Tilaa Valtatie 666 ennakkoon
KTvisio - kanava nörteille!
KOTITEOLLISUUDEN ESIINTYMISIÄ 2019
Keikat myy Dex Viihde Oy

Huhtikuu
la 27.04.2019 Tampere, Hot Rod & Rock Show
ti 30.04.2019 Oulainen, Hewiä Wappua! 

Toukokuu
Ei varmistuneita keikkoja

Kesäkuu
la 08.06.2019 Loppi, Perunarock
su 09.06.2019 Hyvinkää, Rockfest
pe 14.06.2019 Kuopio, Rock In The City
la 15.06.2019 Vaasa, Rockperry ReLoad
pe 28.06.2019 Oulu, Rock In The City
la 29.06.2019 Yksityistilaisuus

Heinäkuu
pe 05.07.2019 Rauma, Rock In The City
pe 12.07.2019 Lahti, Rock In The City
pe 19.07.2019 Kouvola, Rock In The City
la 20.07.2019 Pihtipudas, RiihiRock
pe 26.07.2019 Rovaniemi, Rock In The City
la 27.07.2019 Tuusniemi, Hojo Hojo

Elokuu
pe 02.08.2019 Karvia, Karvia-Päivät
la 03.08.2019 Lappeenranta, Rock In The City
pe 09.08.2019 Jyväskylä, Rock In The City
pe 16.08.2019 Joensuu, Rock In The City
la 31.08.2019 Kortesjärvi, Sivuluisurock
KOTITEOLLISUUS: AAMEN

ROUTA EI LOPU
Routa oli varmaan ensimmäinen biisi, jonka teimme täysin kolmestaan. Saatanan helppo homma, otettiin semmoinen White Zombie -meininki ja homma oli siinä. Kertsi syntyi samassa hujauksessa, aivan välittömästi A-osan jälkeen biisiä soittaessa. Eli "sävellystyöhön" käytettiin aikaa noin viisi minuuttia. Annalan Marko (Mokoma) oli myöhemmin mukana sovittamassa biisiä, se keksi sen dempin ja lattiatomikompin aina niissä kertosäkeiden lopuissa.

Hän syntyi suklaamunasta
hän varttui, kasvoi karkkikaupassa
hän on hymyilevä pullapitkomies
täynnä rusinoita, otsassa voisilmä

Hän kuuntelee tätäkin
vatsa täynnä, poltellen sikaria
hän etsii jotain katseellaan;
seinä
seinä
seinä
seinä

Kaiva poika, kaiva vaan
routa ei lopu milloinkaan!


Hän on uloskannettu elämä,
hän itkee yksin korpikuusen alla
hän on unohdettu lapsi
leikkii legoilla lattialla

Kerää palasia, jotka isä levitti,
jotka äiti imuroi
hän tahtoo ulos huoneestaan;
seinä
seinä
seinä
seinä

Sairaalan käytävän viiltävät valot
sinun puolestasi vuodatettu
Kostean mullan hiljaisuus
sinun edestäsi annettu


KIVIPÄÄ
Kivipää on keikkasuosikki vailla vertaa. Kakkosriffi ja samalla säkeistön soinnutus oli alunperin Siveniuksen Tomin jammailua Pronssisen pokaalin treeneissä. Hynynen hieman muokkasi riffiä ja sanoi ottavansa sen Kotiteollisuuden käyttöön "se kun ei tälle vitun poppibändille sovi". Sivenius antoi riffin mieluusti, piti sitä huonona. Saattoi olla oikeassa. Vittu, että tehtiin tämän biisin kertosäettä kauan, se oli niin omituinen rytmitys meille silloin. Nykyisinhän me vedetään vaikka Säkkijärven polkka, saatana, ollaan niin ammattilaisia. Sanoista pitäisi välittyä vahva huumorilataus, ainakin Hynystä itseään nauratti kovasti sitä tehdessä. Oli krapula.

Hikinen mies valuu kohti aamua
hengitys on kuin Saatanan puhaltama
aamu on tehdas, joka
valmistaa ääntä, viiltävää meteliä

Ulkona on hieman viileää
mittari näyttää miinus sata
kädet toteuttavat vallankumousta
variksenpelätin tanssii pakkasessa

Kivipää! (Minä olen, minä olen)

Tervetuloa seuraani
minä olen jumala, ikuinen kiusasi
sulje ovi, sulje mielesi
älä ketään päästä lähellesi

Seinä on hiljainen
se ei puhu, ei kuule, ei näe, ei valehtele
sille voit avautua
itke, huuda, näytä kipusi

JÄLJET PELOTTAVAT
Tässä on Virtasen Akin tekemä säkeistö, muu on meidän käsialaamme. Hyvä kertosäe, tätä voisi joskus herätellä keikoilla henkiin. Tosin kitaravireemme oli näihin aikoihin eri, pitäisi hikoilla ja opetella koko biisi uudestaan. Vanhat eivät taida jaksaa. Tästä meinasi tulla toinen sinkku, jostain syystä se jäi kuitenkin julkaisematta. Sanoista Hynysellä ei ole muistikuvaa, eikä edes aavistusta, että mistä ne kertovat. Autourheilusta kai. Nimi tuli kuitenkin jostain vanhasta kansansadusta, jossa joku eläin, olisikohan se ollut kettu, ei viisaana otuksena mene leijonan luolaan, vaikka herra Jellona kovasti houkutteleekin. Se nimittäin näkee jäljistä, että muitakin eläimiä sinne on mennyt, mutta yhdetkään jäljet eivät tule takaisin.

