Ja tämä on vasta alkua.
OUTOKUMPU, MALMIKUMPU perjantai 14.10.2011
Outokumpu on meille neitseellistä aluetta, harmaalla merkitty karttoihimme. Käymme sen valloitukseen siis avoimin mielin. Aloitamme käymällä Sinkkosen kanssa Alkossa. Hynynen hakee kolme litraa valkoviiniä, sillä närästysasiat tuntuvat olevan nyt kunnossa. Jopa valkkaria uskaltaa ehkä juoda, tosin vissyyn lantrattuna.
Hongisto saapuu tonteille. Olemme nähneet viimeiksi videon kuvauksissa aikaisemmin tällä viikolla. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Mies on nyt onnellinen pienen tytön isä, jo toista kertaa. On se kone, saatana. Panokone.
Sehän tarkoittaa varpajaisia. Ja mitähän se tarkoittaa?
Hynynen ja Sinkkonen käyvät syömässä. Joku paikallinen alkuasukasherra istuu pöytäämme, vaikka Hynynen sen varsin selväsanaisesti kieltää. Kun muutama sana on vaihdettu, selviää että ukolla ei ole ihan kaikki katiskat järvessä ja asenteemme muuttuu. Jututamme hahmoa vähän aikaa, mutta kun keskustelu tuntuu junnaavan paikallaan, päätämme poistua.
Äänenpaineen tarkastuksessa syntyy vahingossa uusi biisi jammailemalla. Kappale saa nimekseen Ime pilluus.
Rauhallista hengailua. Saunomme, Hynynen tekee kirjallisia töitä ja sitten onkin aika kerääntyä takahuoneeseen. Siellä on erinomaiset tarjoilut. Hedelmälautanen koostuu lähinnä paratiisin hedelmistä ja viinaakin on sen verran, että tiedämme ettei se tänä iltana kesken lopu. Varpajaisista huolimatta.
Keikasta tulee timanttinen. Helvetin hauska ja hyvä veto. Baari on tukossa, joten meno on yleisössäkin kohdillaan. Vedämme pitkät encoret ja karkaamme takahuoneeseen ryyppäämään.
Ja sieltä suuntaamme alakerran yökerhoon. Siellä tarjoillaan pilaantunutta viinaa, sillä muisti katoaa.
KITEE, KITEENHOVI lauantai 15.10.2011
Hynynen havahtuu aamulla joskus viiden aikaan älyttömään nälän tunteeseen ja juoksee takahuoneeseen hakemaan sinne jääneitä leipiä. Näky on lohduton. Hongisto nukkuu penkillä ja Tuomo ja Pete puhuvat kieliä. Nomikäettei! Hynynen suuntaa takaisin nukkumaan.
Uusi nälän tunne herättää miehen puoliltapäivin. Ei muuta kuin lisää leipää huuleen ja katsomaan poikien roudausta. Se onkin mielenkiintoista katsottavaa. Sitä tulee piristämään sama alkuasukashahmo kuin eilenkin. Jututkin on samoja. Kun viereen tulee joku hänen tuttunsa rollaattorin kanssa kyselemään, että "onko teillä joku yhtye ja onpa teillä hieno bussi", Hynynen päättää poistua tämän samaisen bussin pimeyteen mököttämään. Roudauksen ajan hän tutustuu Aaltosen bussiin jättämän akustisen avulla Hölmöjen taivaan ja Unentakojan sointuihin. Jos niitä saisi vaikka ujutettua jossain vaiheessa mukaan keikkasettiin.
Sinkkonen ajaa Hongiston auton pois Outokummusta, sillä Hongisto on vielä siinä kunnossa, ettei hänelle uskalla antaa mitään tankkia pienempää. Tapaamme Tikkalassa. Hongisto jää farmilleen toipumaan, kun me muut suuntaamme Kiteelle. Ja juuri sopivasti Kiteenhovin pihassa bussi leviää. Taas kerran. Homeongelmien takia bussi on ollut rempattavana kaikki keikkojen välipäivät. Nyt autosta häviää paineet. Saamme jonkun kiteeläisen alkuasukkaan kuitenkin korjaamaan tämän ongelman illan aikana.
Hynynen ja Sinkkonen suuntaavat Kiteen Alkoon ostamaan Hongistolle kunnon varpajaispullon. Päädymme ostamaan miehelle 4,5 litran pullon viskiä. Kas siinäpä sopiva lahja alkoholistille. Tämän jälkeen käymme Toropaisen tatuointihelvetissä maksamassa viskivelkamme ja jauhamassa paskaa.
