitä pelleilyä. Aikuiset miehet.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Osa porukasta jää katsomaan Twisted Sisteriä. Bussi lähtee Helsinkiin, jossa meille on varattu majoitus. Bussin matkaan lähtevät herrat Hynynen, Hongisto, Salo ja Tammi.

Löydämme itsemme kympin jälkeen Tavastialta, jossa Sub Urban Tribe vetää toista jäähyväiskeikoistaan (vai oliko niitä useampikin, en tiedä). Hynynen suunnittelee Karmilan kanssa toista Sotakoira -levyä ja juo viinaa.

Sillä lailla.

DBTL, TURKU lauantai 30.7.2011
Vain hullu jättää hotelliaamiaisen syömättä. Siksipä kukaan meistä ei sitä syö. Suuntaamme iltapäivällä vahvassa krapulatilassa syömään jonnekin kiinalaiseen. Kun Hynynen huomaa, ettei paikassa ole anniskeluoikeuksia, hän poistuu ovet paukkuen paikalta ja juoksee johonkin italialaiseen. Hongisto seuraa perässä. Pienet salakännit. Olut, punaviini ja jaloviina kahvilla. Olo helpottuu. Niin, ja ruokaa myös.

Setissä on taas yllätyksiä, joten treenailemme bussissa hieman kunhan perille pääsemme. Hynynen tekee yhden radiohaastattelun. Ja sitten vain odottelua. Ja maagisen lauludrinkin valmistus. Jossain vaiheessa keskustelemme sairaudesta nimeltään torttukuume, joka saattaa pahempaan suuntaan kehittyessään muuttua pillukuumeeksi, beaver feveriksi. Sairauden ydin on se, että pillu sumentaa miehen järjen, pehmentää aivot. Mutta siitä ei sen enempää. Jokainen mies tietää mitä tarkoitamme.

Ihme homma, taas kulkee. Lähes moitteetonta toimitusta. Kuningas Mammonan loppuriffissä maanitellaan tissejä esiin pitkästä aikaa, mutta vain liivit nähdään. Hynysellä katkeaa kieli setin toiseksi viimeisen biisin - Helvetistä itään -lopussa. Hän vaihtaa kitaran lennosta ja varakitarasta katkeaa kieli vielä saman biisin aikana. Encoren mies hoitaa Aaltosen SG:llä.

Keikan jälkeen Hynynen juttelee pomonsa, Universalin Jarkko Nordlundin kanssa, mutta juttu keskeytyy, kun paikalle kävelee nainen ja käy röyhkeästi miesten väliin istumaan. Turkulaista moukkamaisuutta, ei kysytä edes lupaa. No, jutellaan sitten syssymmällä.

Kamat on kasassa niin nopeasti, että yksi paikallistelkkari -haastattelu jää tekemättä, kun bussin perävalot jo vilkkuvat maisemassa matkalla kohti Karjalaa. Yllättäen Hynystä alkaa nukuttaa matkan aikana, mutta ennen perille pääsyä hän piristyy ja on valmis Hongiston kanssa valloittamaan Lappeenrannan yöelämän. Siellä törmätään naisiin ja alkaa armoton vonkaus.

Loppu on kuitenkin onneton. Hynynen herää kuuden aikaan aamulla Hongiston vierestä omalta sohvaltaan todella vajaa kossupullo kädessään ja telkkarissa pyörii luuppina DAD -dvd:n menuvalikko. Työhuoneeseenkaan ei ole mitään asiaa, kun sekin on täynnä vieraita.

Vittu, olkoon.

KOKKOLA, KOKKOLAROCK perjantai 5.8.2011
Suomen suvi on arvaamaton kuin nainen. Välillä paistaa, yleensä sataa. Nyt molempia.

Hynynen herää ennen Mikkeliä siihen, että jätkät virittävät jätesäkkiä kattoikkunan tilalle, joka on lentänyt jossain vaiheessa omille teilleen. Tietenkin vettä tulee kaatamalla bussin käytävälle asti. Great.

Pääasiallinen virittelijä on Tammen Joonas, joka on siis vakikuskimme Janin pikkuveli. Päätoimenaan mies ajaa tietääkseni Francinea. Hän on joutunut siis ojasta norjaan.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Meno jatkuu paskahkona. Hassu sana muuten. Pete liukastuu ja satuttaa kyynärpäänsä. Se paisuu futiksen kokoluokkiin ja on todella kipeä. Selvä lääkäriasia, sen näkee amatöörikin.