Vihaiset koirat
käärmeet kohdussasi
odottavat pääsyään
ulos sinusta syöjätär

Synnytät valheen
synnytät paniikin
synnyttät murheen
synnytät kyyneleet

Minä en alistu vietäväksesi
minä en alistu johdatukseesi
sinä olet heikko käsissäni
minä olen mies, sinun isäntäsi


Jäljet pelottavat, ne osoittavat
mikä minä olen
Jäljet pelottavat, ne osoittavat
minne olen menossa ja
minä olen syönyt sanoja ja syön
sanoja ja juon
kuravettä päälle
Jäljet pelottavat, pelottavat


Syödään, juodaan,
naidaan, juhlitaan
Olet syöjätär
ruokit naurulla

Ihosi liukas
ihosi limainen
otan sen
minkä ansaitsen

Minä alistun vietäväksesi
minä alistun johdatukseesi
minä olen heikko käsissäsi
minä olen mies, sinun orjasi


VELHONAISEN ÄLÄ SALLI ELÄÄ
Vanhat tyttöystävät tulevat välillä kummittelemaan uniin. Se on epämiellyttävää. Ainakin tässä tapauksessa se oli ja on. Nimihän on tietenkin napattu Raamatusta, mutta senhän kaikki varmaan tiesivätkin. Virtasen Akin tekemä soinnutus "kertosäkeessä".

Suuri nauru
päässäni
kaikuu, se ei poistu
se on sinusta

Unta? Himoa?
Kumpaa koitan tulkita,
kumpaa tahdon tulkita?

Velhonaisen älä salli elää ikinä!

Kun minä olin sinä
sinä olit minä

Älä tule enää takaisin, minä en
tahdo tietää sinusta mitään
en tahdo tietää mikä olet,
kuka olet, missä olet


Huoneeni on täynnä unta
huoneeni on täynnä aikaa,
joka kauan aikaa sitten
pysähtyi, eikä lähde pois

Unta? Himoa?
Kumpaa koitan ymmärtää,
kumpaa tahdon ymmärtää?

NEGATIIVINEN
Karmilan tekemä kertosäe, alkuperäinen oli liian imelä. Muuta muistikuvaa Hynysellä ei ole. Laulusuoritus on erittäin nuhaisena tehty.

Kasvoni veistettiin lihakimpaleesta
puukolla vedeltiin pitkiä siivuja
pää iskettiin pöytään ihmettelemään
miksi olen täällä, mitä teen täällä

Minä olen mies, joka ei miellytä ketään
Negatiivinen!


Liikaa iloa, liikaa hymyä
liikaa värejä, liian avointa
tämä kaikki on puhuttu miljoonaan kertaan
yhdentekevää, samantekevää

LAULAVA LUU
Jonkinlainen levyn avainbiisi Hynysen mielestä. Ai, että mikä se Laulava luu oikein on? Sitä ette koskaan saa tietää. Hynynen ei nimittäin muista, mutta periaatteessahan se voi olla mikä vain. Vaikka Norja. Virtasen Akin A-osa.

Kansan vihollinen
saavut vailla minkäänlaista huolta
saavut hymyillen
olitko tekemässä pahojasi

Muista ryhdikkyys
muista palvella kansaasi
muista pyyteettömyys;
muiden etu ennen omaasi

Kolme raivotarta;
Työ, Turva, Taantumuksellisuus,
eivät minua jätä, saatana,
onpa hilpeä seurue


Me keskustelemme
rahasta ja nautimme viiniä
kenties rakastumme
elämänuran tuomaan hilpeyteen


En voi koskaan
elää kuten te elätte
te kutsutte
saavutuksia elämäksi

Olen kuten ne,
jotka ärsyttävät teidän herkkää
hipiäänne
miettikää sitä, rakkaat sisaret

"Alla rankkasateen,
päällä tuhkaksi palaneen maan
sinun polkusi kulkee", sanoivat
nuo kolme naistani

Minä olin hiljaa
purin hammasta ja juoksin pois
sateeseen, jonne vain hulluimmat
mennä tahtovat

(Laulava luu, se kutsuu
laulava luu ja sen maailma)
Näin on ollut ja näin on aina oleva,
en tahdo turvaa!