Äänenpaineen tarkastus tehdään kahden miehen voimin. Hongisto on Joensuun keskussairaalassa hakemassa perhettään. Kokeilemme Hölmöjen taivasta ja saamme sen jotenkin jo toimimaankin. Mutta tänään sitä ei soiteta, Hongistolla ei ole koko biisistä mitään muistikuvaa.
Rauhallista odottelua. Eli saunomista ja Hynynen hengailee netissä, kirjoittelee ja kuuntelee Mastodonia sekä uusinta Opethia. Siitä hän ei tajua paskaakaan, mutta Mastodon on jo aikoja sitten hyväksi todettu. Sitten takahuoneeseen keskittymään.
Keikka on superia. Varsinainen setti menee leppoisissa merkeissä, mutta encoreiden kuusi biisiä vedetään putkeen ilman yhtäkään välispiikkiä. Ihan saatanan tiukka ja hyvä meininki. Kävelemme takahuoneeseen turvamiehen saattaessa ja baarin kiimaisten naisten lääppiessä hikisiä perseitämme. Normaali meininki siis.
Yöllä bussiin ja karkuun. Jätämme Hongiston yksin Kiteelle ison viskipullonsa kanssa.
Onnea matkaan.
MIKKELI, VAAKUNA NIGHT perjantai 21.10.2011
Hynysellä on lievä rapelo. Torstai on mennyt Helsingissä kirja-asioita vääntäen ja parin radiohaastattelun merkeissä.
Perillä Mikkelissä saamme erikoiskohtelua, kun pääsemme Stuntman -liikkeeseen pläräämään rättejä sulkemisajan jälkeen. Ostettavaa löytyykin lopulta vajaalla parilla sadalla. Hynynen ja Sinkkonen päättävät kruunata shoppailuhetken romanttisella päivällisellä sekä punaviinillä, johon Sinkkonen ei kuitenkaan koske. Mies on ollut jo useita viikkoja nollalinjalla, sillä hänestä on tullut homoseksualistipuudeli. Vapaa-aikoinaan hän on tyttö.
Iloiset velikullat, Holmstedin Jukka ja Hyrde, saapuvat viihdyttämään meitä Tampereen Musiikki & Mediasta äänenpaineen tarkastuksen ajaksi. Soitamme muun muassa Voimakkaan. Treenailun jälkeen Hyrde näyttää Stam1nan tulevan levyn kanteen tulevia kuvia. Näyttää pirun hyvälle. Ja sitä on kuulemma sisältökin.
Ei muuta kuin saunaan. Ja Mikkelissähän on perinteisesti päästy aina porealtaaseen. Niin nytkin. Samalla puidaan ja suunnitellaan NoSori! -tv-sarjaa ja mahdollista radio-ohjelmaakin. Alustavia neuvotteluja on jo käyty, mutta ne jatkuvat vielä. Katsotaan mitä tapahtuu. Homma alkaa valua vääjäämättömästi kohti Kummeli-osastoa.
Niin myös takahuoneessa, jonne Jukka kantaa vaaan. Mies lyö Sinkkosen kanssa viidensadan euron vedon, että molemmilta häviää painosta kymmenen prosenttia kesäkuun alkuun mennessä. Ukot lyövät kättä päälle, joten tällä kertaa on tosi kysymyksessä.
Puoli kaksitoista lavalle. Ja sitten mennään, rajusti pohjaan ja finaaliin asti. Tiukka ja perkeleen hyvä keikka taas kerran. Paidat on märkänä ja kalasatama tuoksuu. Ilmassa on suuren pornojuhlan tuntua, sen takaavat ihanat eturivin tytöt. Tosin meteli ei ole niin valtava, kuten Mikkelissä tavallisesti, vaikka porukkaa onkin kivasti. Päättelemme, että ehkä yleisöllä on kuukautiset.
Hämppy, Sinkkonen ja Hynynen suuntaavat henkilöautolla Lappeenrantaan. Viimeinen muistikuva on, että Hynynen etsii kotiavaimiaan ovensa edessä.
Eihän niitä saatana löydy.
JYVÄSKYLÄ, LUTAKKO perjantai 28.10.2011
Takana on suht rauhallinen viikko, jota varjosti ainoastaan Hynysen, Viikatteen Kallen, Kipon Anssin sekä toimittaja Vähähyypän tiistainen vierailu Ilonan karaokekopissa. Hynynen veti Hassisen Konetta, Kalle Topi Sorsakoskea/Agentsia ja Kippo ja Vähähyyppä lauloivat duettona Backstreet Boysia. Ilmeisesti lauletut biisit olivat pilaantuneita, sillä Kalle oksenteli Astia-studiolla koko keskiviikon ja Hynynen poti vaatimattoman 15 tuntia kestävän närästyskohtauksen, joka vei työkyvyn täysin. Ei muuta kuin uusia lääkkeitä hakemaan.