Pysähdymme Kristiinan Nesteelle, otamme Hongiston kyytiin ja hän alkaa säätää meille uutta kattoluukkua. Parin puhelun jälkeen sellainen löytyy Mikkelistä. Kaarramme sinne, ja jätkät hoitavat homman muutamassa minuutissa. Ja Peten kyynärpää turpoaa entisestään.

Hynysellä on hommaa. Hän vaihtelee kitaroihinsa kieliä. Sen jälkeen päivän toisille päiväunille. Mies heräilee jossain Kaustisten kohdilla, jossa pysähdymme paikalliselle Teboilille ja törmäämme Johanna Tukiaiseen ja hänen mieheensä. Mahtavaa! Kuulumisia ei vaihdeta.

Perillä Kokkolassa Pete käy ensiapupisteellä kuuntelemassa tuomion. Mies on työkyvytön. Tämä aiheuttaa sen, että jopa soittajahipit osallistuvat roudaukseen. Tosin pienin panoksin, sillä viinapaukutkin täytyy tehdä. Ja nehän tehdään.

Keikkahan menee sitten seuraavalla kaavalla: me aloitamme louhimisen, Pete katsoo töitä tekemättä monitorisoundit kohdilleen noin suunnilleen, ja joskus viidennen biisin kohdilla hänet haetaan ambulanssilla pois. Yritämme pärjäillä loppukeikan keskenämme ja suhteellisen hyvin pärjäämmekin. Muutamassa kertosäkeessä tulee vähän Peten monitoripelaamista ikävä. Samoin kuin Miitrin ja Jannen taustalauluja. Mutta muuten meno on kuin 90-luvulla. Kolme rumaa teroa vetää ja yleisö on polvillaan. Ainakin unelmissamme.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Varsin hyvä, mutta hieman epävarma. Olkoon se lopputuomio. Kasaamme kamat, katsomme Danko Jonesin keikan lavan sivusta, poistumme bussiin ja ajamme jonnekin paikalliseen hotelliin. Hynynen sammuu heti.

PORI, PORISPHERE lauantai 6.8.2011
Nyt on niin vahva krapula, että Hynysen täytyy käydä jopa aamupalalla. Ja heti kahdeksan jälkeen! Sairasta.

Tämän jälkeen unta palloon, jonka Pete tylysti keskeyttää. Mies on päässyt yöllä sairaalasta, on nyt käsi kantositeessä ja kipsissä ja käskyttää meitä hippejä hiipimään bussiin. Kello on puoli kaksitoista.

Hongisto on ansiokkaasti vetänyt aamuun asti. Nyt mies puhuu kieliä, eikä tietenkään nukahda, vaikka häntä tarmokkaasti siihen kehoitetaan. Janne on terästä, muut tulee perästä. Janne has left the building but where.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Hynysellä on kanavat auki. Mies yrittää nukkua, mutta koska päässä raikuu eilen keksitty uusi riffi ja sen ympärille kehittyvä biisi, on miehen mentävä bussin takatilaan tekemään kappale loppuun ja nauhoittamaan se puhelimeen ylös. Näin tapahtuukin. Samalla syntyy myös uusi kertosäe johonkin toiseen taideteokseen. Tästä tämä taas lähtee, ei näistä eroon näköjään pääse. Mies palkitsee itsensä oluella ja perustelee miehille kaljotteluaan näennäisellä ahkeruudellaan. Jari ja Janne eivät osta ajatusta. Ukot väittävät, ettei Hynynen ole edes tehnyt mitään, mies haluaa vain huomiota ja kaljaa. Ja päteä.

Perillä Porissa tapaamme Miitrin, joka on juuri miksannut Mokoman keikan. Katselemme bussin ikkunasta, kuinka Anvilin rumpali kasailee kannujaan ja polttaa omituista tupakkaa, joka tuoksuu koivulle. Nomikäettei!

Thumbnail imageHynynen ja Aaltonen pitävät pienimuotoiset treenit, jotta Aaltonen pääsisi KT:n maailmaan ammattilaisten tasolta. Se vaatii noin kuusi biisiä ja pari kaljaa. Jätkät käyvät sillä välin katsomassa Anvilin keikan ja otattamassa itsestään ja bändin jäsenistä fanikuvia. Hynynen alkaa virittää itseään tunnelmaan ja käy hakemassa takahuonekopista bussiin kaksi pulloa votkaa ja useamman pullon vissyä. Ja jäitäkin löytyy! Tämä on jo ylellisyyttä.

No, keikkahan on hauska, mutta ei maailman paras. Hynynen etsii hieman oikeaa säveltä kertosäkeiden lauluissa ja Sinkkosella on fiilis kuulemma hukassa. Mutta hyvä perustoimitus, ei hävettävä. Mutta silti joudumme toteamaan keikan jälkeen, että nyt hieman väsyttää.