VOIMAKAS
Tästäpä ei erikoisempaa kerrottavaa tule mieleen. Ei ainakaan mitään muuta, mitä historiikissa jo mainitaan.

Voitettujen ystävien haju
kuolleiden vihollisten löyhkä
sieraimistas valuu, hengityksessäsi
suustasi valuu puhuessasi

Sinä käytät sanaa, sinä käytät voimaa!

Sisältäsi peto tahtoo ulos
sisälläsi se kiemurtelee
sisältäsi peto tahtoo ulos
sisälläsi se kiemurtelee

AAMEN
Hynysen ensimmäinen rakkauslaulusanoitus. Muutenhan meininki on parrulla perseeseen -osastoa. Pääosin Hynysen ja Sinkkosen ideoima biisi, Hongisto pyöritteli päätään kovasti kun kertosäkeen riffi keksittiin jammaillessa. "Ei, vittu, tällaista, eihän tätä pysty soittamaan."

Napanuora roikkuu, tahdon saada otteen
voimaa, turvaa tahdon saada
hellyyttä, läheisyyttä
rakkautta

Omenapuu kukkii huoneessamme
valuu mahlaa makeaa
loistaa yössä tähden lailla,
loistaa

Aamen! Enää en unelmoi!

Pakasteessa ruumiisi on tallessa
nautin palan kerrallaan
talvi-iltojen ratoksi
jos tahdot

PÄÄLLEKIRJOITUS
Tätä laulaessa oli aivan helvetillinen nuha ja kurkkukipu, session viimeinen biisi. Huuto oli yhtä tuskaa. Virtasen Akin A-osa ja muistaakseni kertosäekin, riffi, eli biisin paras anti on meidän heiniä.
Sukella, älä pelkää saat
mitä toivot ja mitä tahdot vaan
Kärsi, riudu, itke, vuoda
saat lisää voimaa, lisää voimaa

Jättiläinen!

Viisaat ja kärsimys kulkevat käsikkäin
ymmärrä se niin ei tarvitse
kumartaa kellekään, ei jälkeäkään
sinusta tänne jää jos et valvo öitäsi

Kukaan ei tallo varpaita, jotka ovat tulisilla hiilillä,
sinä voitat


RUKOUS
Vitun vanhat sanat, Kotiteollisuuden ekoilta demoilta lähtöisin. Muuta muistikuvaa ei ole.

Kuljen pitkiä matkoja
sinä katselet minua
koitan riisua selästäni reppua
syntieni painoa,
turhaan

Ole armoton, riisu minut
minä pyydän sinua
tahdon katseesi alla hengittää,
tuntea

Tieni!
Olen kulkenut harhaan, tahdon löytää tieni


Meidät on muovailtu
samasta pölystä
me olemme molemmat
viileitä,
kylmiä

Kuu ei katso, kuu ei
puhu sanaakaan
se on liian kauan joutunut katsomaan
meitä

MINÄ JA MINUUS
Hynysen suosikki tältä levyltä. Sanat toimivat vieläkin, eka rivi on mukaillen varastettu muistaakseni Leevi and the Leavingsiltä, riffin innoittajana on puolestaan toiminut Soundgarden. Atte Blom nauroi sanoille studion lattialla kieriskellen. Hyvä kertsi. Tämä oli myös niitä kovassa nuhassa vedettyjä biisejä. "Voima valuu pois" piti alunperin laulaa aivan eri tavalla, mutta fysiikka rajoitti suorituksen tällaiseksi.

Pimeä taival, riemukasta matkaa
me kaksi kuljetaan
puut hengittävät hiljaa, taivaan
betonisilmä tuijottaa

Voima valuu pois!

Varikset kulkevat rintani päällä
noukkivat matoja iholtani
on ruumiini jäätynyt jäiseen maahan
nivusissa kasvaa jäkälää

Voima valuu pois!

Kaksi tulta palaa nuollen hiljaa toisiaan
minä ja minuus syövät toisiaan
kaksi tulta palaa nuollen hiljaa toisiaan
minä ja minuus


Vimmainen pappi huutaa korvaan
saarnaa heikolle karjalleen:
"Jollette tee parannusta,
vain minä pääsen taivaaseen!"

PIENI
Viimeisenä "sävelletty" biisi, puhdas kämppäjamien tulos. Sanoissa on jotakin tuttua, tällä osastolla tulee pyörittyä vieläkin. Ajaton "teos" siis.

Palaa sieluni maisema
kaunis metsä roihuaa
karu kivikko, kuollut maa
huokaa viime voimillaan

Taivas?

Olenko olemassa?
Osaanko olla ihminen? En.
Osaanko kanssasi katsoa
taaksepäin tai tulevaisuuteen?

Taivas?

Luuletko, että opin jotain?
Luuletko, että nyt kaikki muuttuu?