Matka Jyväskylään menee nukkuessa. Perillä Hynynen vaihtaa kitaraansa kielet ja sitten tarkistetaan äänenpaineet. Hyvät on paineet, ei muuta kuin valmistautumaan keikkaan. Jammailemme Hynysen uutta riffiä ja kokeilemme soittaa Hölmöjen taivaan, ensimmäistä kertaa kolmestaan levyn teon jälkeen. Ei oikein kulje, Janne arpoo yllättäen sointuja. Mutta pian se tulee olemaan hallussa.
Sauna, hetki kirjan editointia sekä internet -sekoilua ja sitten Hynynen rientää tekemään haastattelua. Se tehdään englanniksi ja senhän tietää mitä siitä tulee. Ei mitään. Sitten takahuoneeseen ja drinkkiä huuleen.
Hommahan toimii. Rullaa kivasti, ei kämmäilyä. Olemme täydellisiä. Päätän raporttini tähän, ja se joka on eri mieltä on väärässä.
KAJAANI, BALLS lauantai 29.10.2011
Taas nukuttaa. Kun Hynynen herää ja kysyy Hongistolta, että missä ollaan, on vastaus: "Kajaanissa". Täydellinen ajoitus. Hämppy on jätetty matkan varrelle Siilinjärvelle, josta hänen on tarkoitus ostaa auto. Mies on mukana Sinkkosen kuskina, sillä Jarilla on Kajaanin keikan jälkeen kiire Lappeenrantaan panemaan.
Keikkajärjestäjä Murtsi ottaa meidät hyvin vastaan. Pääsemme heti kärkeen pläräämään hänen liikkeensä paitatarjontaa. Tämän jälkeen suuntaamme yläkertaan oluelle ja odottamaan äänenpaineiden tarkastustilaisuutta. Odottelua häiritsee se, että jukeboksi työntää jatkuvasti meidän tuotantoamme. Paikalliset ovat lievästi innoissaan, mutta kukaan ei uskalla juttusille. Ehkä hyvä niin. Jani tulee sanomaan Hynyselle, että seuraavaan raideriin tulee sisällyttää pointti, jossa kielletään Kotiteollisuuden soittaminen jukeboksista roudauksen ja kamojen kasaamisen ajaksi. Menee kuulemma työpaikkakiusaamiseksi ja ylitöiksi.
Vedämme muutaman biisin treenimielessä. Mukavan räyhäävä soundi lavalla, tulee jostain syystä mieleen vanhat "hyvät" ajat. Hyvä fiilis.
Treenaamme taas Hölmöjen taivaan, ja nyt se tuntuu kulkevan jo vähän paremmin. Mutta vielä sitä ei uskalla keikalla vetää. Tai uskaltaisi, mutta toimitusjohtaja kieltää.
Murtsi kutsuu meidät saunomaan ja syömään hänen kotiinsa. Tarjolla on myös keskiolutta, herkkuruokaa sekä biljardia. Ilta menee rattoisasti. Ei puutu kuin vähäpukeiset naiset, mutta niitäkin Murtsi lupaa toimittaa ensi kerralla.
Taas aivan timanttinen keikka, ehkä syksyn paras. Jengi on hurmiossa, nyrkit heiluu ja meteli on saatanallinen. Rykäisemme puolitoista tuntia lähes putkeen, sillä emme pääse lavalta pakoon ennen encoreita. Hirvittää kulkea fanaattisen yleisön läpi takahuoneeseen, mutta jäämme eloon.
Keikan jälkeen päätämme päästää helvetin irti. Kaikki vaan takahuoneeseen, varsinkin naiset. Jotain jätkiä sieltä täytyy ajaa kärpäslätkillä helvettiin. Sinkkonen suuntaa Hämpyn kyydillä kohti Lappeenrannan lentokenttää ja sieltä ulkomaille, mutta me jäämme Hongiston kanssa naurattamaan naisia ja juomaan kossua. Hetkeksi, ennen kuin meidänkin on aika hypätä bussiin ja suunnata kohti Karjalan laulumaita.
Kohti pimeintä yötä.
...seuraavassa osassa: PALUU SIVISTYKSEEN - osa 1.