Seuraava havainto onkin sitten Tampereelta, jonne jätämme Mokoman jätkiä. Miehet ovat olleet koko matkan yllättävän hiljaisia, joten juuri ja juuri muistamme heidät sinne jättää. Jätkät sammuivat jo heti alkutohinoissa. Tosin niin teki Hynynenkin, mutta vasta joskus Lahden tienoilla.

Thumbnail imageHynynen tilaa taksin Viistokadulle, jonne bussi jää, ottaa kyytiinsä Hongiston ja Aaltosen. Hongisto siirtyy maksumieheksi ja vie Aaltosen kotiin. Ja sen jälkeen Hynysen. Hynynen hakee jääkaapistaan Hongistolle vielä pari kaljaa kotimatkalle kyytipojaksi. Kello on vähän yli kuusi.

Jouni Kalervo Hynynen raahautuu nukkumaan ja toteaa, että kalkkiviivoilla ollaan. Elämän.

MIKKELI, JURASSICROCK perjantai 12.8.2011
Takana on mielenkiintoinen studiosessio Ukko Hynysen kanssa. Siitä joskus myöhemmin.

Kello kaksitoista Hynynen hyppää polkupyöränsä selkään ja lähtee polkemaan kohti Mikkeliä. Klo 18 hän on perillä. Takana on 116 kilometriä kolmella viidentoista minuutin tauolla. Pulssi hakkaa keskimäärin 134 lyöntiä minuutissa. Hyvä peruslenkki.

Sinkkonen perheineen on jo paikalla. Samoin iso liuta muita tuttuja. Pian Ukonhautakin kaartaa tonteille ja bileet voivat alkaa. Edessä on kesän viimeinen keikka. Aurinko paistaa ja kalja maistuu hyvälle. Hynynen saa kuivat vaatteet bussista ja suuntaa uimaan. Kaljan juonti jatkuu tämän jälkeen.

Pete on poissa pelistä kätensä takia. Kyynärpää on leikattu, eikä se välttämättä palaudu entiselleen koskaan. Luultavasti ei. Peteä tuuraa Stam1nan miksaaja Jauhiaisen Jussi. Koska palikat ovat sekaisin, joutuvat taitelijat jälleen itse kasaamaan kamansa. Siinä riittääkin urakoimista, ei millään meinaa muistua mieleen, että mikä piuha menee mihinkin.

Sitten mennäänkin jo keikalle. Fiilis on kohdillaan, mutta monitorointi ei toki ole sitä mihin on totuttu. Mutta hyvin Jussi pelaa ja saamme pian säädöt suht kohdilleen.

Keikasta tulee hyvä. Sen katkaisee meille jaettava makkarapalkinto. KT -makkaraa on myyty kunnioitettavat 60 000 pakettia ja Järvi-Suomen Portti on järjestänyt meille asiaan kuuluvat platinamakkara -taulut. Lisää täytettä työhuoneen seinälle. Palkinnot jakaa YleX:n Erno Kulmala.

Keikka jatkuu. Hyyrynen ilmestyy soittamaan Iankaikkinen -biisiin kitaraa ja laulamaan taustoja Soitellen sotaan -kappaleeseen. Tumppi tulee jakamaan makkaroita Rakastaa/ei rakasta -biisin aikana. Tissitkin nähdään, mikä piristää kummasti vanhoja ukkoja.

Mikä ettei. Sitten kaikki on ohi. Koko saatanan kesä.

Thumbnail imageThumbnail imageThumbnail image

Saunaan ja lärvit ruttuun. Janne Hynysen alterego Monosen Hysse laulaa Katumaan -tangoa. Me muut ihmettelemme, että mitä vittua nyt tapahtuu. Miksaajamme Virtanen lopettaa. Valomiehemme Huotari lopettaa. Miehille on löydetty jo seuraajat, mutta silti olo on pirun epävarma, jopa huono. Tiedossa on, että syksyllä tehdään helvetillinen klubi-kiertue, joten uudet miehet saavat mahdollisimman rankan sisäänajon. Toivottavasti kaikki menee hyvin.

Siirrymme syömään Tumpin tekemiä herkkuja. Ahdistaa niin kovin, että kossupullo tyhjenee nopeasti. Itkettää.

Taksi hakee hiljaisen seurueen Vaakunan yökerhoon yhden aikaan yöllä.

Sitten ei mitään. Ei yhtään mitään.

- hynynen, 18.8.2011

paidat ja levyt
KTvisio - kanava nörteille!